Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Kaupungistumisesta

  • Kaupungillistuminen on edellytys korkealle elintasolle
    Kaupungillistuminen on edellytys korkealle elintasolle

On olemassa kaksi asiaa, joista kirjoittaminen herättää yleensä armeijan vastakommentoijia: Taksimonopolin purkaminen ja kaupungistuminen. Tämä kirjoitus, sekä Osmo Soininvaaran edellinen käsittelevät jälkimmäistä, joka tulee olemaan Suomen kannalta elintärkeä kysymys seuraavan hallituksen aloittaessa työskentelynsä.

Ensin lyhyt katsaus historiaan: ihmiset ovat pyrkineet muuttamaan kaupunkeihin ainakin 6000 vuoden ajan, ja syykin siihen löydettiin jo kaksi ja puoli vuosisataa sitten:

"There are some sorts of industry, even of the lowest kind, which can be carried on nowhere but in a great town. A porter, for example, can find employment and subsistence in no other place. A village is by much too narrow a sphere for him; even an ordinary market town is scarce large enough to afford him constant occupation. In the lone houses and very small villages which are scattered about in so desert a country as the Highlands of Scotland, every farmer must be butcher, baker and brewer for his own family." A. Smith, Wealth of Nations

Selitys on yksinkertaisuudessaan kaunis - ihmiset ovat aina muuttaneet, ja muuttavat vastaisuudessakin kaupunkeihin joko palveluiden tai työpaikkojen perässä. Tässä on olennaisen tärkeää huomata, että palvelut ovat aina synonyymi työpaikoille.

Ihmiset voivat todellakin elättää itsensä toistensa paitoja pesemällä, mutta se on mahdollista vain jos he elävät riittävän lähekkäin. Tiivis yhteiskunta luo myös valinnanvapauden palveluiden suhteen, eli niiden kirjo on laaja, sekä aukioloajat pidemmät.

Tiiviyden vaatimuksen takia kattavia palveluita (tai toimivaa joukkoliikennettä) on kohtuutonta vaatia haja-asutusalueille, sillä niille ei löydy riittävästi asiakkaita, että niiden pyörittäminen olisi kannattavaa. Jos kannattavuuden vaatimuksesta luovutaan, eli haja-asutusalueita subventoidaan, maan kokonaiskilpailukyky kärsii, mutta tällöinkään emme voi kääntää jo 6000 vuotta jatkunutta kehitystä, vaan kykenemme vain hidastamaan sitä joillakin vuosilla.

Tähän saakka kaupungillistumista on onnistuttu merkittävästi hidastamaan rajoittamalla kaavoituksella asuntotuotantoa kasvualueilla, mutta sen kustannuksella, että asumiskustannusten nousu on vähentänyt kaupunkilaisten kykyä ostaa palveluita heikentäen työllisyyttä.

Kysymykseni tulevalle keskustalaiselle pääministerille on seuraava: Kuinka monta miljardia kaupungistumisen viivästyttäminen yhdellä vuodella saa maksaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

1) Minkä kokoinen taajaman tulee olla, että se täyttää taloudelliset kaupunkiasumisen kriteerit (suuruuden ekonomia)?
2) Millä leveysasteella taajaman tulee sijaita, että se lasketaan kaupungiksi?
3) Lasketaanko kaupungeiksi vain kulloisetkin kasvukeskukset (Oulu tippuu luettelosta tämänkin perusteella) ja lasketaanko maaseutuun kuuluviksi taantuvat teollisuuspaikkakunnatkin?
4) Kuinka selittyy se seikka, että tilastojen mukaan suhteellisesti eniten käytetään sosiaalisiin tulonsiirtoihin yhteiskunnan varoja nimenomaan pääkaupunkiseudulla?
5) Onko riittävästi selvitetty sen subvention määrää, mikä on aiheutunut pääkaupunkeudesta pääkaupunkiseudun talouteen vetovoimatekijänä? Mitään talousmaantieteellistä järkisyytähän pääkaupunkiseudun asuttamiselle ei löydy.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

1) Minkä kokoinen taajaman tulee olla, että se täyttää taloudelliset kaupunkiasumisen kriteerit (suuruuden ekonomia)?

-> Kyse ei niinkään taajaman koosta, vaan asukastiheydestä. Laitetaan sopivaksi luvuksi vaikka 6000 henkeä neliökilometrillä.

2)Millä leveysasteella taajaman tulee sijaita, että se lasketaan kaupungiksi?

->Toisin kuin maataloudelle, kaupungeille ei leveysasteilla ole merkitystä.

3)Lasketaanko kaupungeiksi vain kulloisetkin kasvukeskukset (Oulu tippuu luettelosta tämänkin perusteella) ja lasketaanko maaseutuun kuuluviksi taantuvat teollisuuspaikkakunnatkin?

->Tämä kysymys osui olennaiseen, tarkoituksella tai ei: yksittäisten pisteiden sijaan olisi suotavampaa tarkastella trendejä.

4)Kuinka selittyy se seikka, että tilastojen mukaan suhteellisesti eniten käytetään sosiaalisiin tulonsiirtoihin yhteiskunnan varoja nimenomaan pääkaupunkiseudulla?

->Se selittyy tietysti sillä, että ihmiset haluavat asua kaupungeissa. Jos he haluaisivat asua maalla, niin suhde olisi tietysti toisin päin.

5)Onko riittävästi selvitetty sen subvention määrää, mikä on aiheutunut pääkaupunkeudesta pääkaupunkiseudun talouteen vetovoimatekijänä? Mitään talousmaantieteellistä järkisyytähän pääkaupunkiseudun asuttamiselle ei löydy.

->Kuten kirjoituksessani yritin painottaa, asukastiheys on riittävä taloustieteellinen syy. Mitä maantieteeseen tulee, niin satama on todella vahva (historiallisestikin merkittävä) syy. Voisi toki olla yhtälailla Turkukin, mutta sillä on taipumus palaa poroksi.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ohjelmistotuotannon dippainssinä varmaan sinulla on jonkinlainen käsitys miten lähekkäin tarvitsee asua jos työt eivät sijaitse fyysisessä maailmassa lainkaan ja ne, jotka sijaitsevat, voidaan pitkälti automatisoida.

Maailma oli kovin erilainen 200 vuotta sitten. Teollinen vallankumous oli vasta alkamassa. Mukanaan se toi kaikenlaista kriisiä. Mainittakoon nyt pari maailmansotaa.

Kaupungistuminen on tosiaan kestänyt tuhansia vuosia ja ihminen on siihen nähden tottunut siihen aika huonosti. Nyt aletaan olla esimmäistä kertaa teknologisesti siniä kohdassa, kun kaikki realiteettimme ovat kyseenalaistettavissa. Pyörimme 1700-lukulaisten instituutioiden varassa ja niistä on päästettävä irti.

Ehkä viimein pääsemme irti myös kaupungeista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olen toden totta miettinyt asiaa, kulutan käytännössä immateriaalihyödykkeitä päivät pääksytysten, ja huoneen nurkassa on 3d-printteri, jolla nyt teoriassa, mutta pian lähitulevaisuudessa voin tulostaa minkä tahansa fyysisen hyödykkeen itselleni.

Omat työni teen silloin tällöin etänä, mutta jopa konttorilla ollessani työskentelen puolet ajasta ulkomailla sijaitsevien kollegoiden kanssa.

Kaikki voisi toimia maaltakin käsin ihan kivasti viikonloppuun saakka, kunnes tekisi mieli lähteä ravintolaan syömään. Tai pelaamaan jääkiekkoa. Tai eläviin kuviin. Tai yöpyä vaikka hotellissa.

Tai ehkä tärkeimpänä perustarpeena: tavata ystäviä (tai monen tapauksessa, potentiaalinen puoliso)

Se, että ihmiset haluavat tehdä asioita, työllistää ihmisiä, joka mahdollistaa sen, että työllisillä on mahdollisuus tehdä haluamiaan asioita. Palveluyhteiskunta on mekanismi jolla korkean tuottavuuden töiden, kuten esim. Supercellin koodareiden, synnyttämä vauraus valuu matalammin tuottaville töille, kuten esim. tarjoilijoille.

Mitä yritän sanoa on se, että voi valita joko palveluyhteiskunnan tai työttömyyden välillä, ja palveluyhteiskuntaa ei voi olla olemassa ilman tiivistä asutusta.

Syy siihen, että tilanne on näin akuutti kuin se on on kaksi: automaatio ja globalisaatio.

Molemmat toki parantavat elintasoa, mutta ne eivät huolehdi sen tasaisemmasta jakautumisesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Entiedä miten Helsingissä, mutta Jyväskylä, Tampere, Rovaniemi ja Oulu tyhjenevät palveluista vauhdilla ja häviipä myös tehtaat perässä.
1. Onko se kaupungistumista kun kaupungit tyhjenee metropoleihin?
2. Entä jos kaikki viisi ja puolimiljoonaa suomalaista asuisivat pääkaupunkiseudulla, mitä tehdään tälle muulle maa-alelle joka jää väestä autioksi erämaaksi sinne tänne autioituneineen kasvukeskuksineen?
3. Miten Helsinki aikoo asuttaa kaikki miljoonat ihmiset?
4. Entä jos kaikki viisi ja puoli miljoonaa Suomalaista haluavatkin kerralla muuttaa Berliiniin tai Brysseliin?
5. Entä jos kaikki maailman kahdeksan miljardia ihmistä haluaakin asua manhattinilla?
6. Jos kaikki asuisivat Manhattinilla, mitä muulle maapallolle tehtäisiin?
7. Entä joskymmenen miljardia ihmistä haluaakin asua yhdessä pilvenpiirtäjässä? Olisiko se kaupunki?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Entiedä miten Helsingissä, mutta Jyväskylä, Tampere, Rovaniemi ja Oulu tyhjenevät palveluista vauhdilla ja häviipä myös tehtaat perässä.

->Vaikka tiivis asutus on edellytys palveluyhteiskunnalle, jos verokiila on liian suuri, niin tiiviskään asutus ei riitä ylläpitämään palveluita (http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190853-m...). Tehtaiden lähtö taas johtuu globalisaatiosta, jota vastaan taistelu on samanlaista viivästystaistelua kuin kaupungistumisen kohdalla.

1)Onko se kaupungistumista kun kaupungit tyhjenee metropoleihin?

->Toki, aivan samalla tavalla kuin kylien tyhjeneminen kaupunkeihin.

2)Entä jos kaikki viisi ja puolimiljoonaa suomalaista asuisivat pääkaupunkiseudulla, mitä tehdään tälle muulle maa-alelle joka jää väestä autioksi erämaaksi sinne tänne autioituneineen kasvukeskuksineen?

->Ehdotan että käytämme alueen luonnonsuojelualuisiin, turismiin, poro- ja metsänviljelyyn. Tosin tämä on vain ehdotus, muitakin käyttötarkoituksia toki löytyisi.

3)Miten Helsinki aikoo asuttaa kaikki miljoonat ihmiset?

->Rakentamalla taloja? Tälläinen yhteiskuntakokeilu löytyy jo esim. Singaporesta. Mahtuisimme noin luokkaa kehä kolmosen sisään 6000 nuppia/km^2 asukastiheydellä.

4) Entä jos kaikki viisi ja puoli miljoonaa Suomalaista haluavatkin kerralla muuttaa Berliiniin tai Brysseliin?

-> Vastaavan kertaluokan ilmiö itseasiassa tapahtui 1991, se oli merkki siitä että jotain oli tyritty huolella. Siitäkin selvittiin.

5) Entä jos kaikki maailman kahdeksan miljardia ihmistä haluaakin asua manhattinilla?

->Laskin esiin, Manhattanin pinta-ala on 87,46 km, oletetaan 8 mrd ihmistä ja 60 kuutiometriä tilaa per nuppi. 8 mrd x 60m^3 = 87,46km^2 x korkeus -> korkeus = ~5,5 km. Nykytekniikalla ei noin korkeat rakennukset onnistu, joten joudun vastaamaan että joutuvat asumaan vähän laajemmalla tontilla.

7)Entä joskymmenen miljardia ihmistä haluaakin asua yhdessä pilvenpiirtäjässä? Olisiko se kaupunki?

->Riippuu miten kaupunki määritellään. Tämänsuuntaista ovat jotkut futuristit luonnostelleetkin, mutta pienemmässä mittakaavassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Ziggurat_Pyramid,_Dubai

Kysymyshän kuuluu, että miksi ei? Todella moni ei vaan kykene päästämään irti ajatuksesta "ahdistava betonikuutio", tai vaihtoehdosta "omakotitalo järven rannalla vastaavien palvelujen lähellä".

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mitenkäs sitten kaupunkien tuomat ongelmat mielenterveydelle ja muut sopeutumisvaikeudet kuten stressi, kiire ja yksinäisyys? Esim tutkivien psygolokien mielestä ihmiselle paras kaupungin korkeus olisi kuusikerrosta ja laajuus 2500 km2 sekä kaikkipalvelut kävelymatkan päässä? Tulisiko se seikka ohittaa kaiken muun ihmiselle haitallisen vaikutuksen ohella? Kun kaupunki rakennettaisiin ihmisen näkökulmasta se olisi matala, vehreä ja kävelypainotteinen. Kaikki palvelut olisivat lähellä eikä yksityisautoja tarvittaisi toimivan metro ja raitiovaunu järjestelmän ansiosta.
Lue http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uusi_urbanismi
ja pidemmin http://en.m.wikipedia.org/wiki/New_Urbanism
Ruotsissa http://en.m.wikipedia.org/wiki/Jakriborg

http://www.urbanhelsinki.fi/

Tervettä arkkitehtuuria:

http://www.juhailonen.fi/www/etusivu.html

http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/09/22/miten-mo...

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/260171-he...

http://koskenrannalta.blogspot.fi/2010/11/uusurban...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

Linkkien pohjalta näkisin että arkkitehtuuri ja/tai kaupunkisuunnittelu tieteenhaarana sairastaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Vai että psykologien mielestä 6 kerrosta parasta, kuinka sattuikin - mahtoiko olla kansainvälinen tutkimus ja onko antaa linkkiä?

Kaupunkien aiheuttama stressi, kiire ja yksinäisyys tuskin katsoo kerrosten määrää, vai katsooko?

BTW, Tokion pinta-ala on 2200 km^2, Suur-tokion 5 kertaa enemmän. Kaupungin koko taitaa riippua enemmän siitä paljonko populaa sinne pitää asuttaa?

Mitä metroon ja raitiovaunuihin tulee, ne todellakin vaativat tiiviin asutuksen toimiakseen, jota moni ei tunnu ymmärtävän. Mitä tiiviimpi asutus on, sen paremmin joukkoliikenne toimii, ja sen luovempia sen suhteen voidaan olla, esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Central%E2%80%93Mid-L...

Toisaalta, myös hissit ovat joukkoliikenteen muoto. Hissillä supermarkettiin ja metroasemalla toteutuu Helsingissä nykyisellään Kampin keskuksessa, ja tulevaisuudessa myös Kalasamatamassa.

Mutta joo, kaupungistumisen puolella näytät sinäkin olevan, minulle ei ole suuri kynnyskysymys onko asukastiheys 6000/km^2 vai 3000/km^2, molemmat ovat aika paljon enemmän kuin pääkaupunkiseudun nykyinen 400/km^2.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #9

"Vai että psykologien mielestä 6 kerrosta parasta, kuinka sattuikin - mahtoiko olla kansainvälinen tutkimus ja onko antaa linkkiä?"
Asiaan ei ole linkkiä mutta sitä käsiteltiin noin vuosisitten Ylellä näytetyssä dokumentissa missä puhuttiin suurkaupunkien vaikutuksesta ihmisen psyykkeeseen mm Manhattinin pilvenpiirtäjien joukossa ihmiset tunsivat itsensä stressaantuneiksi, pieniksi, pelokkaiksi ja kiireisiksi.... talojen korkeudesta puhuttiin uuttaseelantia käsittelevässä kohdassa. Harmi etten muista ohjelman nimeä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #11

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/mittapuuna...
Tämä se oli, katseluaika tosin päättynyt

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/rakennuste...
tämäkin oli kans hyvä, tosin siitäkin katkatseluaika päättynyt

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #9

Kyllä kannatan kaupungistumista ja myös uusurbanismia sekä uusvanhaa arkkitehtuuria. Suomessa riittäisi seuraavat kaupungit: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori ja Kouvola. Näiden kaupunkien asukasluku ja asuin tiheys tulisi kasvattaa keski-Euroopan suurkaupunkien lukuihin ja niiden ympärille keskittyä maaseutu sekä viljelys, Lapinlääni voidaan luovuttaa Saamelaisille.
Näin ikään http://kuvapilvi.fi/k/yHeU.png

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

Mikäs siinä, antaa palaa vaan : )

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #9

Tuosta Central mind levels liukuportaiaasta, etkö ole huolissasi hyötyliikunnan vähentämisestä?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #17

Ylipaino on jo nyt maailmanluokan ongelma ja kaikki urheilu ja harrastustoiminta on kaupallostettu. Itse en korvaisi perinteistä fillaria tai apostolinkyytiä liukuhuhnaan
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Walkability

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #17

Ylipaino on jo nyt maailmanluokan ongelma ja kaikki urheilu ja harrastustoiminta on kaupallostettu. Itse en korvaisi perinteistä fillaria tai apostolinkyytiä liukuhuhnaan
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Walkability

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #22

En ole paljoa lentoasemilla käynyt mutta ainakin ennen osattiin varata aikaa laivaterminaaleissa olemiseen eikä tarvinnut kiirehtiä toiseen päätyyn taikka liukuhihnaa ja jos hoppu meinaa tulla niin sehän on vain osa matkan kokemuksia joita voi sitten naureskellen muistella jälkeen päin. Joskus sitä tukee tulee itse toisinaan tahalleen haettua "huh ehdimpäs" fiilistä onnistumisen tunteen saavuttamiseksi, juuri tällaiset pikkuseikat sovitetaan usein ajatellen laitetaanpa liukuhina niin ehtivät ajoissa. No moni vain viivyttelee vain pidempää ja juoksee sitten liukuhihnaa pitkin ettei myöhästyne.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #24

Olenkin rivien välistä tulkinnut halusi kiirettömään maailmaan, johon pyrit myös urbaanilla visiollasi.

Ts. kaupungit ovat sinulle vain keino päämäärään. Aivan samalla tavalla kuin aluepolitiikka on keskustapuolueen keino koko maan pitämiseen asuttuna.

Minulle kiireetön maailma on sellainen, jossa voin itse valita kävelyn ja liukuhihnan välillä, ja liukuhihna vaatii melko tiiviin asutuksen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #27

Olet valmis suunnittelemaan kaupungit henkilökohtaisten preferenssiesi pohjalta - arkkitehtiainesta ;)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #28

Huvikseni vaan suunnittelen, en edes minään harrastuksena. Mietin kyllä opiskelua mutten halunnut käydä lukiota sitä varten. Ja mielestäni tuon ylen dokumentti mittapuuna-ihminen oli mainio, siinä mietittiin arkkitehtuuria psygolokologian ja terveyden kannalta kannalta ja siitä millainen on elävä kaupunki joka ei tarvitse tekohengitystä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Muuta perustetta oikealle ja väärälle kuin subjektiivinen "musta tuntuu" ?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Psygolokinen. Ei liian väljä, ei liiankorkea eikä liian massiivinen. Sen sijaan seesteinen, kompakti ja käbeltävä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #20

Psychologic is the new subjective?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #23

Psygolokia on uusi tulokas arkkitehtuurin alalla, tulee lehtiä ja dokumentteja usein seurattua. On mm kerrottu tämän saaneen alkunsa 1950-1990 vuosikymmenten välisen arkkitehtuurin lieveilmiöstä esim lähiö ja neuvosto rakentamisesta sekä ihmisen käyttäytymisen muutoksesta lähiöidyttäessä. Puhutaan siis kellopeliappelsiini ilmiöstä ja sen lieventämiseksi on palattu uusvanhaa arkkitehtuuriin ja kantakaupunkimaiseen rakentamiseen, vaikutteita haetaan keski-euroopasta ja Keskiaikaisista kaupungeista Toinen on sitten 11800-luvun arkkitehtuurin uudelleen marssi aina klassismista bulevardeihin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #25

11800 luvun arkkitehtuuri kuulostaa kieltämättä mielenkiintoiselta - neukkukuutioihin tuskin kukaan haluaa, nykyään voi rakentaa tiiviisti ilmankin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #31

Kirjoitin puhelimella joka heitti ylimääräisen ykkösen, korjattu vuosisata on 1800 mikä tunnetaan ainakin art nouveausta, uusklassismista ja juugendista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset