Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Asuntoja ilmaiseksi

  • Kuvassa vapaudenannostelija.
    Kuvassa vapaudenannostelija.

Vuosi alkaa leppoisasti kun lehdestä voi lukea tälläisiä otsikoita, kuten Juhana Brotheruksen Suomen kannattaisi ottaa lainaa viideksi vuodeksi ja haudata rahat maahan (TS 19.1.2015) ja Pankkiveteraani (William White) varoittaa maailmaa uhkaavasta eeppisestä velkakatastrofista - "Jo sumerilaisten aikaan..." (TE 20.1.2015).

Rahan kaivaminen maahan ei ole ok, sillä mistään ei taida löytyä niin syvää kuoppaa ettei joku poliitikko niitä sieltä kaivaisi budjetin tilkkeiksi, mutta muuten Brotherus on oikeassa: Suomi kaipaa investointeja, ja esim. asuntoja kannattaisi velaksi nyt rakentaa sinne missä niistä on pulaa.

Erityisen järkeväksi velaksi investoiminen tulee, sillä Whiten mukaan ollaan pian tilanteessa jossa velat jäävät joka tapauksessa maksamatta - tästä olen samaa mieltä, ja aiheesta olen myös aikaisemmin kirjoittanut: "On päivänselvää että yksikään velkaantunut länsimaa ei voi selviytyä veloistaan kuin rahaa painamalla tai konkurssin kautta."

Tässä on kuitenkin oltava tarkkana, vaikka velaksi investoiminen olisi nyt järkevää, niin velaksi kuluttaminen ei ole, sillä se vain hidastaa työn tuottavuuden kasvua. Tästä syytä lainaa pitää ottaa vain investointehin, ei ylisuuren julkissektorimme rahoittamiseksi.

Korkojen noususta en olisi huolissani, keskuspankit eivät tule sallimaan merkittäviä koronnousuja, koska se vetäisi koko pajatson nurin - Yhdysvaltain keskuspankin 0,25% nosto viime vuoden lopulla aiheutti markkinoille sen verran paniikkia, että rohkeutta seuraavaan nostoon tuskin löytyy.

Jos korkojen kuitenkin annetaan nousta, niin edessä on pian maailmanhistorian suurin reaaliomaisuuden siirto velallisilta velkojille, jota minkään maan kansa tuskin purematta nielee - itsekin saattaisin solidaarisuudesta talikkoon tarttua, vaikka velkaa minulla ei olekaan.

Eli Saulille Davosiin terveisiä, koittakaapahan löytää ratkaisu, joka ei ole kansalaisilta pois, vaikkapa tämä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Tässä on kuitenkin oltava tarkkana, vaikka velaksi investoiminen olisi nyt järkevää, niin velaksi kuluttaminen ei ole, sillä se vain hidastaa työn tuottavuuden kasvua. Tästä syytä lainaa pitää ottaa vain investointehin, ei ylisuuren julkissektorimme rahoittamiseksi."

Aamen. Velkainvestoinnit olisivat ihan tervetulleita jos samaan aikaan saataisiin julkisia käyttömenoja alas.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Asuntorakentaminen tulee jokatapauksessa eteen ja nyt velkaa saa edullisesti. Öljyn hinnan vuoksi rahaa teiden kunnostamiseen ja rakentamiseen olisi myöskin järkevää. Molemmilla olisi työllisyyteen positiivinen vaikutus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asuntomarkkinat pitäisi saada muutenkin terveemmiksi. Kysyntää buustataan tukiaisilla niin rajusti ettei oikein mikään velkamäärä riitä ratkaisemaan kasvukeskusten ongelmia.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomen velkaantuminen tällä hetkellä? Ottaa 16 miljardia velkaa, josta suurin osa menee vanhojen velkojen hoitoon. Viime vuonna +5 miljardia uutta. Investoi Suomi vuonna 2015 myös. Osan velasta voidaan sanoa menneen investointeihin. Ainakaa perinteinen velkaelvytys nykytasolla ei siis ole kääntänyt suomea kasvuun. Siis julkinen ottaa velkaa ja oletetaan sen siirytvän yksityiseen kulutukseen. Mahtaneeko tuo teoria edes pitävän paikkansa. Kyllä kai. Tosin edes inflaatio ei ole kiihtynyt. Ollaan deflaatiossa tai ainakin lähes.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkise...

Ei ole ainoatkaan vuotta jolloin julkiset menot olisivat laskeneet? Jos julkisia menoja säästetään etuuksia leikkaammalla ja palvelumaksuja nostamalla se ei tarkoita tuottavuuden lisäämistä?

Miten julkista tuottavuuden paranemista voisi arvioida. Minusta tämä pitkien julkisten lomien lyhentäminen olisi sellaista. Samoin sote, jos se johtaa väen vähenemiseen julkisella puolella. Enkä tarkoita sellaista vähentämistä, kuin yliopistot, jotka ovat nyt itsenäisiä. Rahoitus tulee valtiolta. Tai monia julkisia yhtiötä, joiden työntekijät eivät ole enää kuntien tai valtion kirjoilla, mutta silti rahoitus tulee sieltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset