*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Mikä on eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus?

  • Ainakin ulkoremontti saadaan onneksi tehtyä. Kuva: HS
    Ainakin ulkoremontti saadaan onneksi tehtyä. Kuva: HS

Suomen hallintomuoto on edustuksellinen demokratia, ja eduskunnan toimintaa ohjaa perustuslaki:

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Vallitsevassa tilanteessa tuonkin lauseen kanssa on vähän niin ja näin, osa vallasta on valunut eduskunnan ulkopuolelle korporaatiolle, mutta tästä on jo ihan kiitettävästi kirjoitettu, joten menen aiheeseeni.

Demokratia on luokkaa pari tuhatta vuotta vanha keksintö, joka on kehittynyt koko olemassaolonsa ajan, merkittävinä tapahtumina mainittakoon esim. Magna Carta, Ranskan vallankumous ja eräänä viimeisempänä naisten äänioikeus. Tästä extrapoloimalla voimme siis todeta, että hallintomuotomme ei ole vielä valmis, vaan tuhannen vuoden päästä se näyttää melko erilaiselta kuin nyt.

Jos hyväksymme sen tosiasian, että hallintomuotomme kehittyy, on aiheellista esittää kysymys, että minkä instituution tehtävä on kehittää Suomen hallintomuotoa? Jos kenellekään ei ole vastuuta, se kehittyy sattumanvaraisesti, ja viime kädessä giljotiinin kautta.

Suomessa tietääkseni tuota vastuuta ei kenelläkään ole - jolloin ei ole ketään joka voisi "työnsä puolesta" vastata otsikon kysymykseen "Mikä on eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus?", jolloin kenen tahansa vastaus on oikea. Riippuen siitä keneltä kysytään, tarkoitus on joko lisätä hyvinvointia, jakaa sitä eri tavalla tai jotain ihan muuta. Perustuslakihan ei tähän ota kantaa, mutta ehkä syytä olisi.

Eduskuntalaitos voisi toki halutessaan perustuslakia muuttaa, mutta mikä käynnistäisi tämän prosessin? Jos eduskuntalaitos on tähän haluton tai kykenemätön, tontille voisivat yrittää myös valtiotieteen professorit, tai viime kädessä kuka tahansa meistä.

Jos ja kun eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus on saatu määriteltyä, voimme vihdoin ruveta kehittämään eduskuntalaitostamme siihen suuntaan että se suoriutuu tehtävästään mahdollisimman hyvin. Pari kehitysideaa hihasta tempaistuna ovat esimerkiksi pääsykokeet kansanedustajaehdokkaille, kansanedustajien vaalikausien rajaaminen esim. kahteen, tai vaalikausien pidentäminen tai lyhentäminen nykyisestä neljästä vuodesta.

Jos tämä tuntuu akateemiselta puuhastelulta, niin on hyvä havaita, että syy siihen että maamme on näinkin kurjassa taloudellisessa tilanteessa johtuu merkittäviltä osin hallintomuotomme kyvyttömyydestä ratkaista ongelmia riittävän nopeasti, käytännössä ongelmien ratkaisu pyritään aina siirtämään seuraavien vaalien jälkeiseen aikaan.

Mikä mielestäsi on eduskuntalaitoksen olemassaolon tarkoitus?

***

Muuten olen sitä mieltä, että työmarkkinajärjestöt on tuhottava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ammattiyhdistysliike on olennainen osa demokratia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Nykyisessä muodossaan ammattiyhdistysliike on perustuslain vastainen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Ensi perjantaiksi kaavaillut lakot ovat merkki siitä että näin ei ole.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Kansanedustajat edustavat kansaa lainsäätäjinä. Toki kansalaisilla on oikeus
perustuslainkin mukaan edustaa itsensä ihan itse.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Ei ole laitonta lakkoilla työehtojen huonontamista vastaan. Suojatyölle on omat määräyksensä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Laiton lakko on määritelmänsä mukaisesti laiton lakko - se ei siitä muuksi muutu vaikka voissa paistaisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Kyllä lait sentään vähän paremmin määritellään.
Lakkoja tosin on joillakin taipumus tulkita laittomiksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

On olemassa laittomia ja laillisia lakkoja, ja ero on tarkasti laissa määritelty, ei omani.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Niinpä, mutta mitä tässä sunnitellussa lakossa on laitonta?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

"Valtion ja kuntien viranhaltijoiden poliittiset lakot ovat laittomia", olivat suunniteltuja tai ei.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Ei kai se eduskunnan tarkoituksen määrittely politiikan ongelmia itsessään ratkaise. Ihmisten se tarkoitus on aina määriteltävä joka tapauksessa. Se ongelma on pikemminkin siinä, että suuret yhteiskunnalliset kysymykset (talouden luonne) eivät nouse demokratiassa keskusteluun. Kun varsinaisia ongelmakohtia, ja niihin sisältyviä ristiriitoja, ei uskalleta käsitellä, kaikki politiikka näyttäytyy vain merkityksettömänä hallinnointina.

Ehkä nykydemokratialle vaihtoehtoa hakeva "suurten kysymysten puolue" voisi saada jopa kannatusta vaaleissa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Ei kai se eduskunnan tarkoituksen määrittely politiikan ongelmia itsessään ratkaise."

Se ratkaisee yhden ongelman - ja melko perustavanlaatuisen sellaisen. Nykyisellään kansanedustuslaitos on 200 hengen organisaatio vailla päämäärää.

Käyttäjän JukkaTuunanen1 kuva
Jukka Tuunanen

perustuslain mukaan eduskunta päättää sodasta ja rauhasta. Kai se eduskunta voi päättää pienemmistäkin asioista kuten siitä, miten jättimäiseksi paisuneesta velkakierteestä pääsään irti.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Epäselvää on, onko eduskunnan tehtävä edes päästä irti velkakierteestä.

Käyttäjän amalyosman kuva
Amal Osman

Bitcoin voi olla eduskunnan loppu. Koko pankki systeemi romahtaa. Tätä varmaan pelätään. Aika näyttää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset