*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Suomen Pankki ja lupa painaa rahaa

  • Kuvassa viisasten kivi
    Kuvassa viisasten kivi

Taloussanomien (7.10.2015) mukaan Suomen Pankki rahoittaa julkisia menojamme 40 miljoonalla per arkipäivä. Selvennyksen vuoksi, tämä on ns. helikopterirahaa, eli ei varsinaisesti keneltäkään pois.

Koska oletan että liian moni päivän Taloussanomien lukija kuvittelee että viisasten kivi on löytynyt, ja vaikka olen aiheesta jo aikaisemmin kirjoittanut, niin haluan painottaa vielä kerran - julkissektorille kohdistettu kvantitatiivinen elvytys vain siirtää kilpailukykyongelman ratkaisua, eikä ratkaise sitä.

Suoraan kuluttajille suunnattu kvantitatiivinen elvytys yhdessä julkissektorin menojen jäädyttämisen kanssa olisi oikea ratkaisu. Vain näin voidaan korjata sekä kilpailukyky-, että kysyntäongelma.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ks. kotisivuni
http://jormajaakkola.fi/

Oma raha ja keskuspankkirahoitus.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ko. rahoitus on EY-säädöstönvastasita toimintaa.

Sitaatti Taloussanomien uutisesta:

"Virallisesti ostot ovat rahapolitiikkaa

Valtion tai keskuspankin edustajat eivät voi Suomessa tai missään muussakaan EU-maassa julkisesti vahvistaa, että keskuspankki ottaa osaa valtion alijäämän rahoittamiseen. Tämä on mahdotonta siitä yksinkertaisesta syystä, että EU-sopimukset ja lait varta vasten kieltävät keskuspankkeja osallistumasta julkisen talouden alijäämien rahoittamiseen."

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Taloussanomien keskuspankkirahoitus on EKP:n määräämää EY-säädösten vastaista toimintaa, jolla EKP saa velkakirjat haltuunsa.
Syntymättömistä suomalaisista tulee vero-orjia.

Ainoa todellinen keino Suomen selviytymiseen on oma raha ja sen myötä keskuspankkirahoitus.

Suomen markan poistamisesta Hallitusmuodon 72 §:stä ei ole annettu eduskunnalle lakiesitystä. Eduskuntaa harhautettiin syksyllä 1994 tekaistulla EMU-varaumalla, joka oli kirjoitettu EU-ministeriryhmän salaiseen kokouspöytäkirjaan.
Tapahtui valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Suomen Pankin päätösvalta päättää markan ulkoisesta kurssista puolestaan ryöstettiin rahalain muutoksella jo loka-marraskuussa 1992.
Tätä varten tarvittiin yliarvostettu markka ja 8.9.1992 aloitettu laiton kellutus.
Presidentti Koivisto oli ohjeistanut oikeuskansleria, ettei puutu laittomuuteen. Koivisto itse mainitsee keskustelustaan muistelmissaan.

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola (Kok)

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Voiko tätä nyt vielä setelirahoitukseksi sanoa, koska kyseessä on velka?

Jos nyt ulkomaalaiset velkojen antajat ovat myös rahan "tuulesta temmanneet", niin miksi ei Suomen pankki voi tehdä samaa? Nyt ainakin korkorahat jäävät Suomeen ja jäävät myös maksetut lyhennyksetkin.

Pitäisi miettiä sitäkin, että mistä julkisen sektorin menot muodostuvat. Moni julkiseen sektoriin laitettu raha, kuten esim. sairaanhoitajien palkat, elvyttävät taloutta ja toivottavasti parantavat nimenomaan kotimaan markkinoita.

Nyt sanotaan, että tällä hetkellä viennin ja tuonnin välinen ero olis aika pieni. Ongelma on nimenomaan kotimaan markkinoissa ja juuri mainitsemassasi kysynnässä. Itse ehdottaisin ainakin ens alkuun ALV:n poistoa tai ainakin laskemista.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Nina,
ei tämä ole varsinaista keskuspankkirahoitusta.
EKP ottaa Suomen velan (velkakirjat) hallintaansa.

Eri asia olisi itsenäisen valtion itsenäisen keskuspankin setelirahoitus. Sitä valtion ei tarvitse maksaa takaisin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Ok. Elikä siis kun ollaan mukana EMUssa, niin Suomen pankki on EKP sivukonttori? Ei mitään itsenäistä päätäntävaltaa?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #6

Juuri näin Nina.

Viimeinen Suomen Pankin keskuspankkirahoitus tapahtui (ohjattiin) laittoman Valtion vakuusrahaston kautta loppuvuonna 1992. Summa oli vähän yli 20 miljardia markkaa.

Kirjoitin, että "ohjattiin". Ohjattiin kriisiin joutuneille pankeille.

Ohjattu raha ei ollut keskuspankin rahaa, vaan valtion ulkomailta lainaamaa.
Valtio ei saanut EY-kilpailusäädösten vastaisesti rahoittaa/pelastaa pankkeja.
Maailman rahamarkkinoilta lainatut rahat hoidettiin "soveltuvin osin" kirjanpidollisesti Suomen Pankin kautta "oikeaan osoitteeseen".
Tapahtui 20 miljardin euron kirjapitorikos.

Pankkien pelastaminen/taseiden parantaminen 8 %:n vakavaraisuustasolle kuului ETA-sopimuksen (2.5.1992) liitteisiin kirjoitettuun Suomea koskevaan mukautusmääräykseen.
Kysymyksessä oli Suomen pankkien euro-kuntoon saattamisvelvoite.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #8

Tein tänään löydön; 1990-luvun alun pankkien pelastamiskupruun liittyvät asiakirjat on määrätty salaisiksi sadaksi vuodeksi.
Viimeinen asiakirja on julkinen vasta vuonna 2106.

Tämä todistaa, että Suomi on todellinen oikeusvaltio?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #8

Korjaus:

Kirjoitin "Tapahtui 20 miljardin euron kirjapitorikos."

Pitää tietenkin olla 20 miljardin markan.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #16

Kommenttiin #16.

Vähän ajattelinkin, että kirjoitit väärin euroina. Mutta en voi käsittää tuota 100 vuoden salassapitoa. Kansalaisten pitäisi puuttua heti valtioon ja repiä heiltä valta pois ja ottaa tämä asiakirja esille. Valtion pitää ymmärtää, että äänestyksessä kansalaiset antavat äänen eduskunnalle ja hoitaa kansalaisten asioita, nyt eduskunta ei hoida meidän asioita, niinpä kansalaisten on otettava heiltä valta pois.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #28

Jatkoa: Jos joku ihminen tekee vakavan rikoksen ja siitä määrätään aina yleensä 60 vuoden salassapito, mutta onko kukaan kuullut rikoksen salassapitoa 100 vuotta? Minä en ole kuullut sellaisesta. On syytä ottaa selvää mikä tuo asiakirja (asiakirjat) on, kansalaisilla on oikeus tietää, jos asia koskee taloudellisesti. Rikoksesta esim. murhasta meidän ei tarvitse tietää.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #29

Kyseisiä asiakirjoja on melkoinen määrä.

Ne kaikki liittyvät Suomen ETA-/EY-jäsenyyteen valtiontaloudellisesti rikollisella tavalla.

Pankit oli presidentti Koiviston toivomuksesta pelastettava kaikin mahdollisin keinoin, jotta ETA-jäsenyyden ehdot toteutuivat.
Tästä syystä presidentti Koivisto ohjeisti niin oikeuskansleria kuin myös tuomioistuinlaitosta.
Tuomioistuimen ohjeistustilaisuuden eli Koiviston konklaavin asiakirjat määrättiin salaisiksi. Ohjeistuksessa tapahtui valtiopetos, koska presidentti ei saa asettautua tuomioistuimen yläpuolelle.

On osoitettavissa, että tapahtui useita valtiopetoksia, rikoksia, jotka eivät vanhene. Tämä selittää, miksi asiakirjat on määrätty sadaksi (100) vuodeksi salaisiksi.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #30

Kukaan ei saa olla valtion (kansalaisten) yläpuolella.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #31

Presidentti Koivisto hehkutti olevansa presidentti, joka parlamentarisoi Suomen perustuslain.

Koivisto järjesti 1990-luvun laman voidakseen karsia eduskunnan päätösvallan.

Suomen Valtiosääntö (Hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys) oli maailman modernein ja demokraattisin. Nimittäin oikeusoppineet Ståhlberg, Wrede ja Kotonen suunnittelivat Suomen valtiosääntöä sillä ajatuksella, että Suomi itsenäistyy.

Kyseisten herrojen ansiosta Montesquieu'n vallankolmijako-opista tuli Suomen valtiosäännön perusta.

Mainittakoon, että Montesquieu'n vallankolmijako-oppi oli toteutettu maailmassa vain Suomessa, Suomen alkuperäisessä Hallitusmuodon 2 §:ssä.
Tämä oli ongelma presidentti Koivistolle, joka määräsi Suomen ulkopolitiikasta eli myös Suomen liittämisestä ETA:an ja EY:hyn.

Millä mielellä Suomen valtiosäännön ja talouden tuhoaja Mauno Kovisto valmistautuu iäisyysmatkalleen?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Mario Draghi EKPn johtaja kertoi 2012 tällaista.

"Moni hallitus ei ole vielä ymmärtänyt, että he menettivät kansallisen suvereniteetinsä jo kauan sitten. Koska, kauan sitten, ne sallivat velan kasautua, mutta nyt ne ovat finanssimarkkinoiden hyväntahtoisuuden armoilla. Tämä kuulostaa paradoksaaliselta, mutta se on joka tapauksessa totta: vain kun euro alueen maat ovat halukkaita jakamaan suvereniteettiaan eurooppalaisella tasolle ne saavat takaisin sitä."

Miksi emu maat ovat finanssimarkkinoiden armoilla??? Koska EMU ja erityisesti sen toinen vaihe jossa kiellettiin julkisen sektorin rahoittaminen, tämä astui voimaan 1.1.1994

Euroopan keskuspankkia on erikseen kielletty lainoittamasta viranomaisia tai julkista sektoria. Tämän lisäksi jokaisen EMU maan paikallisella keskuspankilla on täsmälleen sama kielto.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Jarmo,

tätä varten presidentti Koiviston toimesta/toiveesta EY-mukautettiin/uudistettiin Suomen Hallitusmuodon luku IV.

Tavoitteet löytyvät maaliskuussa 1989 nimitetyn Valtiosääntökomitean laatimasta mietinnöstä.

EY ei nimittäin sallinut Suomen Valtiopäiväjärjestykseen kirjoitettua vaikeutettua perustuslainsäätämistä (säästölait eli kansalaisen perusturvaan liittyvät leikkaukset).

Oli nimittäin niin, että valtiotalouden alijäämäisen budjetin hyväksyminen voitiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä vain yhdeksi vuodeksi. Pidemmäksi ajaksi kuin yhden vuoden alijäämäisen budjetin hyväksymiseen tarvittiin eduskunnasta 2/3 enemmistö. Jos sitä ei löytynyt, säästölaki ei astunut voimaan.

Suomen (kuten myös muiden EY-maiden) velkaannuttaminen oli tarkoitus/tavoite.
Tästä syystä tarvittiin tarkoituksella tehty 1990-luvun lama. Enemmistöhallitus sai diktaattorin valtaoikeudet, koska sillä on eduskunnan enemmistö takana.

Hallitusmuodon IV luvun uudistaminen oli siis tämän päivän taloustilannetta varten tehty EY-mukautus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Moni hallitus ei ole vielä ymmärtänyt, että he menettivät kansallisen suvereniteetinsä jo kauan sitten."

Pötypuhetta Draghilta. Suomella on edelleen suvereniteettinsa ja voisi käyttää oikeuksiaan täydellä teholla halutessaan Perustuslaki on vielä Suomessa voimassa vaikka EU yrittää sitä heikentää ja on siinä osittain onnistunut lammasmaisten poliitikkojen takia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Jarmo,

Suomen Valtiosääntö EY-mukautettiin laman johdosta tehdyllä poikkeuslailla jo vuonna 1992. Tilapäisenä poikkeuslakina (säästölaki) ko. mukautus säädettiin jo 17.1.1992.
Kansanedustajat eivät tuolloin tietäneet, mitä tulivat äänestäneeksi voimaan.
Sirkka-Liisa Anttila oli vähällä kaataa esityksen, kun Sulo Aittoniemi häntä härnäsi. Muistaakseni Aittoniemi ja Ensio Laine (vas) olivat haistavinaan palaneenkäryä. Demarit olivat pudota penkiltä ja huusivat välihuutoja: -Hallitukseen ei voi luottaa ja kepu pettää aina.
Tästä syntyi tuo lentävä lause, kepu pettää aina.

Perustuslaki 2000:kin oli valmiiksi sopeutettu Suomen EU-perustuslaki.
Kannattaa lukea ajatuksen kanssa perustuslain U-pykälät 93-97.
Ne kertovat eduskunnan päätösvallasta EU-asioiden voimaansaattamisessa.

EU-perustuslaki tuli voimaan vasta 1.12.2009. EU syntyi vasta kyseisenä päivänä. Sitä ennen sillä ei ollut oikeushenkilön asemaa.
Pikku rukkaukset Suomen perustuslain U-pykäliin 94 ja 95 tehtiin toimivallan siirrosta kansainväliselle toimijalle.
Niin ja kirjattiin 1 §:ään "Suomi on Euroopan unionin jäsen".

Ks. laatimani tekstien vertailu, jonka lähetin Kalevi Kannukselle
http://www.promerit.net/2013/01/vltiosaantouudistus/

Mainittakoon, että ETA mainittiin ensikertaa Suomen Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n muutoksessa, joka päivättiin lakina 10.12.1993 ja EU mainitaan ensikertaa saman pykälän hienosäädössä lakina 31.12.1994. Siis päivää ennen Suomen EU-illuusiojäsenyyttä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #14

"Suomen Valtiosääntö EY-mukautettiin laman johdosta tehdyllä poikkeuslailla jo vuonna 1992."

Tarkoitatko ettei Suomen perustuslaki ole enää voimassa? Perustuslaissa kuitenkin mainitaan että valta Suomessa kuuluu eduskunnalle.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #19

Suomen nykyinen perustuslaki on EU-mukautettu perustuslaki.

Sillä maininnalla, että valta kuuluu kansalle ei ole mitään merkitystä, sillä EU-valta on U-pykälillä eduskunnan yläpuolella.
Kyseinen pykälä on ollut kuollut kirjain vuodesta 1992.

Hallitusmuodon (1919) 2 §:ään oli kirjoitettu vallan kolmijako. Kyseisestä pykälästä tuli kuollut kirjain 27.10.1992, jolloin ETA-laki hyväksyttiin.
Kansanedustajat eivät ymmärtäneet, mitä ETA merkitsi. Se merkitsi Hallitusmuodon 2 §:n sisällön murentumista eli valtiopetosta.

Tuo kuollut kirjain on kirjoitettuna perustuslain 3 pykälässä.
Kansalaiset uskovat, että mikään ei ole muuttunut, nimittäin Suomessa on hallitus ja eduskunta sekä riippumaton tuomioistuinlaitos.
Mutta niiden toimenkuvat ovat muuttuneet.
Tuomioistuilaitoksen pitää ratkaisua tehdessään ottaa huomioon EY-säädöstö.

Vuonna 1992 valtiojohdon toimesta alettiin Suomen demokratiaa korostaa "edustukselliseksi" demokratiaksi. Ikäänkuin eduskunta edustaisi kansaa.

Amos Aholan blogiin (velkakirjojen arvopaperistamiseen ja myymiseen keskeisesti liittyvät) Valtion vakuusrahaston ja Arsenalin asiakirjat on määrätty sadaksi (100) vuodeksi salaisiksi.

Demokratian perusta ja edellytys on valtionhallinnon avoimuus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #21

"Sillä maininnalla, että valta kuuluu kansalle ei ole mitään merkitystä, sillä EU-valta on U-pykälillä eduskunnan yläpuolella."

Minä tarkoitinkin tuon perustuslaillisen vallan takaisinottamista, eihän sitä voi EU estää eduskunnan näin halutessa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #19

Jarmo,

lue, mitä olen kirjoittanut Proerit.nettiin "Virkavalta lain yläpuolella".

http://www.promerit.net/2013/01/18832/

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ei ole pötypuhetta Draghilta.

Suomen valtiosäännön EY-mukautusta suunnittelemaan nimitetyt Valtiosääntökomiteat saivat tehtäväkseen tutkia, miten vanhojen EY-maiden parlamentit olivat toimineet EY-säädöstön kansallisessa voimaansaattamisessa.

Komitea ehdotti, että otetaan käyttöön Tanskan malli, joka kirjoitettiin 10.12.1993 Valtiopäiväjärjestyksen puhemiehen pykälään (VJ 54) tehtyiksi lisäyksiksi a, b, ja c.
Sisältö on sama kuin mitä nykyisen perustuslain U-pykälät 93-97 pitävät sisällään.
Tämä tarkoittaa, että "eduskunta" (suuri valiokunta) on EU-asioiden keskustelukerho.

U-pykälällä tarkoitan ulkopolitiikan eli EU:n määräyksestä tulevien direktiivien ja asetusten kansallista voimaansaattamista.

Valtiosääntökomitea totesi, että on jäsenmaita, joiden parlamentit eivät millään tavalla käsittele EY-asioita. Tämä selittyy sillä, että niitä varten on parlamentin ulkopuolinen työryhmä.
Lienee joku etujärjestö, joka saa etukäteen tietää asioista.

Voi, kun olisi aikaa laittaa nämä dokumentit sähköiseen muotoon kansalaisten luettavaksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #17

Todisteena koivistolaisesta parlamentarisoinnista kaksi sitaattia lakiesityksestä HE 317-1992, jolla eduskunnan valta lopullisesti vietiin.

Taustatiedoksi kerrottakoon, että ETA-lakiesitystä HE 95-1992 vp pidettiin tavallisena kansainvälisiä sopimuksia koskevana lakina, jonka perusteella ei muuteta ainuttakaan Hallitusmuodon pykälää.

Suomen perustuslain EY-sopeuttaminen aloitettiin jo vuonna 1989 eli myös SÄÄSTÖlaiksi puetun tilapäisen poikkeuslain (HE 234-1991 vp:n) edeltäjä helmikuulta 1991 (Holkerin hallituksen oikeusministeri Tarja Halonen) valmisteltiin siltä pohjalta, miten vanhoissa EY-maiden parlamenteissa oli toimittu EY-säädöksiä voimaansaatettaessa.

Laitoin alle sitaatin Suomen perustuslain EY-mukautuslakiesityksesta HE 317-1992, joka löytyy osoitteesta http://finlex.fi/fi/esitykset/he/1992/19920317
Sitaatin teksti löytyy myös esityksen taustatyötä tehneen Valtiosääntökomitean mietinnöstä.

Lukekaapa huolellisesti, kuinka vanhoissa EY-jäsenmaissa parlamentti saa päättää EY-asioista.
Viimeisenä Ranska. Siinä on viimeinen, lihavoimani virke selkeätä tekstiä.

1. Sitaatti lakiesityksestä HE 317-1992:

”5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Syyskuussa 1989 asetettu kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamistoimikunta laati perusselvityksen eduskunnan asemasta ETA:n toteutuessa, selvittäen muun muassa EY-valtioiden kansallisten parlamenttien asemaa koskevia järjestelyjä EY-asioiden käsittelyssä (komiteanmietintö 1990:37).

Ulkopoliittisia ja kansainvälisiä asioita koskevan päätöksentekomenettelyn uudistamistarpeita on yleisesti kartoitettu 19 päivänä kesäkuuta 1991 asetetun valtiosääntötoimikunnan osamietinnössä (komiteanmietintö 1992:2).

Alankomaissa
parlamentin alahuoneella on valiokuntaa vastaava EY-asioiden pysyvä komissio, joka neuvottelujen muodossa osallistuu maan kannanmuodostukseen EY:ssä valmisteilla olevissa asioissa. Se myös koordinoi muiden komissioiden toimintaa ja informoi koko alahuonetta EY-politiikkaa koskevista asioista ja asiakirjoista. Vuodesta 1988 lähtien EY-asioiden pysyvän komission kokoukset ovat olleet suljettuja.

Belgian
parlamentin edustajainhuoneeseen ja senaattiin on perustettu EY-asioita käsittelevät neuvoa-antavat komiteat. Ne eivät osallistu kannanmuodostukseen valmisteilla olevissa EY-asioissa, vaan ovat keskustelufoorumeja .

Espanjan
parlamentin edustajainhuoneella ja senaatilla on yhteinen EY-asioita käsittelevä sekakomitea. Hallituksen jäsenet informoivat sekakomiteaa säännöllisesti ajankohtaisista EY-asioista. Lain mukaan komitealle on ilmoitettava kaikista EY:n lainsäädäntöhankkeista, jotka saattavat koskea parlamentin myötävaikutusta edellyttäviä säädöksiä. Suoranaista päätösvaltaa sekakomitealla ei ole.

Irlannissa
parlamentin kahdella kamarilla on yhteinen EY-asioiden valiokunta. EY:n eri toimielimistä tuleva koko säädösaineisto toimitetaan komitealle, joka valitsee tutkittavakseen tulevat tapaukset ja antaa niistä lausuntonsa. Valiokunta ei kuitenkaan osallistu Irlannin neuvottelukannan muodostamiseen.

Italiassa
kaikki uudet ehdotukset EY-säädöksiksi on annettava tiedoksi parlamentin molemmille kamareille, jotka voivat esittää niistä huomautuksia hallitukselle. Yleensä parlamentti ja sen toimielimet käsittelevät jo hyväksyttyjä EY-säädöksiä ja niiden johdosta annettuja hallituksen esityksiä, joskin parlamentin jäsenet voivat esittää toivomuksia ja vaatimuksia myös valmisteilla olevissa asioissa. Hallitus antaa parlamentille säännöllisesti erilaisia kertomuksia EY-asioissa ja Italian niiden käsittelyssä noudattamista yleisperiaatteista. Senaatissa päävastuu EY-kysymyksissä on erityisellä EY-asiain komitealla, joka voi muun muassa kutsua ministerin kuultavakseen EY:n virallisessa lehdessä julkaistua EY:n komission ehdotusta koskevassa asiassa. Myös edustajainhuone on perustanut EY-asiain valiokunnan.

Portugalin
parlamentissa toimii Euroopan asioiden valiokunta, joka voi pyytää hallitukselta selontekoa toimipiiriinsä kuuluvassa asiassa. Käytännössä hallitus informoi valiokuntaa vähintään kerran kuukaudessa.

Ranskan
kansalliskokouksella ja senaatilla on kummallakin erityinen valtuuskunta EY-asioita varten. Valtuuskunnat voivat pitää myös yhteisiä kokouksia, ja niissä ovat edustettuina kaikki poliittiset ryhmät ja lähes kaikki pysyvät valiokunnat. Ne ovat neuvoa-antavia toimielimiä, joiden tehtävänä on seurata EY:n toimielimissä käsiteltäviä asioita. Valtuuskunnat tutkivat EY:n säädösehdotukset ennen niiden hyväksymistä neuvostossa ja antavat niistä lausuntonsa, joko valmisteluvaiheessa tai jälkikäteen. Samalla kun Ranskan perustuslakiin kesäkuussa 1992 tehtiin Euroopan unionia koskevan sopimuksen aiheuttamat muutokset, perustuslakiin lisättiin säännös hallituksen velvollisuudesta toimittaa kansalliskokoukselle ja senaatille lainsäädännön alaan kuuluvat EY-säädösehdotukset heti kun ne on annettu EY:n neuvostolle.
Kansalliskokous ja senaatti voivat tehdä asian johdosta päätöksiä, jotka eivät kuitenkaan oikeudellisesti sido hallitusta.”

2. sitaatti:

”Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Oikeusministeri
Hannele Pokka”

Kommentti:

EY:n vaatimuksena oli karsia Suomen eduskunnan valta.

Olisiko se onnistunut ilman kovaa markkaa ja 1990-luvun tarkoituksella tehtyä lamaa?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #17

"Voi, kun olisi aikaa laittaa nämä dokumentit sähköiseen muotoon kansalaisten luettavaksi."

Mä olen nyt jonkin aikaa seurannut kunnioituksella tätä sinun taisteluasi tässä asiassa. ihmetyttää että miten tähän asiaan ei tartu kukaan aivan oikeasti. Puheenvuorossakin pyörii vaikustusvaltaista porukkaa ja ketään ei tunnu kiinnostavan..

Minkälaisia papereita on kysymyksessä ja paljonko sitä materiaalia on olemassa?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #33

Kiitos Riku!

Kiitos myös sähköpostitse kiitoksia lähettäneille lukijoille!

Kyllä kiinnostaa vallassa olevia, mutta, mutta... heiltä puuttuu resilienssi, koska on kyse valtiopetoksista.

Niin. Olen saanut palautetta:

Oman puolueeni pääkallonpaikalta. Käskivät poistamaan Kokoomuksen logot ja luottamustehtäväni kotisivultani. Sanoin, ettei Kokoomuksella ole hävettävää, vaan demareilla.

Eräs ex-ministeri tuli juuri ennen eduskuntavaaleja kätellen tervehtimään ja kertoi, että kotisivuani jaetaan fb:ssä. Olin päivittänyt Koiviston konklaavin kiirastorstaina eli pari päivää aikaisemmin.

Jutta Urpilaisen avustaja vastasi sähköpostiini ja lupasi toimittaa tietoa perille.

Mitäkö aineisto sisältää?

Suomen Pankista on koko joukko pöytäkirjoja,

sekä Valtion vakuusrahastoon ja Arsenaliin liityvää tietoa, siis ilman salaiseksi määrättyä on melkoinen määrä merkittävää aineistoa.

Edellä olevat eivät ole minun varsinaista tutkimusalaani, mutta ne nivelletään omiin tutkimuksiini, jotka kiteytän valtiopetoksiin liittyviksi dokumenteiksi.
Oma tutkimusalani on siis valtiosääntöoikeudelliset asiat;

-Koiviston konklaavi (salainen muistio)

-Suomen ETA-/EY-/EU-päätöksenteko (UM:n salaiset asiakirjat)
* salainen UM:n muistio koskien jäsenyyshakemusta, joka oli varaslähtö.
* maatalouden maratonneuvotteluun helmikuun lopulla 1994 liittyy valtioneuvoston salaiset pöytäkirjat kokouksista, josta Veli Sundbäck kertoo eräässä kirjassa kellontarkkuudella. Tiedän kuitenkin, mitä tapahtui.
* Maastricht-aiheiden virkamieskokousten pöytäkirjat ovat edelleen salaisia. Paljastavat kokouskutsut/esityslistat olen saanut haltuuni.

Kyseisiä asioita tutkiessani olen selannut läpi noin 15'000 sivua asiakirjoja ja skannannut etsimäni/löytämäni sähköiseksi tekstiksi. Kopioina niitä on hyllyssäni muutama mapillinen, joten työtä riittää aineiston perkaamiseksi ja saattamiseksi kansanomaiseen muotoon, ja teksti pitää saada myös kronologisesti ja loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Silloin ei meillä ole suvereniteettiä, jos Suomen pankin on pelastettava ulkomaalaisia pankkeja.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #25

Juuri näin Nina.

Tässä on todella hieno sitaatti rivikansanedustaja Sauli Niinistön puheesta, joka löytyy Eduskunnan pöytäkirjasta sivulta 2718, keskiviikkona 17.6.1992:

"Ed. Niinistö: Arvoisa puhemies!

Olen useaan otteeseen parin viime vuoden aikana tässäkin salissa todennut, että EY-jäsenyys tulee merkitsemään dramaattista muutosta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja että tuo dramaattinen muutos väistämättä heijastuu myös suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. EY-selonteko osoittaa, että näin tulee käymään.

Tässä tilanteessa kannattaa esittää yksi kiteytetty kysymys, ja se on se, minkälaisen arvon me Suomessa annamme omille perustuslaeillemme. Nimittäin EY-jäsenyyden myötä me annamme EY:n oikeusjärjestykselle, EY-oikeudelle, erittäin suuren arvon. Me annamme sille niin suuren arvon, että me sitoudumme siihen, että jos Suomessa on tullut säädettyä EY-oikeuden kanssa ristiriidassa oleva laki, EY-tuomioistuin saa soveltaa suoraan EY-oikeutta, siis mitätöidä sen suomalaisen eduskunnan ratkaisun, joka on ristiriidassa EY:n käsitysten kanssa. EY-tuomioistuin voi suoran oikeusvaikutuksen periaatteen vuoksi soveltaa suomalaiseen asiaan suoraan EY-oikeutta, olipa suomalainen laki minkä sisältöinen tahansa, kunhan se vain on ristiriidassa EY-lain kanssa. Tämä on peruslähtökohta. Miten tämä liittyy suomalaisten perustuslakien kunnioittamiseen? Se liittyy sillä tavalla, että Suomessa ei ole mahdollisuutta kontrolloida tämän talon työtä sillä tavalla, että jos täältä sattuu lipsahtamaan ulos laki, joka on Suomen valtiosäännön kanssa ristiriidassa, siihen voisi joku vedota.
Se on suorastaan perustuslaissa kielletty.”

Miten Niinistö vaiennettiin?

Lisää Sauli Niinistön puheita löytyy kotisivultani http://jormajaakkola.fi/Niinist%C3%B6n%20puheita%2...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Jarmo,

viimeiset rippeet Suomen Pankin päätösvallasta vietiin rahalailla, joka oli eduskunnan käsittelyssä loka-marraskuussa 1992.

Rahalain muutosessa oli kysymys Suomen markan kellutukseen liittyvästä asiasta. Rahalain mukaan kellutus oli sallittua pakottavissa olosuhteissa pariksi päiväksi, mutta "toistaiseksi"-sanan lisääminen rahalain EY-mukauttamisessa ei riittänyt presidentti Koivistolle, nimittäin markan ulkoisen arvon päätösvalta oli otettava Suomen Pankilta kokonaan pois.

Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan yksikään kansanedustaja ei rahalakia säätäessään tiennyt, että kyseessä oli etukäteen tehtävä Suomen Pankin EY-mukautus, jota tarvittiin vasta neljän vuoden päästä, syksyllä 1996 markan sitomisessa ERM:iin.

Marraskuun 1991 devalvaatio jätettiin minidevalvaatioksi, koska rahalain valmistelu oli kesken. Rahalain hyväksymiseen ovelalla tavalla tarvittiin uusi devalvaatio, joka toteutettiin laittomalla kellutuksella, joka alkoi 8.9.1992.
Presidentti Koivisto ohjeisti oikeuskansleria, ettei tämä puutu laittomaan kellutukseen eikä rahalakiesitykseen, sillä se oli tarkoitettu Suomen Pankin toimivallan ryöstöksi.

Devalvaatiosta seurasi vakuuksien sulaminen ja pankkien vakavaraisuuden laskeminen, vaikka ETA-sopimus edellytti 8 %:n vakavaraisuutta.

Niinpä valuuttalainaa ottaneet yrittäjät laitettiin verottajan avulla euro-alttarille eli konkurssiin, ja velkakirjat arvopaperistettiin valtionlainojen vakuudeksi ja laitettiin edelleen myyntiin - todistusaineiston hävittämiseksi - norjalaiselle Aktiv-Hansalle.

Kerrottavaa olisi enemmänkin, mutta viimeisessä yllä olevassa (lihavoidussa) kappaleessa on ydinasia velkakirjojen arvopaperistaminen oli myyminen, joka liittyy Amos Aholan blogiin. Kysymys on EU:ssa vallalla olevasta menettelystä.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Jos nyt oikein ymmärrän, niin Jorma Jaakkola ei pitänyt markan kelluttamista hyvänä juttuna.

Kuitenkin se mitä olen lukenenut 90-luvun lamasta (mm. Kiander, 90-laman opetukset) sekä se mitä itse muistan, Suomen nousu lamasta alkoi nimen omaan silloin kun markka asetettiin kellumaan syksyllä 92. Tai ainakin vienti alkoi vetämään hurjalla vauhdilla. Sisämarkkinoita riivasti tietty samalla toteutettu sisäinen devalvaatio, asuntokuplan romahdus ja yritysten ajaminen konkurssiin, Koiviston myötävaikutuksella.

Suomen tavaravienti laman kynnyksellä vuonna 90 oli noin 100 miljardia FIM, kun se oli noussut vuonna 95 jo noin 170:n miljardiin. Luvut ovat peräisin Jukka Karisen Kansantaloustiede -kirjasta jota selailin eilen iltalukemiseksi.

Suomen nousu lamasta olisi ollut todella kivuliasta jos markkaa ei oltaisi kellutettu, tai devalvoitu reilusti. Oltaisiin tarvittu vielä rajumpi sisäinen devalvaatio kuin mitä tehtiin markan kellutuksen lisäksi. Lisäksi kellutus laukaisi tarpeen pitää korkotaso korkealla.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #24

Jonne Näkki kirjoitti:
"Jos nyt oikein ymmärrän, niin Jorma Jaakkola ei pitänyt markan kelluttamista hyvänä juttuna."

Jonne ei ymmärtänyt oikein. Kannattaa lukea ajatuksella, jotta ymmärtää lukemansa.

Kerroin, että Markan kelluttaminen oli Suomen lain vastaista toimintaa.
Onko korkean valtiojohdon tekemä laittomuus hyvä juttu?

Jos olisi tehty devalvaatio, olisi sillä ollut sama vaikutus eli viennin elpyminen.

Mutta presidentti Koivisto halusi laittomalla tavalla taustalta operoiden ryöstää Suomen Pankilta toimivallan eli toteuttaa rahalain muutoksen haluamallaan tavalla.
Koivisto ohjeisti oikeuskansleria, ettei tämä puutu laittomuuteen.

Kerroin myös, etteivät kansanedustajat eduskunnan pöytäkirjojen mukaan ymmärtäneet rahalain muutoksen merkitystä, sillä muutos tehtiin neljä vuotta ennen sen EY:n määräämää tarvetta eli ERM-kytkentää.

Korkojen korkealla pitämiseenkin oli tietty tarve. Sekin kuului Koiviston suunnitelmaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tämä on helikopterirahaa jälkimarkkinoille eli finanssitalouteen...siis sinne mistä SP ostaa ne velkakirjat pelastaen sijoittajia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kyllä.

Velkakirjojen siirtoa/kauppaa kutsutaan arvopaperistamiseksi.

Suomen 1990-luvun laman velkakirjatkin arvopaperistettiin eli myytiin kolmannelle osapuolelle kertomatta siitä velalliselle.

Suomalaisten (Arsenalin hallussa olleiden) velkakirjojen myynnissä norjalaiselle Aktiv-Hansalle syntyi suomalaiselle demokratialle häpeällinen kupru, sillä asiakirjat on määrätty salaisiksi sadaksi (100) vuodeksi.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Toi on todellakin paha juttu, että nuo paperit on salaisia. Ei ole demokraattista..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset