Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Riittäisikö 8 vuotta sinulle?

  • Kuvassa kokenut poliitikko
    Kuvassa kokenut poliitikko

Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Aika alkaa olla kypsä vaalitavan muutokselle" (4.4.2015, http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1428030800576) oli tervetullut tuulahdus tärkeään asiaan, eli mihin suuntaan demokratiaa pitäisi kehittää.

Vaikka listavaalit olisivat yksi tapa toteuttaa äänestäjien oikeusturvaa antaen vielä suuremman vallan ammattipoliitikoille, henkilökohtaisesti kannatan päinvastaista suuntaa.

Uskon nimittäin, että eniten suomalaisen poliitikon toimintaa ohjaa pelko siitä, että tuleeko hän valittua uudelleen, ja toisaalta, Suomessa pidetään jopa suurena saavutuksena sitä, että on ollut ministerinä viidellä eri vuosikymmenellä - riippumatta siitä mitä audin takapenkillä saatiin aikaiseksi.

Tästä olisi hyvä päästä eroon - uskon, että Suomella menisi paremmin, jos kansanedustajina olisi enemmän kyvykkäitä ihmisiä, joilla on halu saada muutoksia aikaiseksi. Tämä tilanne voidaan saada aikaan rajoittamalla kansanedustajien maksimikaudet kahteen, jonka jälkeen edessä olisi työnhaku yksityisellä sektorilla.

Tällä muutoksella olisi toivottuja vaikutuksia kahdestakin syystä:

1) Toisen kauden edustajat haluaisivat saada kädenjälkensä historiaan, jolloin tarvittavia muutoksia syntyisi enemmän

2) Edustajat tietäisivät, että heidän on onnistuttava tavoitteissaan, jotta yksityinen sektori olisi kiinnostunut heistä. Vaikka 8 vuotta poissa työelämästä tekee hallaa spesialistin osaamiselle, ei generalisteille tästä olisi merkittävää haittaa.

Olisi suotavaa, että media jatkaa keskustelun herättämistä demokratian kehittämisestä, sillä tämä tärkeä asia ei ikävä kyllä nykyisellään ole minkään instituution vastuualueella. Jos vettä myllyyn tarvitaan, niin lisään tähän vielä bonuksena yhden kannattamani vähemmän radikaalin muutoksen: olisi hyvä jos kaikille kansanedustajaehdokkaille järjestettäisiin pakollinen monivalintapääsykoe, jonka tulokset olisivat täysin julkisia. Tämä jos joku parantaisi äänestäjien oikeusturvaa.

***

Disclaimer: Olen itse Viskipuolueen ehdokkaana Piraattipuolueen listoilla Helsingissä numerolla 242, ja minulla ei ole mitään hävittävää tälläisissä muutoksissa. Kannustan myös kysymään oman edustajasi kantaa näihin ehdotuksiin.

Demokratia on hallintotapa, jonka tehokkuutta voidaan muutoksilla parantaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tarkoitetaanko tässä sitä, että 8 vuotta kansanedustajana toimiminen johtaisi loppuiäksi epäkelpoisuuteen tulla valituksi uudelleen eduskuntaan vai palaisiko takaisin vaalikelpoiseksi uutta kahta kautta varten oltuaan yhden kauden jäähyllä?

Itse en pidä niinkään tärkeänä kansanedustajien tai ministerien kausien rajaamista kuin presidentin kausien rajaaminen on, koska yksittäisen kansanedustajan valta on niin vähäinen ja ministerien valtaa pitkillä aikaväleillä karsii se, että eri puolueet joutuvat RKP:tä lukuun ottamatta aika ajoin oppositioon ja RKP:ssäkin niitä harvoja paria ministerinpaikkoja kierrätetään tiuhaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olisin valmis loppuiän kestävään epäkelpoisuuteen, koska muuten ehdokkaat pyöräytetään neljäksi vuodeksi puoluekoneistoon ja taas takaisin listoille -> insentiivi saada jotain aikaan häviää.

Ongelma on siis kollektiivinen insentiivin puute - nykyjärjestelmä palkitsee tekemättömyydestä enemmän kuin asioiden aikaansaamisesta. Jopa edellisestä hallituskatastrofista selviävät parhaiten konkaribroilerit, häviäjäpuolueiden tuoreimmat ehdokkaat putoavat pois.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Loistava idea tuo pääsykoe, kirjoitin juuri siitä että jopa ministeriksi pääsee jos kaverit äänestää vaikkei olisi mitään pätevyyttä mihinkään työhön.
Kukaan "kansanedustajista" ei edusta kansaa vaan omaa ryhmäänsä; puoluetta ja puolueen tukijoita joilla on omat etunsa.

Puolueet historiaan ja listat tilalle; taloustieteilijöiden listalle saavat äänestää ehdokkaitaan sen alan ihmiset joilla on tutkinto ja työkokemusta, armeijan/maanpuolustuksen lista, terveydenhoidon/lääketieteen lista, opetustoimen/kasvatuksen/koulutuksen lista jne.
Yleismies Jantuset jotka muka voivat päättää kaikista asioista ilman mitään tietoja tai taitoja katoavat valta-asemista ja yhteiskunta toimii paljon paremmin koska sen eri osa-alueista päättävät juuri sen alan pätevät ammattilaiset jotka on valittu alan pätevien ammattilaisten toimesta.

Äänestetäänkö uudet lentokapteenit parin vuoden välein? Perustellaan reittivalinnoilla, lennolle luvatuilla virvokkeilla, lentoemäntien määrällä ja pukeutumisella, välilaskujen määrällä ja paikoilla jne. Muttei kuitenkaan koulutuksella lentäjän tehtäviin eikä näytöillä lentäjänä toimimisesta? Politiikassa kuitenkin on usein tällainen tilanne.

Kahden kauden minimi saattaisi lisätä (no varmasti lisäisi) edustajien halua tehdä päätöksiä joilla osoittaa uskollisuutta tahoille jotka työllistävät kahdeksan vuoden jälkeen, eduskunnasta tulisi ponnahduslauta "oikeisiin töihin." Tai koeaika, eri eturyhmät ajaisivat ehdokkaansa eduskuntaan jossa ehdokkaiden pitäisi sitten toteuttaa politiikkaa vain taustajärjestön edut mielessä.

Äänestäjien edun toteuttamista demokratian tuleekin olla. Jos kannattajatkin olisivat juuri sen alan parhaimmistoa niin heidän miellyttämisensä toisi melko varmasti erinomaisia päätöksiä koskien kutakin erityisosaamisen sektoria. Ja heti kun päättäminen menisi metsään niin muut ammattilaiset äänestäisivät tilalle jonkun paremman. Puolueiden puuttuessa voitaisiin yksittäinen törppöilijä laittaa jäähylle samantien ja avoimen käsittelyn jälkeen päättää onko hän sopiva jatkamaan toimessa.

... aika kylmä toi poliitikko, en maistaisi :)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mielenkiintoinen ajatus nuo "meritokraattilistat" - ajaisi eduskuntaa enemmän siihen suuntaan että siellä olisi vaihtelevampaa osaamista, joka luultavasti olisi hyvä asia.

Tosin esim. diplomi-insinöörien osalta IT ja koneinsinöörillä ei ole juurikaan yhteistä, ja varmaan lääkärit sanovat samaa lastenlääkäreistä ja patologeista.

Laitetaan hattuun muhimaan, onko itselläsi ajatusta miten nämä listat voisi muodostaa?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Teoriaosuus jatkuu sillä että suoritettujen tutkintojen perusteella laadittaisiin noita listoja.
Tämän tulisi johtaa siihen että puolueet eivät ideologiafiiliksissään vetele mutkia surutta suoriksi tai nosta tietä pystyyn vaan esim. koulujen asiat päättää kouluissa työskentelevä väestönosa. Kaupanalan ihmiset saisivat valita edustajistonsa ja säätää sitä kautta vaikkapa aukioloajat erilaisille kaupoille itse jne.
Joissain tapauksissa tarvittaisiin eri listojen yhteistyötä koska vaikkapa alkoholi koskettaa terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa siinä missä kauppaakin. Ja ehkä järjestyksenvalvontakin olisi mukana alkoholipolitiikassa.

Ideologiafiiliksiin päästään tietenkin vain jos jollain puolueella on selkeä enemmistö. Muussa tapauksessa tulos on ehkäpä vielä huonompi eli kompromisseja joista päättävät ihmiset joille asia ei oikeastaan kuuulu. Lääkäreille syötetään eutanasia- tai aborttidirektiiviä eikä lääkärin ja potilaan välisellä suhteella ole siinä kohtaa merkitystä. Tai opettajille kerrotaan miten historiaa pitää kirjoittaa ja miten opetusta painotetaan. Nämä toki ovat kärjistettyjä esimerkkejä mutta mielestäni tarpeellisia jotta saadaan ero "meritokraattilistojen" ja puoluekompromissien välillä selväksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #5

Tutkintojen pohjalta laaditut listat olisivat siitä hankalia, että "ei tutkintoa" olisi kooltaan muita moninkertaisesti suurempi "puolue". Oletan siis että ajatus oli se, että nämä heijastaisivat kys. kansanosan kokoa jotenkin.

Toisaalta, tämä kannustaisi kasvattamaan sisäänottoa omalla alalla, oli töitä tai ei, joka ei varmasti ole hyväksi.

Toisaalta, jos lista menisi tutkinnoittain, niin miten kohdeltaisiin niitä jotka eivät varsinaisesti tekisi oman alan töitä?

Ja en siis nyt yritä ampua ajatusta alas, tämä on mielenkiintoinen ajatusleikki, joskin moneen kysymykseen pitää vielä kyetä vastaamaan : )

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars Vastaus kommenttiin #6

Piti lisäämäni että ministeriöihin ja valiokuntiin tms. tulisi myös valita henkilöt listojen pohjalta. Ja ne avoimet kokeet tulisi olla pakollisia.
Tutkintoon voisi liittää työkokemuksen. Ja "ei tutkintoa" -porukalle voisi olla myös avoimia kokeita eri aiheista jotta pääsisivät äänestämään. Mielestäni "ei tietoa & ei taitoa" (tutkinto + työkokemus) -ryhmän voi surutta jättää pois hallituksesta ja eduskunnasta koska ammattilaisia eli asiantuntijoita on kuitenkin runsaasti täyttämään hallintovirat. Äänestää voi jos läpäisee kokeeen jolla osoittaa kykynsä ymmärtää äänestyksen kohteena olevan asia.

Joku älähtää että tämähän ei ole demokraattista. Tämä on yhtä demokraattista kuin ikäraja ja kansalaisuus rajoittamassa äänioikeutta. Äänioikeus vain kohdistetaan järkevämmin ja saadaan sitä kautta toimivampi valtio koska sopivimmat ihmiset täyttävät virat.

Listojen ei tule heijastella mitenkään väestönosan kokoa. En näe mitään syytä sille että jonkin ammattiryhmän jäseniä valittaisiin hallitukseen enemmän kuin jonkin toisen vain sillä perusteella että heitä sattuu olemaan eniten.

En itsekään tiedä mihin tämä keskustelu/ajatus johtaa joten en suinkaan ole tässä saarnamiehenä vaan yritän päästä selvyyteen siitä toimisiko tällainen todella. Jossain vaiheessa avaan oman blogin johon tulee joitain kirjoituksia valtiosta ja demokratiasta.

... jäi ehkä joku ajatus kesken, täytyy lähteä töihin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

En ole itse valmis rajoittamaan äänioikeutta, se saattaa pitkällä aikavälillä johtaa talikoihin ja lentäviin mukulakiviin.

Myöskään ehdokkaaksi asettumista en rajoittaisi, mutta haluaisin kyllä lisätä äänestäjien tietoa ehdokkaista (pääsykokeet), sekä sitä, että ehdokkaiksi asettuu mahdollisimman päteviä ihmisiä (2 kauden maksimi).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset