*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Taas kaupungillistumisesta

  • Tehoneliöitä
    Tehoneliöitä

Yle uutisoi 31.8.2015: Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus - kirjoituksessa käsiteltiin Hesarin aikaisempaa kirjoitusta, sekä mm. Osmo Soininvaaran vastinetta siihen. Kirjoitin myös itse vastineen, joka löytyy täältä. Tätä aikaisemmin olen myös kirjoittanut yleisesti kaupungillistumisesta.

Luettuani Ylen artikkelin tänään kommentoin sitä näin:

"Jos Juudit Ottelinin, Jukka Heinosen ja Seppo Junnilan tutkimuksen ydinviesti oli "tiiviydellä ei ole vaikutusta liikennejärjestelmän energiankulutukseen” miksi hesari uutisoi sen otsikolla "Suomalaistutkimus: Suurin hiilijalanjälki on keskustassa asuvalla".

Myöskin Hong Kongissa asuneena voi sanoa että "24 suuren eurooppalaiskaupungin EMTA-barometrissa (2007) Helsinki sijoittui ”joukkoliikenteen osuudella mitattuna parhaimpien kaupunkien joukkoon”" on yhtä tyhjän kanssa, yhdessäkään(!) Eurooppalaisessa kaupungissa ei ole Hong Kongiin, Singaporeen tai Tokioon verrattavaa joukkoliikennettä.

Sitä saa mitä mittaa."

Artikkeli myös väittää, että Newmanin ja Kenworthyn tutkimus ei osoita tiiviin asumisen olevan energiatehokkaampaa ("Merkkitutkimus onkin nollatutkimus"), perusteluina seuraava:

"Vuonna 1994 Newmanin ja Kenworthyn tutkimuksen heikkouksia läpivalaisi vielä liikennetutkija Ray Brindle. Hän totesi, että tutkimuksen tuottama hyperbelisen muodon saanut käyrä kaupungin asukastiiviyden ja polttoaineenkulutuksen suhteesta ei ollut mikään varsinainen löytö, vaan se juontui ”tilastomatematiikan väistämättömistä laeista eikä niinkään mistään ainutlaatuisesta yhteydestä tai perustavanlaatuisesta laista kaupunkien toiminnassa”. Brindle selitti tarkemmin: ”Kun määrittelemme kaksi uutta muuttujaa, joissa yksi alkuperäisistä muuttujistamme on yhdessä kertoja ja toisessa jakaja, heijastamme muuttujan käyttäytymistä vasten sen omaa käänteisarvoa ja taipumus tuottaa hyperbeli on väistämätön.” Newmanin ja Kenworthyn tarkastelussa sorruttiin juuri tähän virheeseen. Siinä esiintyivät väestö jaettuna pinta-alalla ja polttoaineenkulutus jaettuna väestöllä. Tilastomatematiikassa käyrän ilmentämää lopputulosta kutsutaan vääräksi korrelaatioksi. Tulos on ”itse asiassa merkityksetön”, Brindle kuittasi."

Tässä vaiheessa diplomi-insinööriä alkaa suoraan sanottuna ärsyttämään, sillä väite kääntyy suomeksi kutakuinkin näin: "Koska harva asutus johtaa polttoaineenkulutuksen kasvuun, tulos on merkityksetön. "

Artikkelissä myös jatketaan:

"Lisäksi Brindle laski, että se paras, merkitsevin suhde Newmanin ja Kenworthyn aineistosta löytyi itse asiassa polttoaineen kulutuksen ja koko kaupungin pinta-alan välillä. Toisin sanoen, mitä suurempi kaupunki, sitä suurempi polttoaineenkulutus."

Perusmatematiikalla tästä voisi myös johtaa sen, että mitä suurempi asukastiheys, sen pienempi kaupungin pinta-ala, ja sen pienempi polttoaineenkulutus.

Ja lopulta

"Newmanin ja Kenworthyn propagoimalle polttoaineen kulutuksen ja väestöntiheyden suhteelle vastaava luku oli 0,37, joka itse asiassa kertoi, että – olipa väestöntiheydellä vaikutusta tai ei – ainakin 63 prosenttia kaupungin polttoaineen kulutuksesta selittyy aivan muilla tekijöillä"

Ts. äärettömän tiheässä kaupungissa polttoaineenkulutus on ainakin 37% pienempi kuin äärettömän harvaan asutussa kaupungissa (joka toki on melko loogista, kun lähikauppaan on yli parsek matkaa).

Jos äärettömän tiheä kaupunki tuntuu vieraalta ajatukselta, niin esimerkiksi voidaan ottaa vaikka Chungking Mansions (1,255,000 asukasta/km2), jossa asuu yhtä paljon porukkaa kuin Ranualla (1,18 asukasta/km2).

Artikkeli myös jatkaa itsestäänselvyyksillä:

"Onkin ilmiselvää, että kysymys liikenteen tehokkuudesta on paljon monimutkaisempi kuin Newman ja Kenworthy aikoinaan antoivat ymmärtää. Ilmeisesti hyvin merkittävässä osassa taitaa olla liikennepolitiikka; esimerkiksi se, miten aktiivisesti joukkoliikennettä edistetään autoiluun verrattuna."

ja

"Mieleen tuleekin, että valikoituisiko edellisten esimerkkien pohjalta taikasanaksi tiiveyden sijaan pyöräily?"

Ai niinkö?

Viimeistään loppua kohden alkavat artikkelin todelliset karvat paljastua:

"Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kaupunkirakenteella olisi merkitystä – on paljonkin. Mitään yksittäistä viisasten kiveä sen syövereistä on kuitenkin turha yrittää kaivaa. Jos ekologisen yhdyskuntarakenteen hahmottaminen on ollut vaikeaa tähänastikin, nyt uuden ymmärryksen valossa sen pitäisi olla vielä haasteellisempaa. Kuten Ottelin, Heinonen ja Junnila tutkimuksensa viimeisessä lauseessa toteavat, tarvitaan ”tutkimusta, joka tarkastelee systeemiä entistä laajemmin”. Haastattelussani (18.8.) Junnila kertoikin oman tutkimusryhmänsä alkaneen jo laajentaa omaa tarkasteluaan onnellisuustutkimuksen suuntaan."

Ts. koska Newmanin ja Kenworthyn tutkimus ei viisastenkiveä löytänyt (tai se voitiin mahdollisesti osoittaa katinkullaksi), sitä ei kannata etsiä, sen sijaan kannattaa ruveta tekemään onnellisuustutkimusta.

Koittakaa nyt päättää harrastatteko tiedettä vai politiikkaa. Selvyyden vuoksi näiden välillä ero on siinä, että jälkimmäisessä valitsette ensin päämäärän, ja sen jälkeen etsitte päämäärään sopivat keinot.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Pasi Toiviainen on kirjoittanut samasta aiheesta ennenkin, otsikolla "Tornitalot on murhaa – Helsingin tornitus lopetettava"

https://nurmiainentoivela.wordpress.com/2013/05/12...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tutkimuksia saa olla ihan millaisia vaan, mutta esimerkiksi vanhusten huolto on voidaan järjestää kustannustehokkaasta ja ihmisenkin kannalta paremmin toimivaksi kaupungeissa ja taajamissa kuin maaseudun syrjäkyliin, missä hoivahenkilökunnan matkoihin kuluu aikaa enemmän kuin varsinaiseen hoivatyöhön.

Hajallaan asuminen sopii hyvin maatalousvaltaiseen ja paljolti omavaraistaloudessa elävään yhteiskuntaan, joka Suomessa on jo historiaa, mutta sen jäänteenä meillä on yhä nopeammin tyhjenevä kyläasutus. Ihmiset pyrkivät parempaan ja muuttava työn perässä ja se parempi on tiivistyvä kaupunkiasuminen.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Kyllä se onnellisuustutkimus voi olla todella olennaista tämän aiheen kannalta. Insinöörilogiikka ei ymmärrä yksinkertaisia maalaisjärkisiä asioita, joita jokainen voi ajatella ihan oman elämänsä pohjaltakin.

Itse esimerkiksi muutin kaupunkiin juuri sen vuoksi, että täällä on mahdollista löytää työtä ja ihmissuhteita. Kun kaupunkiin muuttaa, huomaa hyvin nopeasti, että kaupungin elämänpiiri muodostuu lähes täysin kuluttamisen ympärille. Ihmisiä tavataan baareissa ja kahviloissa ja shoppailukin on monelle ajankulua joka tuo elämään sisältöä. Maaseudulla luonnon läheisyys ja yksinkertainen elämäntapa, jossa voi puuhailla omalla pihallaan, korvaavat paljolti kaupungin kulutuskulttuurin elämän sisältönä.

Liberaali ajattelee helposti, että ihmisillä on erilaisia preferenssejä, toiset haluavat asua kaupungissa ja toiset maalla. Tämä on kuitenkin pahasti harhainen atomistinen ihmiskäsitys. Ihminen muuttaa sinne, missä on toimeentulomahdollisuuksia ja muita ihmisiä. Suurissa kaupungeissa asuu varmasti paljon ihmisiä, jotka mieluummin asuisivat maaseutumaisemmin. Siellä heidän kulutuskäyttäytyminen muuttuisi automaattisesti, kun elämänpiiri ei keskittyisi kulutuksen ympärille.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Ihminen muuttaa sinne, missä on toimeentulomahdollisuuksia ja muita ihmisiä."

Nyt osuit naulan kantaan - juuri tässä on koko keskustelun ydin.

Tämä trendi on jatkunut viimeiset 8000 vuotta, ja jatkuu vastaisuudessakin - miksi pyrkisimme taistelemaan tätä trendia vastaan väkisin?

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Trendi muodostuu ihmisten toiminnasta ja politiikkakin voidaan nähdä ihmisten yhteisenä toimintana. Jos hajautetumpi yhteiskuntarakenne on parempi sekä ihmisten, että ympäristön kannalta, sitä kannattaa suosia. Julkinen valta tekee joka tapauksessa yhteiskuntarakenteeseen vaikuttavia ratkaisuja, kuten kaavoitusta, joilla ihmisten vapaata valintaa rajoitetaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #5

Kuvitelma siitä, että tuo trendi on käännettävissä poliittisin päätöksin on harhaa. Julkisen vallan päätökset voivat vain hidastaa tiivistymistä, jolloin on aiheellista kysyä, että millä hinnalla.

Sitäpaitsi paremmuus on aina subjektiivista, vaikka siitä jokin keskiarvo esim. onnellisuustutkimuksella voidaan laskeakin.

Mutta onnellisuustutkimuksessakin suuri haaste on siinä, että se mittaa pitkälti muutosvastarintaa - tämä siksi, että ihmiset eivät välttämättä tiedä paremmasta.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo Vastaus kommenttiin #6

"Mutta onnellisuustutkimuksessakin suuri haaste on siinä, että se mittaa pitkälti muutosvastarintaa - tämä siksi, että ihmiset eivät välttämättä tiedä paremmasta."

Kuka sen paremman sitten määrittää, jos ei ihminen? Kuulostaa totalitarismilta. Se dilemmahan on siinä, että ihminen on samalla ympäröivään yhteiskuntaan sopeutuja, että tuon yhteiskunnan muodostaja. Oikeistoliberalismi unohtaa jälkimmäisen, ja juuri siinä ottaa askeleen kohti totalitarismia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Mielestäni trendin vastainen suunnittelu on nimenomaan totalitarismia - perivasemmistolainen virhe on suunnitella järjestelmä sen mukaan millainen ihmisen pitäisi olla, sen sijaan että järjestelmä suunniteltaisiin sen mukaan millainen ihminen on.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset