*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Helikopterista rahaa sinullekin?

  • Missä Ben, siellä viikset.
    Missä Ben, siellä viikset.

Rahan pudottaminen helikopterista on alunperin Milton Friedmanin lanseeraama käsite, joka tarkoittaa uuden rahan lisäämistä talouteen keskuspankin toimesta. Yleiseen tietoisuuteen termi tuli Ben Bernanken viitatessa siihen vuonna 2002. Oikea taloustermi tälle toiminnalle on määrällinen elvytys.

Nyt, runsas kymmenen vuotta myöhemmin, olemme nähneet muutaman kierroksen ilmaista rahaa, sekä Yhdysvalloissa, Euroopassa, että Kiinassa. Teille jotka eivät jaksa linkkejä lukea, jokaisella mantereella kyse on kertaluokasta tuhat miljardia.

Ongelmia ei ole ratkaistu, mutta se ei estä erilaisia nykyisestä määrällisestä elvyksestä hyötyviä tahoja naukumasta lisää, viimeisimpänä Citibank. Huomionarvoista on lainaus Citibankin päästrategilta (Englander) "Or, more so, it could be embedded as a policy rule — “if inflation is below 1.5% use monetized fiscal policy, between 1.5% and 3% stabilize the balance sheet, above 3% inflation shrink the balance sheet.” That’s the Englander rule… says. Englander… grudgingly."

Huomionarvoista miksi? Koska ehdotin samaa jo toukokuussa: "Pidemmällä aikavälillä inflaatiotavoite sanelisi sen, paljonko rahaa voitaisiin kansalaisille luoda vastaisuudessa -> esim. jos inflaatio on alle 2%, lisää rahaa, jos yli sen, vähemmän rahaa. Riskinä olisivat toki poliitikot jotka lupaisivat aina lisää, mutta tämän voisi systeemin perustamissopimuksessa yksiselitteisesti kieltää." Kutsutaan tätä sitten vaikka Aholan säännöksi.

Kannatan rahanpainamista, koska en usko että Suomessa vallitsevaa kysyntäpulaa kyetään ratkaisemaan millään muulla konstilla, ja muuten edessämme on tosiaan toinen menetetty vuosikymmen tai useampia. Pidän myös päiväselvänä että länsimaiden velkoja ei tulla ns. perinteisin keinoin ikänä maksamaan, eli yhtä hyvin voimme alkaa olemaan rehellisiä asian suhteen.

On kuitenkin olennaisen tärkeää ymmärtää, että kysyntäpulan lisäksi kärsimme myös erittäin huonosta kilpailukyvystä, jolloin painokoneiden kanssa pitää olla pirun tarkkana - jos elvytys ohjataan väärin, se poistaa kansakunnaltamme tarpeen parantaa kilpailukykyä, joka johtaa pidemmällä tähtäimellä vielä nykyistä pahempaan tilanteeseen.

Edellisellä kappaleella tarkoitan ensisijaisesti julkissektoriamme - se on ylisuuri ja tehoton, ja niukempi resursointi pakottaa keskittymään olennaiseen ja lisäämään työn tuottavuutta. Selvyyden vuoksi, yksityissektori kävi tämän harjoituksen läpi jo kertaalleen vuonna 2009, ja on jatkanut siitä lähtien jatkuvaa tehostamista.

Työn tuottavuuden kasvu on elinehto (tai oikeastaan, elintason ehto) jokaiselle kansankunnalle, ja rattiin ei pidä nukahtaa milloinkaan.

Tarvitsemme siis ratkaisun, jossa yksityissektorin kysyntä lisääntyy, mutta julkissektorin menot eivät kasva, vaan mieluiten pienentyvät. Ratkaisuehdotukseni löytyy edellisen linkin takaa - kohdistetaan jo tällä hetkellä käynnissä oleva rahanpainaminen uudelleen:

"Euroalueen väkiluku on luokkaa 333 miljoonaa, ja esim. 60 mrd kuukaudessa (EKP:n nykyisen määrällisen elvytyksen taso) jaettuna tasan kansalaisille olisi ~180e per nuppi kuussa. Sen verran pieni summa, että insentiivi työntekoon ei häviäisi, mutta kuluttajien velkavuori alkaisi sulaa, ja kysyntä ja sitä kautta työllisyys lähtisi kasvuun."

Jos uutta rahaa kerran jo painetaan, niin miksi ihmeessä sen pitäisi ohjautua joko pankkien voitoiksi tai julkissektorin moolokin kitaan - varsinkin kun se hyödyttäisi kaikkia enemmän jos sinä päättäisit ihan itse mitä sillä teet?

---

Selvyyden vuoksi, rahanpainaminen ei ole mikään hopealuoti, tämän lisäksi Suomi tarvitsee muun muuassa joustavammat työmarkkinat ja sosiaaliturvan (perustulon), työn tasaisemman jakamisen (6 tuntiset työpäivät), työn verotuksen vähentämistä sekä tiivimpää asutusta.

---

Muuten olen sitä mieltä, että työmarkkinajärjestöt on tuhottava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

"Työn tuottavuuden kasvu on elinehto (tai oikeastaan, elintason ehto) jokaiselle kansankunnalle, ja rattiin ei pidä nukahtaa milloinkaan."

Haluaisin sinun tekevän tuon väitteen pohjalta ajatusmallia yhteiskuntamme tulevista vuosikymmenistä ja ajatuksesta, mitä on työ vuonna 2200. Muutoin pyytäisin vain perusteluita ja ajatusta siitä, miten voimme pysyttäytyä tuottavuuden kasvussa "ikuisesti", ja onko se todellakin pakollinen asia?

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Tuottavuushan kasvaa tuossa mallissa kun se pysyy paikallaan. Jos kilo pottuja maksaa euron ja vuoden päästä 1,01-1,03 niin perunankasvatuksen tuottavuus kasvoi. Mitään sen suurempaa viisauttahan tuossa ajatuksessa ei ole kuin se että kannattaa ostaa vanha ferrari enemmin kuin pitää käteistä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Et ymmärrä työn tuottavuuden käsitettä - perunankasvatusesimerkissä se voi kasvaa seuraavilla tavoilla.

1)Identtisen perunakilon kasvatukseen kuluu vähemmän työtunteja kuin ennen (esim. paremmat työkalut, tai havaitaan että pellonlaidalla on seisonut byrokraatti,jolle annetaan kenkää)

2)Identtisen perunakilon kasvatukseen kuluu vähemmän polttoainetta, lannoitetta, vettä tai muita resursseja

3)Perunakilon jalostetaan enemmän kaloreita, vitamiineja tai muuta hyvää, joka parantaa perunakiloa

Ts. et voi nostaa työn tuottavuutta lisäämällä perunan hintaa, mutta nostamalla työn tuottavuutta voit myydä perunaa halvemmalla peitoten kilpailijasi.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki Vastaus kommenttiin #10

Ymmärrrän oikein hyvin mitä ajoit takaa. Jos hoitaja sanoo heippa kymmenelle vanhukselle minuutissa on hän tuottavampi kuin hoitaja joka juttelee yhden kanssa puoli tuntia.
Mikäli mittaat työn tuottavuutta oravilla ja työn tuotoksen haltuun saamiseen tarvitaan enemmän oravia niin silloin hinta on nousssu-tuottavuus on kasvanut. Jos mittaat jotain muuta niin sano se sitten.

Ai, työtuntien mittaus on tuottavuutta. Sanoisin että puhut nyt reaalitalouden tehostumisesta, eli työn tuotttavuuden kasvusta oikeasti. Miksi sitten sotket siihen rahatalouden. Käsittänet ettei perunakilon tekemisen tehokkuutta voi kasvattaa jatkuvasti? Jolloin jos jostain syytä vaadit tuottavuuden kasvua kuitenkin niin lopulta kaikki ihmiset kasvattavat perunoita orjina sinulle kunnes kuolevat nälkään. Aika hieno uskonto, sanoisin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

"Ymmärrrän oikein hyvin mitä ajoit takaa. Jos hoitaja sanoo heippa kymmenelle vanhukselle minuutissa on hän tuottavampi kuin hoitaja joka juttelee yhden kanssa puoli tuntia."

Jos hoitajan työ on hoitaa sairauksia, niin kyllä.

Jos hoitajan työ on pitää vanhuksille seuraa, niin ei.

Suoraan sanottuna en käyttäisi sairauksien hoitoon koulutettuja ihmisiä jutteluseurana, vaan palkkaisin tähän tarkoitukseen siihen erikoistuneet ihmiset.

"Ai, työtuntien mittaus on tuottavuutta. Sanoisin että puhut nyt reaalitalouden tehostumisesta, eli työn tuotttavuuden kasvusta oikeasti. Miksi sitten sotket siihen rahatalouden."

Sinä sotkit siihen rahatalouden puhumalla perunakilon hinnasta.

"Käsittänet ettei perunakilon tekemisen tehokkuutta voi kasvattaa jatkuvasti?"

Toisaalta, ehkä niitä ei enää joku päivä tarvitse kasvattaa lainkaan? (https://en.wikipedia.org/wiki/Replicator_%28Star_T...)

"Jolloin jos jostain syytä vaadit tuottavuuden kasvua kuitenkin niin lopulta kaikki ihmiset kasvattavat perunoita orjina sinulle kunnes kuolevat nälkään. Aika hieno uskonto, sanoisin."

Päinvastoin, vaadin työn tuottavuuden kasvua, jotta kenenkään ei tarvitse kasvattaa perunoita. Jos katsotaan vaikka 100 vuotta taaksepäin, niin huomattavasti harvempi viljelee nyt perunoita, ja niitä tuotetaan paljon suurempi määrä.

Tätä tarkoittaa tuottavuuden kasvu - vasemmistolaisille kyse on kirosanasta, joka juontaa juurensa äidinmaidon mukana tulleesta ymmärtämättömyydestä, joka toivottavasti (mutten usko) sinun osaltasi saatiin nyt korjattua.

Kun puhut uskonnosta, niin suosittelen katsomaan peiliin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Työn tuottavuuden kasvu on synonyymi elintason kasvulle, historiassa on tasaisin väliajoin esimerkkejä siitä, mitä käy valtiolle joka putoaa junasta.

Historia ei ole vielä päättynyt, vaikka monesta siltä tuntuukin.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Se saavutti huippunsa Suomessa 1989. Talous on kasvanut. Tuossa väitteessä ei muutenkaan ole tolkun määrää, ei kukaan osaa mitata elämänlaadun tasoa. Suomessa tehdään paljon itsemurhia, enemmän kuin monessa köyhemmässä maassa, mitä se kertoo?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #9

Kovin lyhyt on aikahorisonttisi.

Elintasoa voidaan mitata hyvinkin tarkasti esim. muuttoliikkeellä.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki Vastaus kommenttiin #14

Sillä voi lähinnä mitata populaation kokoa seudun kantokykyyn. Kun teet kirjoitelman rahataloudesta ja sotket siihen sitten kaikkea siihen liittymätöntä reaalimaailmasta niin tulee kaikenlaisia ihmeellisyyksiä paradigmoihin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

Puhumme nyt ihmisten muuttoliikkeestä, emme sopulien.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Muutoin olen sitä mieltä että viimeinen lause on niin epälooginen ilmeisen talousliberaalin vakaumuksen kanssa että luulis olevan mielenkiintoisia väittelytuokioita itsensä kanssa.
Mikäli lausahduksen kirjoittaisi muotoon yleissitovuudesta on luovuttava niin se olisi loogisempi. Jos siihen lisäisi kanneoikeuden ja minimityöehtolain niin se olisi jopa järkevä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mainitsemiesi asioiden lisäksi kyseisten organisaatioiden valtaa olisi suotavaa rajoittaa muillakin keinoin, kuten niiden yleishyödyllisyysstatuksen ja jäsenmaksun verovähennyksoikeuden poistamisen kautta.

Ja muutenkin, jos lauseen kirjoittaisi eri muotoon, se menettäisi viittauksensa historiaan.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Viittaus historiiaan? Niin, kansallismielisyys on kohtuullisen luonnollista eikä Roomankaan Imperiumi kestänyt. Karthagoa ei pitäisi tällä kertaa tuhota vaan niille tienoille pitäisi rakentaa pakolaisleiri.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Hakaniemen torin ympäristön voi minun puolestani luovuttaa vastaanottokeskusten käyttöön.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki Vastaus kommenttiin #13

sellainen kehitys tuhoaa talouden ja sivilisaation, mutta tässä sivilisaatiossa saa vapaasti tahtoa kaikenlaista, toisin kuin näiden, ei niin hypoteettisten tulijoiden, sivilisaatiossa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuo EKP:n jakama 60 mrd kuukausittain putoaa suoraan pörssisaleihin valuen sieltä osinkoihin, reaalitalous ei siitä näe kuin unta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivan. Noita miljardeja ei pudotettu, eikä pudoteta helikoptereista, vaan ne menevät jonnekin toisaalle, eli rakenteisiin suoraan ja sitä kautta veroparatiiseihin.

Jos ne oikeasti pudotettaisiin helikoptereista niin silloin siinä voisi piillä jokin viisasus.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Suomen Pankki näyttäisi olevan tänään samoilla linjoilla kanssani (http://www.hs.fi/talous/a1443059355255?ref=hs-prio-A1)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset