*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Pankit ovat panttilainaamoja

  • Taloustieteen peruskurssi vuodelta 1994
    Taloustieteen peruskurssi vuodelta 1994

Helsingin Sanomien tiedekolumni Velka on välttämättömyys (30.11.2015) sai monelta negatiivisen vastaanoton. Mm. Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen kommentoi kolumnia näin:

"Jos haluat tietää, mitä uskomustaloustieteen piirissä tapahtuu, niin HS:n tiedekolumni on oivallinen uutislähde."

Ja Juhana Vartiainen hieman lievemmin näin:

"Tässä on oikeita aineksia mutta silti aikamoista mutuilua. Taloustiede on vapaata riistaa?"

Jäin miettimään, että minkä hiton takia rahajärjestelmämme selittäminen on niin vaikeaa, ettei se tunnu onnistuvan kansantajuisesti niin Hesarilta kuin keneltäkään muultakaan. Taustalla kummitteli lainaus Einsteinilta:

"If you can't explain it simply, you don't understand it well enough."

Jos suhteellisuusteoria voidaan esittää (melko) kansantajuisesti, niin ei luulisi että rahajärjestelmä on sen vaikeampi, siispä tuumasta toimeen. Parin päivän miettimisen jälkeen päädyin tähän:

---

Pankkijärjestelmä toimii kuten panttilainaamot, sillä erotuksella, että pankin kassassa ei ole rahaa, vaan pankki luo rahat tyhjästä panttia vastaan panttaajan tilille.

---

Niin kauan kuin pantit ovat reaaliomaisuutta (asuntoja, osakkeita, kultaharkkoja, taidetta, raaka-aineita...), systeemi on erinomainen - kuka tahansa jolla on omaisuutta saa halutessaan käyttöönsä omaisuuttaan vastaavan määrän rahaa. Jos jätät lainan maksamatta, pankki pitää pantin ja olette sujut.

Rahan määrällä yhteiskunnassa ei ole mitään merkitystä, kyse on vain kirjanpidosta (kiitos Tuure Parkkinen), jossa omistat joko rahaa tai pantin, muttet molempia.

Myöskään korkoa ei kannata demonisoida, se ei ole maailman talouskriisin syy, vaan kriisin syy on siinä, että pankin ovelle ilmestyi pukumies, joka tarjosi pantiksi lupauksia reaalisen pantin sijaan.

Tämä tapahtui valtionlainojen muodossa, ja nämä lupaukset osoittautuivat katteettomiksi. Perimmäinen vika on järjestelmässä, joka arvosti (ja edelleen arvostaa) katteettomat lupaukset kullan arvoiseksi. Määrällisesti järjestelmässä olevien katteettomien lupausten arvo lasketaan tuhansissa miljardeissa.

Tämä ei olisi niin suuri ongelma, jos yhteiskuntamme verenkierto, eli maksujärjestelmä, ei olisi pankkien yhteydessä - nykysysteemissä katteettomien lupauksien riskin realisoituminen veisi pankit nurin, joka halvaannuttaisi koko yhteiskunnan, sekä hävittäisi sekä kansalaisten pantatun omaisuuden, että pantin vastineeksi saadut rahat.

Ratkaisu on erottaa maksujärjestelmä pankeista perusinfraksi (verattavissa sähköön ja veteen), sallia kansalaisten tilinsiirrot keskuspankkitilille (turvaan) ja antaa pankkien kaatua virheisiinsä.

Niin kauan kuin katteettomilla lupauksilla on arvoa, maailmantalous ei tule toipumaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuopa juuri. 'Valistuneet' sekoittavat onnellisesti sen velan joka on vain rahan tekninen toteutus ja esimerkiksi julkistalouden epätasapainosta johtuvan velkaantumisen.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Ihan hyvä yksinkertaistus.

"Tämä tapahtui valtionlainojen muodossa, ja nämä lupaukset osoittautuivat katteettomiksi."

Valtiollahan on verotusoikeus, joten ei katteettomat lupaukset "rahan" ja varallisuuden puutteeseen kaadu. Poliittinen tahto on asia sinällään.
Toisaalta liikepankkien rahanluonti oikeus on verotuksen siirtämistä yksityispankeille.

Oma keskuspankki sopii minulle oikein hyvin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tuosta se ongelma syntyykin: palvelualalla, erityisesti digipuolella, millään ei ole pantattavaa arvoa, ellei yritys satu olemaan pörssissä, jolloin vasta osakkeille muodostuu jonkinsorttinen vakuusarvo. Näin juuri se voimakkaimmin uutta luomaan pyrkivä sektori jää pankkilainamaailman ulkopuolelle, ellei esim. omistajilla satu olemaan pantattavaa kiinteää omaisuutta. Tämä on ongelma, joka oikeasti hidastaa yritysmaailman kehittymistä, kun tehtaita voi rakentaa lainarahalla, mutta yhtä vaativia tietojärjestelmiä ei. Yleensä ne joilla olisi rahaa sijoitettavaksi asti ovat nykyjärjestelmästä hyötyjiä, joille kehitys on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllähän esimerkiksi IPR ja liikearvo pyritään arvioimaan ihan euroina. Ja pankeilla on mahdollisuus myös myöntää taseen keston rajoissa riskiluottoja.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Pyritään ehkä, mutta tehtävä on täysin mahdoton kaiken mullistavan kohdalla: arvoa ei ole ennen kuin kaupallisuus on osoitettu, toisin kuin tehdasrakennuksilla (joiden niidenkin rakentaminen toki välillä jää kesken, jos pankin usko loppuu...)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Vakuudetonta riskirahaa on myös tarjolla, joskin Suomen kaltaisessa maassa jossa 'massit ovat massoilla', vähemmän. Kyllähän hyvät ideat ja tiimit rahoitusta taitavat saada.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #10

Joukkorahoituslain uudistaminen olisi paikallaan, pankit ovat itsekin myöntäneet ettei riskirahoitus ole niiden juttu.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #10

Vain älyttömillä ehdoilla, joita kukaan täyspäinen ei voi hyväksyä. Ja jos katsoo tarvitsevansa rahaa alle miljoonan, menee täysin mahdottomaksi, koska tuotto ei silloin tyypillisesti kata edes due diligence -selvityksen kuluja...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Kenen kannalta älyttömillä ehdoilla? Jos keskimäärin 1/10 startupista onnistuu edes jotenkin ja pörssi tarjoaa likvidiä, vähäriskisempää sijoitusta 15% vuosituotolla, paljonko sijoituksen tuoton pitää olla jotta siinä olisi mitään järkeä? Tottakai se saattaa kuulostaa yrittäjän kannalta järjettömältä, mutta riskisijoitukset ovat riskisijoituksia. Jos sijoitat kymmeneen firmaan satasen kuhunkin, sen yhden onnistuvan firman pitäisi tuottaa vuodessa 1150 jotta se tuottaisi edes saman minkä pörssi.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #20

Se ei vain kuulosta älyttömältä, vaan yleensä myös on käytännössä älytöntä takaisinmaksun edellytysten näkökulmasta, ellei kyseessä ole suora sijoitus. Suorassa sijoituksessa taas päätäntävalta helposti karkaa alkuperäisen yrittäjän käsistä, ja aika moni noista startupeista menee nurin ihan sen takia, että asiantuntematon sijoittaja hallituksessa sotkee yrityksen toimintaa niin paljon, ettei siitä alkuperäisestä, toimintatapoja uudistavasta ajatuksesta olekaan mitään jäljellä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Laitan hieman sormiani peliin.

"Jäin miettimään, että minkä hiton takia rahajärjestelmämme selittäminen on niin vaikeaa, ettei se tunnu onnistuvan kansantajuisesti niin Hesarilta kuin keneltäkään muultakaan. "

Todellakin miettimisen arvoista. Onhan oltava lakipykälät jotka sanelee pankkien toimintaa eikä sitä tarvitse arvailla vai tarvitseeko sittenkin? Mikäli on jotain vertaisarvioituja tutkimuksia pankkijärjestelmä,niin mihin ne perustuu ja onko niitä edes? Jotain kovaa faktaa pitää löytyä.

"Rahan määrällä yhteiskunnassa ei ole mitään merkitystä, kyse on vain kirjanpidosta (kiitos Tuure Parkkinen)"

Tämähän ei ole ihan näin yksiselitteinen asia,koska kyse on ihmisten mielipiteestä.

"Myöskään korkoa ei kannata demonisoida, se ei ole maailman talouskriisin syy"

Millä varmuudella tämä voidaan sanoa? (ne tutkimukset)

"Tämä tapahtui valtionlainojen muodossa, ja nämä lupaukset osoittautuivat katteettomiksi."

Verotusoikeusko on katteeton?

"Ratkaisu on erottaa maksujärjestelmä pankeista perusinfraksi (verattavissa sähköön ja veteen), sallia kansalaisten tilinsiirrot keskuspankkitilille (turvaan) ja antaa pankkien kaatua virheisiinsä."

Tai sitten ihmisillä on sosiaalitilit minne palkat maksetaan jne. ja sieltä jokainen hoitaa verot yms. Siinä välissä ei tarvita pankkia mihinkään,mutta jos tahdot korkoa tai tuottoa rahallesi,niin silloin voit tallettaa rahasi pankkiin.

Pointtini on siinä,että ei välttämättä olisi niitä instituutioita yksinkertaisia asioita varten olemassa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Verotusoikeus ei ole mikään kultamunia muniva hanhi - varsinkin kun verokertymän maksimi on jo saavutettu, ja demokraattinen valtio päättää laittaa kansalaisensa velkojien edelle.

Eli kyllä, verotusoikeus on katteeton lupaus.

Mitä yksinkertaistamiseeni tulee, niin taikasana on "kansantajuinen" - lakikirjaa lukemalla ei moni meistä viisastu, varsinkin kun ideaalitila olisi se, että jokainen kansalainen tuntisi pankkijärjestelmän toiminnan, ainakin pääpuolisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Moniko demokraattinen valtio on laittanut kansalaisensa velkojien edelle?

Tämä vastaa siihen,että kyllä sillä verotuksella melko paljon katetta vielä on.

Lakikirjan tahtoisin sen vuoksi,että loppuisi se arvailu miten asia oikeasti on. Sen jälkeen voi vasta koittaa kansantajuistaa asiaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Loppuun saakka on vetänyt ainakin yksi - Islanti.

Syy miksi lainotusta jatketaan ei ole se, että uskotaan velanmaksukykyyn, vaan se, että jos lainoitus lopetetaan niin pajatso menee nurin.

Mitä lakikirjaan tulee, niin kysymyksesi on kyllä aiheellinen, en tiedä pykälää (tai edes lakia) jossa kerrotaan miten kuvio toimii. Finlex näyttäisi olevan nyt myös kyykyssä joten en voi googlettaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Eli yksi yli sadasta... ei se nyt kovin huono vielä ole.

Miksi pajatso menisi nurin,jos lainoitus lopetetaan? Jatkuva lainoitushan ei ollut tarpeen.

Onhan se aiheellinen,koska silloin jää tämä ihmettely pois siitä miten pankkijärjestelmä toimii.Siellähän se on luettava..tai niin ainakin luulisi?

Toisaaltaan..kyllähän joku vertaisarvioitu tutkimus luulisi olevan myös olemassa missä on lakia siteerattu tai niin ainakin luulisi?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17

Jos lainoitus loppuu, loppuu lainojen lyhennyskyky -> maksukyvyttömyys = konkurssi -> heinäsirkat.

Taloustieteessä (tietääkseni) harvoin siteerataan lakeja, tämäkin on aiheellinen kysymys miksi.

Linkittäisin sinulle lain jos voisin, mutta Finlex ei edelleenkään toimi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18

Mutta eihän lainojen hoitamisessa voi olla ongelmaa,jos ei korossakaan ole? Lainan verran on luotu rahaa ja lainan verran sitä voidaan maksaa pois. Korkokin hoituu kunhan kukaan ei holvaa,mikä on paljon odotettu,koska holvaajan rahojen arvo nousee johtuen rahamäärän vähyydestä taloudessa. Tämä kumoaa sitten sen Parkkisen pointin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #21

"Mutta eihän lainojen hoitamisessa voi olla ongelmaa,jos ei korossakaan ole? Lainan verran on luotu rahaa ja lainan verran sitä voidaan maksaa pois."

Rahat eivät ole enää sinulla, ja pahimmassa tapauksessa eivät myöskääm maassasi.

Kokeileppa ottaa persaukisena pikavippi ja dokata se, sen jälkeen mieti miten takaisinmaksu ratkaistaisiin. Aika pian keksit ottaa toisen pikavipin ensimmäisen maksamiseksi.

Tässä tilanteessa moni maa on nyt.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

No tämä sama ongelma on todellisuudessa niiden korkojenkin kanssa,mutta se tahdotaan selittää niin helpoksi,että voi mennä ajamaan vaikka pankkiirin nurmikkoa,niin kyllä se hoituu tuo korkojen maksaminenkin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tässä blogissa on asia paremmin esitetty kuin niissä joissa vain väitetään että rahaa luodaan tyhjästä, mutta kyllä tässä metafoorassa on edelleen pieni ongelma.

Ongelma on siinä että siinä ei kokonaan päästä eroon siitä kuvitelmasta että raha olisi jotain konkreettista.

Pitäisi luoda sellainen esimerkki jossa raha kuvitellaan oikein eli mittayksikkönä. Ihmisillä tai yrityksillä on joko velkaa tai saatavia määrä joka voidaan mitata konkreettisissa asioissa, raha on vain se mittayksikkö jota käytetään.

Jos minulla on rahaa, se tarkoittaa sitä että minulla on rahan arvosta saatavia eli oikeus maapallon yhteisisiin kaupan oleviin resursseihin.

Jos minulla on velkaa, se tarkoittaa sitä että minä olen käyttänyt maapallon kaupan olevia resursseja ilman vastiketta ja minun on niiden resurssien käyttö korvattava jotenkin, joko työllä, tai luopumalla joistakin käytössäni olevista resursseista, kuten maasta tai kiinteistöstä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset