Mikä on eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus?

Suomen hallintomuoto on edustuksellinen demokratia, ja eduskunnan toimintaa ohjaa perustuslaki:

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Vallitsevassa tilanteessa tuonkin lauseen kanssa on vähän niin ja näin, osa vallasta on valunut eduskunnan ulkopuolelle korporaatiolle, mutta tästä on jo ihan kiitettävästi kirjoitettu, joten menen aiheeseeni.

Demokratia on luokkaa pari tuhatta vuotta vanha keksintö, joka on kehittynyt koko olemassaolonsa ajan, merkittävinä tapahtumina mainittakoon esim. Magna Carta, Ranskan vallankumous ja eräänä viimeisempänä naisten äänioikeus. Tästä extrapoloimalla voimme siis todeta, että hallintomuotomme ei ole vielä valmis, vaan tuhannen vuoden päästä se näyttää melko erilaiselta kuin nyt.

Jos hyväksymme sen tosiasian, että hallintomuotomme kehittyy, on aiheellista esittää kysymys, että minkä instituution tehtävä on kehittää Suomen hallintomuotoa? Jos kenellekään ei ole vastuuta, se kehittyy sattumanvaraisesti, ja viime kädessä giljotiinin kautta.

Suomessa tietääkseni tuota vastuuta ei kenelläkään ole – jolloin ei ole ketään joka voisi "työnsä puolesta" vastata otsikon kysymykseen "Mikä on eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus?", jolloin kenen tahansa vastaus on oikea. Riippuen siitä keneltä kysytään, tarkoitus on joko lisätä hyvinvointia, jakaa sitä eri tavalla tai jotain ihan muuta. Perustuslakihan ei tähän ota kantaa, mutta ehkä syytä olisi.

Eduskuntalaitos voisi toki halutessaan perustuslakia muuttaa, mutta mikä käynnistäisi tämän prosessin? Jos eduskuntalaitos on tähän haluton tai kykenemätön, tontille voisivat yrittää myös valtiotieteen professorit, tai viime kädessä kuka tahansa meistä.

Jos ja kun eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus on saatu määriteltyä, voimme vihdoin ruveta kehittämään eduskuntalaitostamme siihen suuntaan että se suoriutuu tehtävästään mahdollisimman hyvin. Pari kehitysideaa hihasta tempaistuna ovat esimerkiksi pääsykokeet kansanedustajaehdokkaille, kansanedustajien vaalikausien rajaaminen esim. kahteen, tai vaalikausien pidentäminen tai lyhentäminen nykyisestä neljästä vuodesta.

Jos tämä tuntuu akateemiselta puuhastelulta, niin on hyvä havaita, että syy siihen että maamme on näinkin kurjassa taloudellisessa tilanteessa johtuu merkittäviltä osin hallintomuotomme kyvyttömyydestä ratkaista ongelmia riittävän nopeasti, käytännössä ongelmien ratkaisu pyritään aina siirtämään seuraavien vaalien jälkeiseen aikaan.

Mikä mielestäsi on eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus?

***

Muuten olen sitä mieltä, että työmarkkinajärjestöt on tuhottava.

AmosAhola
Liberaalipuolue Helsinki
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

Olen 41-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 14 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan maailmaa parantamaan.

Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa.

amosahola@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu