*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Taloustiede on epäonnistunut tiede

  • Onkohan Sipilällä omansa?
    Onkohan Sipilällä omansa?

Olen aina pitänyt Suuremman Hölmön Teoriasta - sen mukaan rationaaliset ihmiset voivat ostaa jotakin liian kalliilla, jos he olettavat että joku muu ostaa sen heiltä pois vielä kalliimmalla. Sen lisäksi että teorialla on hauska nimi, teoria on myös hyvin kansantajuinen (ei kreikkalaisia symboleita), ja mikä tärkeintä, se tulee pätemään niin kauan kuin ihmiset tekevät kauppaa keskenään, vaikka kuu putoaisi taivaalta.

Klassisessa taloustieteessä on paljon teorioita, joilla on yleensä vähemmän hauska nimi, mutta jotka jakavat edellisen teorian tärkeimmän ominaisuuden, eli sen että ne pätevät vaikka olosuhteet muuttuvat. Suhteellisen edun teoria on eräs näistä, eikä Kansojen Varallisuuden 7 ensimmäistä sivua (luku 1) muutu epätodeksi vaikka kuinka vasemmistolainen hyppisi tasajalkaa.

Kelataan taloustiedettä parisataa vuotta eteenpäin, ja teoriat ovat muuttuneet huomattavasti hankalimmiksi, on Kvantiteettiteoriaa, Lafferin käyrää ja Taylorin sääntöä.

Mitä lähemmäs nykyhetkeä kelaamme, sen vaikeatajuisimmiksi teoriat tulevat - tämä johtuu luonnollisesti siitä, että taloustieteen historiassa kaikki "matalalla riippuvat hedelmät" on tietysti poimittu ensin, ja nykyään saa taloustieteilijän mielikuvitus lentää kunnolla jos mielii nimensä historiankirjoihin.

Hankalissa teorioissa on mielestäni pari merkittävää ongelmaa, sen lisäksi että vaikeatajuiset teoriat saavat taloustieteilijät kinastelemaan keskenään siitä pätevätkö ne, kenellekään ei myöskään tunnu olevan täysin selvää missä olosuhteissa ne pätevät ja missä eivät.

Olosuhteilla tarkoitan tässä nyt esim. korkotasoa, sekä rahajärjestelmää, joista molemmat muuttuvat aina muutaman vuosikymmenen välein - ensimmäinen on pakkasella pitkästä aikaa, ja toista muutettiin merkittävästi viimeksi 70-luvulla ja viilataan nyt taas uuteen uskoon. Rahajärjestelmä on elänyt sen verran, etteivät edes Nobel-tason taloustieteilijät ole aina pysyneet mukana.

Ongelmahan tämä ei olisi muuten, mutta maailman keskuspankit ja hallitukset tekevät päätöksiään näiden teorioiden pohjalta. Sekä yhdysvaltain keskuspankin että EKP:n päätökset painaa rahaa nojaavat vahvasti rahan kvantiteettiteoriaan - lisääntyneen rahan määrän olisi pitänyt nostaa inflaatiota, ja sitä kautta käynnistää talouskasvu.

Näin ei ole käynyt, joka tarkoittaa sitä, että joko teoriassa tai toteutuksessa on jotain vikaa. Keskuspankkiirit ihmettelevät miksi, oma epäilyni on se, että inflaatio on globaalisti noussut (koska maailmantalous on nykyolosuhteissa historiallisen avoin, painotuore raha on vain vaihtanut maisemaa), mutta koska keskuspankit mittaavat sitä lokaalisti (tavoitteensa mukaisesti), mittarit eivät heilahda.

Niin tai näin - klassisesta taloustieteestä on tultu pitkä matka tähän päivään, jossa kukaan ei tunnu tietävän mitään varmasti, ja yllättäviä talouskriisejä tapahtuu edelleen tasaisin väliajoin (rehellisyyden nimissä, niitä on aina ennenkin tapahtunut). Jos lääketiede olisi kehittynyt samoin, poraisimme edelleen kalloon reikiä varmuudeksi, ja homeopaattisia lääkkeitä määrättäisiin arvauskeskuksissa.

Taloustieteilijät, kerätkää itsenne ja reformoikaa tieteenalanne, liian tärkeät asiat ovat teidän harteillanne. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole haastaa teitä väittelyyn kanssani, sillä hittoako minä mitään tieteestänne väitä tietäväni - muuta kuin sen että tieteenä taloustiede on poikkeuksellisen epäonnistunut.

PS. Suuremman Hölmön Teoria on pääsyyllinen siihen, että Suomessa asunnot maksavat niinkin paljon kuin maksavat.

----

Muuten olen sitä mieltä, että työmarkkinajärjestöt on tuhottava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Totta!

Taloustiede ei nimestään huolimatta ole tiedettä, vaan joukko keskenään kilpaiilevia kultteja. Nobelin taloustieteen muistopalkinnoille on harvoin katetta. Taloustieteilijöitä voidaan hyvällä syyllä verrata Delfoin oraakkeleihin. Samaten ns. tulevaisuudentutkimus ei ole tiedettä, vaan eräänlainen konsultin työkalupakki. Eikä matematiikkaan ole tiede, vaan erittäin hyödyllinen abstraktien olioiden teknologia.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159773-talou...

Entinen yritysjohtaja Sipilä monien muiden tavoin kuvittelee harhaisesti, että yritysten toimintaperiaatteet voidaan yleistää valtion tasolle.

Porter ja Krugman ovat todenneet jo 90-luvulla, että yritysten kilpailukykyä ei voi yleistää valtion tasolle. Kilpailukyvyn vertailuja eri maiden kesken voidaan tehdä vain toimialakohtaisesti. Ja koska eri mailla on erilainen toimialarakenne, valtioiden välistä kilpailukykyä ei voi vertailla. Sama pätee kustannuskilpailukykyyn ja tuottavuuteen.

Suomen pahimpia ongelmia on yritysten tulosjohtamisen apinointi eri julkishallinnonhallinnon tasoilla. Yrityksissä mittarina on toiminnan tuottama raha, jonka korvikkeeksi julkishallinnossa on tullut rahallat mitattu panos. Julkishallinnon tulosjohtaminen on panosjohtamista. Tulos tarkoittaa toiminnan kuluttamaa rahaa. Se mitä panoksilla saadaan aikaan on jäänyt toissijaiseksi.

Krugman on myös todennut, että vienti ei ole itsetarkoitus, mutta se mahdollistaa tuonnin, joka on vientiä tärkeämpää ==> "Suomi elää viennistä" on poliittinen mantra.

Kansainväliset kilpailukykyvertailut tarkastelevat vain eri maiden yleistä potentiaalia edistää yritysten kilpailukykyä, siis kyse on panoksista, ei tuloksista.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202949-yrity...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joidenkin tutkijoiden mukaan taloustieteessä kaaosteorian lainalaisuudet ilmenevät erinomaisella tavalla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niin paitsi kaaosteoria ei ole mikään teoria sen enempää kuin peliteoria tai musiikin teoria.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22858-perhos...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Niinpä:) Lainalaisuus on siinä, että sitä ei ole. Muuttujia sitäkin enemmän.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Matemaattinen kaaosteoria on deterministinen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #5

Talous tuntuu olevan herkkä perhosvaikutukdille, pienikin heilahdus jättää peräänsä suuren kaaoksen. Näitä perhosen siiven iskuja tulisi pyrkiä ehkäisemään jotta talous toimisi teorioiden mukaisesti. Yksinkertaistettuna talous muistuttaa merivirtaa silmukoineen ja pyörteineen ja johon pankit voivat joko sysätä lisää rahaa tai ottaa sitä pois kuin jäätiköt makeaavetä konsanaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #7

Perhosen siivestä alkunsa saanut taifuuni on vain vertauskuva, nyky versiossa käytetään lampeen pudotettua kiveä. Todellisuudessa perhosefektejä on olemassa ääretön määrä kyseesshän kun on jonkin asian vuorovaikustus toiseen, ristiin ja niin edelleen. Periaatteessa se on maailman ainoa ikiliikkuja vailla todellista alkua ja loppua. Perhos efekti on myös kytköksissä kaaosteoriaan ja epäsäännöllisyyksiin. Titysti kaikki voidaan selittää tieteellisesti hienoin numeroin, laskuin, arvoin ja kaavoin mutta tavallinen ihminen ei ymmärrä niistä mitään sen sijaan on helpompi tajuta asia ilmiönä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12

Kelvoton metafora, joka ei toimi luonnossa, vaan ainoastaan tietokoneen pyöristysvirheissääressä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #18

Kerrohan sitten gröhn miten asiat ovat vaikuttamatta toisiinsa jos kerran perhosefektiä ei ole. Yksinkertaistettu se on ainakin siksi että se on helpommin kerrottavissa ja omaksuttavissa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän AleksiGrym kuva
Aleksi Grym

Erinomainen kirjoitus, olet ehdottomasti oikeilla jäljillä! Sen jälkeen kun taloustieteessä saatiin tietyt peruskysymykset ratkaistua noin vuosisata sitten, voidaan perustellusti sanoa että on menty monessa kohtaa metsään. Oma näkemykseni on että tämä johtuu ennen kaikkea kahdesta syystä.

Ensinnäkin, taloustieteessä alettiin käyttää muilta tieteenaloilta (lähinnä fysiikasta) opittuja menetelmiä, jotka todellisuudessa soveltuvat siihen huonosti. Taloustieteestä tuli matemaattista ja pseudotieteellistä. Matemaattisten menetelmien käyttäminen kuitenkin edellyttää, että niillä kuvataan muuttujia, joita voidaan mitata tarkasti. Fysiikassa tämä on mahdollista, mutta taloustieteen suureet ovat aivan liian epämääräisiä ja vaikeasti mitattavia jotta matemaattinen mallintaminen, sillä asteella kuin sitä on viime vuosikymmeninä tehty, olisi mielekästä. Sittemmin onkin huomattu, että taloustieteellisten mallien ennustevoima on käytännössä olematon.

Toiseksi, ja osin tämä liittyy edelliseen, taloustiede irtaantui politiikasta. Alun perin taloustieteen nimi englanniksi oli "political economy", mutta myöhemmin sen nimi muuttui muotoon "economics", koska siitä haluttiin luoda mekanistinen, luonnontiedettä muistuttava mielikuva. Jälkikäteen tarkasteltuna se oli tosi huono idea. Taloustiede on pohjimmiltaan poliittinen tiede, eikä ole mitään järkeä yrittää tätä jotenkin peitellä.

Onneksi taloustieteilijät ovat tähän jo heränneet ja tiede on uudistumassa. Käytännössä tätä katalysoi finanssikriisi, joka kertaheitolla vesitti monia siihen asti uskottavana pidettyjä teorioita. Uudistumisprosesi on kuitenkin hidas ja kestää vuosia ennen kuin tulokset alkavat näkyä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"lisääntyneen rahan määrän olisi pitänyt nostaa inflaatiota, ja sitä kautta käynnistää talouskasvu."

Lisääntynyt raha päätyy lähinnä pörsseihin ja osinkoihin eikä reaalitalous saa siitä kuin murusia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kyllä, taho joka pääsee ensimmäiseksi käsiksi painotuoreeseen rahaan hyötyy siitä eniten -> pörssiin.

Tästä huolimatta rahan pitäisi valua lopulta reaalitalouden kulutukseen, mutta näin ei ole jostain syystä käynyt.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Lisääntynyt raha päätyy lähinnä pörsseihin ja osinkoihin eikä reaalitalous saa siitä kuin murusia."

Silloin laiska raha pitää saada liikkeele ja kiertoon, suomessa tähän on käytetty vero perusteista tulonsiirtoa alaspäin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Silloin laiska raha pitää saada liikkeele ja kiertoon, suomessa tähän on käytetty vero perusteista tulonsiirtoa alaspäin."

Lähinnä elämiseen, ei investointeihin ja työllistämiseen. Kysyntälamassa pitäisi olla kuluttajia lisäämässä näitä investointeja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

Mitähän tapahtuu kun niille joilla on juuri ja juuri varaa elämiseen annataankin lisä rahaa, ainakin alkoholia ostettaisiin mutta eivät kakki sitä tee vaan kuluttavat rahaa parempaan ruokaan, hyödykkeisiin, vaatteisiin ja elektroniikkaan. Entä kun annettaisiin vieläkin enemmän rahaa? Alkaa itseensä investointi, hakeudutaan koulutuksiin, perustetaan yrityksiä, aloitetaan harrastuksia, ostetaan taidetta ja osakkeita sekä syödään ulkona kavereiden kanssa. Myös asuntokauppa piristyy. Entä sitten kun kulutus ja kysyntä lisääntyy? Voidaan alkaa tehdä investointeja ja työllistää, se johtaa tarpeeseen pienen tää tulonsiirtoa mutta tarvitaan yhä keinoja patistaa rahaa liikkeelle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #15

"Mitähän tapahtuu kun niille joilla on juuri ja juuri varaa elämiseen annataankin lisä rahaa, ainakin alkoholia"

Hyi, hyi on se niin väärin jakaa rahaa alkoholisteille, mutta lopetetaan Alko ja tehdään uusi kieltolaki. Toimisiko???

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #16

Irrotit lainauksen koko asiasta, minähän jatkoin ettei kaikki vähäosiset sun muut pienituloiset ja köyhät rupea alkoholia ostamaan sillä eivät kaikki ole alkohomisteja. Liian alkoholismin kitkemiseksi tulisi enemmin panostaa päihdetyöhön mutta se koskeekin niitä jotka vetelevät kännejä. Mitään varmaa tilastoa ei ole mutta arviolta voisin heittää holisteja olevan noin kolmannes tulonsiirron saajista ja sekin saattaa olla liioteltu määrä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Mun mielestä ongelma on siinä että taloustieteen ajatellaan olevan kuin luonnontiede.

Se, mitä palveluita ja niiden tuottamista pidetään tärkeimpinä, on ihan tahtoasia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset