Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Verensokeri tappaa yhä useampia

  • Suomalaisten lihavuus (lähde: Findikaattori)
    Suomalaisten lihavuus (lähde: Findikaattori)
  • Ruokakolmio (lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014)
    Ruokakolmio (lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014)

Helsingin Sanomat antoi tänään (3.11.2015) ohjeita karkkilakkoon, ja artikkelissa oli lainaus laillistetulta ravintoterapeutilta Pirjo Saarnialta: ”Hiilihydraattipitoinen ruoka, esimerkiksi peruna ja pasta, nostaa nopeasti verensokeria, mutta se lähtee myös nopeaan laskuun. Tämä taas aiheuttaa makeanhimoa”.

Kommentteja artikkeliin ei ole montaa, mutta tässä viimeinen:

"Jutussa väitettiin, että perunan ja pastan syönti nostaa verensokeria nopeasti, mutta sitten verensokeri taas laskee nopeasti. Ja että tuo saisi himoitsemaan makeaa. Lienee yksilöllistä. Itse aion jatkaa perunan ja pastan syöntiä. Ei niitä yleensä pelkiltään syödä. Ruokavalion pitää olla monipuolinen, myös hiilarit kuuluu siihen. Joskus myös ne vähän nopeammat hiilarit."

Kommentti on todellakin Suomalaisten Ravintosuositusten mukainen (kuva liitteenä) - ja jos kolmiota katsotaan energiamäärällisesti, niin suositusten mukaan sen pitäisi jakautua näin:

Ravintoaine

Rasvat, % energiasta 25–40

Proteiinit, % energiasta 10–20

Hiilihydraatit, % energiasta 45–60

Sokeri, % energiasta <10

Nämä suositukset ovat olleet suhteellisen muuttumattomia pitkään, joka on tilastojen valossa (kuva liitteenä) koitunut todella monen suomalaisen kohtaloksi. Suositusten taustalla ovat VRN (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) ja THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Kekkosen sanoin, saatanan tunarit - Pörssiyrityksen ollessa kyseessä olisi noilla kursseilla johtokunnat vaihtuneet jo moneen kertaan.

Näiden ravintosuosituksen ongelma on siinä, että niiden noudattaminen vaatii epäinhimillistä itsekuria - jos saat luokkaa 50% energiastasi hiilihydraateista ja sokereista, verensokerisi heilahtelu aiheuttaa sinulle näläntunteen - riippumatta siitä tarvitseeko kehosi lisää energiaa vai ei. Tähän valenälkään syöminen on luultavasti suurin yksittäinen syy suomalaisten liikalihavuudelle.

Valenälän lisäksi hiilihydraateissa on toinenkin merkittävä ongelma - niitä on aivan liian helppo syödä kerralla liikaa - yhdessä 300 gramman sipsipussissa on saman verran kaloreita (~1500) kuin kolmessa 100g pekonipaketissa yhteensä, mutta harva meistä halajaa edes toista pekonipakettia ensimmäisen jälkeen, siinä missä sipsipussi mieheen on aivan normaali perjantai-ilta.

Jos suosituksia muutettaisiin niin, että hiilihydraateista ja sokereista saisi vain luokkaa 20% energiasta (40% rasva, 40% proteiini), tämä laskisi kansalaisten päivittäin nauttimaa kalorimäärää merkittävästi (vähentyneen näläntunteen takia), ja alentunut kalorimäärä laskisi kansalaisten painoa.

Tässä vaiheessa voi toki esittää, että kansa lihoo koska se ei liiku enää yhtä paljon kuin ennen - johon on aiheellista vastata, että jos se ei kerran liiku yhtä paljon, miksi sitä edelleen syötetään kuin sikaa teuraalle.

Myönnän toki, että tällainen muutos saattaisi aiheuttaa muita terveydellisiä haittoja, mutta sitä varten meillä on onneksi THL, jonka tehtävä on kvantifioida olisivatko nämä liikalihavuutta pahempia ongelmia vai ei - vaikka sitten Pirjo Saarnian johtamana, sillä uusia tuulia kyseinen laitos tilastojen valossa toden totta tarvitsee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Maaseuduntulevaisuudessa oli että Suomessa kokeiltaisiin kasvattaa vähähiilihydraattisia perunoita mm siksi että karppauksensuosio jatkaa kasvuaan räjähdysmäisesti. Koomista tosin vain on että peruna on pääasiassa hiilareita. Kokeilevat kasvattaa vähäkalorisia perunoita vaikka mukula onkin kasvin energiavarasto.

Hulluna kuitenkin jo pidän kun kehotetaan välttämään lihaa, rasvaa, öljyä, suolaa, listtyä sokeria sekä luontaista sokeria.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Vaikka perunaa ei nykyään yleensä arvosteta, on siinä kuitenkin paljon hivenaineita sun muuta. Vähemmän yksinkertaisia hiilihydraatteja sisältävä peruna voisi olla ihan hyvä idea, jos se edelleen maistuisi hyvältä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kyllä - ihmiset luultavasti söisivät edelleen saman verran perunaa tottumuksesta, kaloreita vaan tulisi vähemmän.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Uitse arvostan perunaa enemmän kuin pastaa, oli sitten keitettynä, keitossa, soeena, muussina tai rieskassa. Ainakin vielä 5-10 vuotta sitten opetettiin pastan haitoista ja siitä kuinka pastavilja sopii huonosti Suomalaisen vatsalle (ei siis sula kunnolla eli aiheuttaa ilmavaivoja). Sama vaiva oli silloinsen opetuksenmukaan myös pavuilla, palkoilla, herneillä ja soijalla. Samaan opetukseen kuului että kannattaa mieluummin syödä kokojyvä-, tummaa-, ja ruisleipää. Opetus perustui siis siihen että suomalaisella suoliston entsyymit ja bakteerit ovat erikoistuneet sulattamaan vain tiettyjä kuituja, ja väärin syötynä olisi riski sairastua keliakiaan (keliakia voi olla myös synnynnällinen vaiva).

Juha Vesamäki

Ei peruna mikään niin kovin hyvä hivenaineidenkaan lähde ole, ei ainakaan tuon mukaan.

http://www.fineli.fi/food.php?foodid=28914&lang=fi

Toki peruna on hyvä maultaan, siis hyvä peruna eikä välttämättä nämä mitä meille tarjoillaan. Itse olen pärjännyt ilman "maaomenaa" jo jokusen vuoden, ainoastaan uudenperunan satoaikoina vesi herahtaa kielelle.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Lihavat ihmiset syövät pääsääntöisesti samalla tavalla eli juurikin hiilarimössöä.

Eppäilen, että länsimaalaisten lihomisen taustalla on pääsääntöisesti sokeri. Olisi kiva nähdä länsimaiden (tai pelkkä USA) sokerinkulutus ja painonkasvu samalla kippuralla jos joku löytää sellaisen.

Sokeri lienee isompi ongelma kuin olemme ymmärtäneet. Asiaa pitäisi tutkia lisää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset