Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Suomen ongelmiin ratkaisu? Sitralta miljoona toteutukseen

  • Peukuta palluraa (https://app.viima.com/ratkaisu100/?activeItem=2939) , se liikahtaa oikealle.
    Peukuta palluraa (https://app.viima.com/ratkaisu100/?activeItem=2939) , se liikahtaa oikealle.

Sitralta varsin mielenkiitoinen ulostulo:

"Ratkaisu 100 on avoin kilpailu, jossa etsitään ratkaisuja yhteen Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä haasteista.

Sitran kaksivuotinen haastekilpailu etenee kolmessa vaiheessa:

  1. Kysymme suomalaisilta, mikä on tärkein koko Suomea koskettava yhteiskunnallinen haaste.
  2. Eri taustoista ponnistavat ratkaisijat kokoavat tiimejä selättämään valittu ongelma.
  3. Tiimit kisaavat siitä, ketkä kehittävät parhaan ratkaisun haasteeseen.

Kilpailun päätteeksi voittajat saavat ratkaisunsa toteuttamiseen miljoona euroa."

 

Eihän tälläistä tilaisuutta voi jättää käyttämättä, oma tulkintani perimmäisestä ongelmasta (Root cause) löytyy täältä:

https://app.viima.com/ratkaisu100/?activeItem=2939

Jos olet asiasta kanssani samaa mieltä, niin peukuta toki ehdotusta, se antaa sille lisänäkyvyyttä.

PS. Tiedän kyllä että reformi on synonyymi uudistukselle, eli kyseessä on uudistus^2.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Onko kyse pelkästään teollissus- ja teknologiahaasteesta? Minulla olisi maahanmuuto- ja kotouttumisstrategia tiedossa,

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Kysymme suomalaisilta, mikä on tärkein koko Suomea koskettava yhteiskunnallinen haaste."

Ei oteta kantaa siihen minkätyyppinen tuo haaste on - eli sana on vapaa.

Huomattavaa on myös se, että ensimmäisessä vaiheessa ei etsitä ratkaisua, vaan ongelmaa.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

No sehän on helppoa nykytilanteessa :D niitähän on tuhansia. Itse ottaisin vientistrategian taikka kotouttuminen

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

Siitä vaan ehdottamaan - ei sitä tiedä vaikka Sitra valitsisi juuri sinun ehdotuksesi vakavimmasta ongelmasta.

Oma logiikkani oli siinä, että mietin esim. eläkeongelmaa, joka on ongelma vaan koska siitä on annettu tulla ongelma viimeisten vuosikymmenien aikana. Viennissä sama juttu. Asuntojen hinnat, työttömyys...

Kaikki nämä ovat ongelmia vain, koska demokraattinen hallintomuotomme ei kykene ratkaisemaan niitä ajoissa, vaan siirtää niiden ratkaisun aina seuraavien vaalien jälkeiseen aikaan.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #5

No tavallaan jos lähdetään sille tielle niin isoin ongelma on rakenteellinen korruptio, johonkin Sitra aktiivisesti myös osallistuu. Joten sytyy jääviys jos lähtee sitä tarkastelaan. Mutta kaavoitusmonopolin takia maassa on suurimmat sosioekonoomiset ongelmat, että se on kyllä yksi suurimmista. Myöskin verokertymän väärinkäyttö eläkerahastoissa sekä veronkierto taikka investointien huono suhde reaaliinvestointeihin. Ongelmia on toki kasoittain ja vaatisi koko järjestelmän, kartellitoiminnan ja aatteiden purkua, että tehdään aidosti muutokisa , joista voivat nauttia myöskin tulevat sukupolvet.

Kari Ahveninen

No eihän tuossa ole mitään muuta haastetta kuin että mistä saadaan rahaa nykyisen malliseen kohellukseen.
Hallituksen ratkaisu on että otetaan niiltä joilla vielä vähän on, eli korottamalla rikemaksuja, sakkoja, veroja ja muita mitä ikinä keksitään. Ei koskaan se että miten kuluja saataisiin vähemmäksi.

Milloin aletaan lätkimään rikesakkoja niistä sellaisista rikkeistä joita tekevät ei-autoilevat kansalaiset? Ei sekään päivä varmaan enää tuolla menolla ole kaukana. Punaisia päin käveleminen - 400 rikemaksua. Putkikamelilla ratsastaminen yksisuuntaista väärään suuntaan liikennesääntöjä rikkoen - 400 rikemaksua. Ellei sitten peräti jo päiväsakoille... kyllä alkaa kassaan tulla rahaa.

Mutta: kuinka kauan silloin tuollainen hallitus saa huseerata?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Mutta: kuinka kauan silloin tuollainen hallitus saa huseerata?"

Seuraaviin vaaleihin saakka, ikävä kyllä. Minun kysymykseni on, että voidaanko pelisääntöjä muuttaa niin, että seuraava hallitus ei huseeraa samalla tavalla kuten tämä ja edelliset hallitukset.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ensimmäinen vuosi palkattomaksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

Mielenkiintoinen ehdotus - miten näkisit että tämä vaikuttaisi?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #20

1. Motivoi hallitusta hoitamaan hommansa kunnolla. Siitä tulee tappiota jos hallitusta pitää vaihtaa epäluottamuksen tai muun töppöilyn takia, eli on parempi hoitaa hommansa hyvin.

2. Tässä maassa on niin paljon tukien varassa eläviä, että pitäisi olla päättäjillä käyttännön ajantasaista käytännönkokemusta miten ne mekanismit oikeasti käytännössä toimii. Hallituksessa ja kansanedustajissa vaikuttaa olevan vähemmän väkeä johon kuuluu suuri osa kansasta. Mielestäni tämä on tärkeää kun keskiluokka katoaa.

Nythän tämä touhu on sitä, eduskunnassa kun porukka vaihtuu 4v välein, joka kerta tuntuvat ensimmäiseksi äänestävän itselleen lisää palkkaa. Samaan aikaan sitten puhutaan kuinka pitää tehdä säästöjä yhteisen edun eteen ja valtio ei saa velkaantua.

Ensimmäinen vuosi palkattomana tekisi sitä, mitä muutkin joutuu tässä maassa tekemään, eli velkaantumaan. Ei pitäisi olla ongelma kun sitten saa 3v isoa liksaa jolla maksaa velkansa pois. Tai sitten pitää polttaa sillat entiseen elämään, myydä kaikki omaisuus ja nostaa toimeentulotukea siinä kohtaa kun kaikki pistetty lihoiksi.

Arvioisin, että seurauksena saisi ennätysnopeasti sen kansalaispalkan ja loppuisi tämä nykyinen tukijärjestelmähölmöily. Sama käytäntö voisi siirtyä sitten nopeasti myös muualle työelämään, että saisi ihmisiä työllistettyä kun ei tulisi ensimmäisinä kuukausina niin isoa kulua työnantajalle. Pienyrittäjätkin pystyisi ostamaan esim. maitoa kaupasta. Palkkatason voi fiksata kohdilleen sitten kun on paikkansa ottanut yhteisössä ja tekee tulosta.

3. Loppuisi se urputus päättäjien korkeista liksoista.

Eihän se päättäjien palkkataso oikeasti ole ongelma, niin häviävän pieni osa kokonaisbudjetissa. Liian huono palkkataso karkoittaisi päteviä politiikkoja. Tuollaisella "ensimmäinen vuosi palkaton" toisi perusteen nostaa sitä omaa palkkaa jatkuvasti, ja ehkä päättäjät ei siitä omasta palkasta päättäisi ensimmäisenä työnään kun eduskuntaan pääsee.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tämä on ihan selvä juttu,
ei olis kannattanut kysyä
sillä eivät ihmiset sitä kuitenkaan tosissaan ota, sitä ongelmaa.

Tärkein ongelma on kilpailukyky, sillä ilman kilpailukykyä ei ole työtä eikä toimeentuloa. Tämän ongelman syy on sitten se vaikea juttu, ei vaikea toteutettavaksi, vaan sitä ongelmaa on vaikeata saada päättäjän tajuntaan.
Päättäjähän on tässä tapauksessa, kun on tämä demokratia, suomen kansa.

Sulomen kansa ei tajua että jotta saataisiin kilpailukykyä, niin jostain pitäisi luopua. Mieluiten ihan jokaisen pitäisi jostain luopua, mutta parempi sekin kuin jotkut luopuvat, köyhät, sairaat, rikkaat, eläkeläiset, työntekijät, opiskelijat, opettajat, sairaanhoitajat, lääkärit, virkamiehet, duunarit.

Jos kukaan ei luovu mistään, niin siitä se lilpailukyky ei parane ja siitä se kilpailukyvyttömyys johtuu, eikä se tällä systeemillä koskaan korjaannu.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Samaa mieltä - korjataan siis systeemi.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Itse kirjoitin sattumoisin juuri kilpailukyvyn "todellisesta" luonteesta eilen. Se ei ole mustavalkoinen juttu ja luopumalla pienistä asioista ei saavuteta mitään. Pitäisi tehdä suuri aatemuutos ja aidosti haluta muuttaa Suomen paremmaksi tuleville sukupolville.

http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212564-...

Tässä pidempi, analyysillä varustettu versio

https://sibilpolitical.wordpress.com/2016/02/25/to...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Se ei ole mustavalkoinen juttu ja luopumalla pienistä asioista ei saavuteta mitään."

Se ei ole mustavalkoinen juttu, eikä mikään yksinkertainen, se on jopa liian monimutkainen asia että sitä voisi ihmismielellä ymmärtää. Taloustieteilijätkään eivät ymmärrä.

Mutta siinä on yksi iso ja yksinkertainen pullonkaula, joka estää myös tekemästä niitä tuhansia monimutkaisia ja vaikeita pikkujuttuja joita kipailukyvyn parantaminen vaatii.

Se pullonkaula on investoinnit, eli rahan puute. Investoinnit menee muualle, jopa meidän eläkeläisten säästöt, eläkerahastot, kannattaa panna mieluimmin ulkomaille ja veroparatiisien kautta, kuin että ne laitettaisiin investointeihin Suomessa.

Jotta investoinnit lähtisivät liikkeelle, tarvittaisiin sitä kilpailukykyä, siinä on se pullonkaula ja se on varsin yksinkertaista. Jatko onkin sitten äärettömän monimutkaista. Ne investointirahat voidaan nimittäin myös tärvätä.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #12

Asia on juuri niin kuin sanoit. Johdannaismarkkinat aiheuttivat valtavia tappioita eläkerahastoille , joita kuitataan nyt verovaroin ja vielä heikko-osaisilta. Onglemana on juuui sitä mitä toit esiin, investoinnit eivät päädy koskaan reaaliinvestoinneiksi maahaan vaan ovat yleensä sisäisiä lainoja monikansallisille firmoille. Veropaon takia maa rappeutuu eikä sen takia , että palkat ovat liian korkeat. Suomi ei yksinkertaisesti tuota mitään, mitä maailmaalla halutaisiin. Kaikki muu mitä tapahtuu on keinottelua ja saman rahan siirtämistä pienessä piirissä. Kilpailumattomuus kotimarkkinoilla ja kartellitoiminta asettavat omia haasteita.

Toisaalta olen sitä mieltä,mettä ei kannata lähteä siitä että kilpailukyky on huono. Kilpailukyky on houno koko maailmassa ja koko Euroopassa! On turha yrittää ulkoistaa talousasiantuntemusta jollekin taholle. suomi pystyy. Itse ratkaisemaan ongelminsa ilman IMF:n lainoja tai EKP:n sekoilut ja yliampuvat "nousuennusteet". Pitää vaan tehdä asioita,mjoita ihmiset haluavat eli lähteä kysynnän ja viennin suunalta ja panostava laatuun ja työn kannattavuuteen eikä halpatyömarkkinoihin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #13

"Pitää vaan tehdä asioita, joita ihmiset haluavat eli lähteä kysynnän ja viennin suunalta ja panostava laatuun ja työn kannattavuuteen eikä halpatyömarkkinoihin."

Olet kyllä oikeassa, mutta tässä on pari pulmaa ratkaistavina.

1) Jos halpatyövoimaa on naapurivaltioissa tai kauempana, ei yritysten kannata lähteä parantamaan kilpailukykyä muulla tavalla, kun sitä tuottavuutta on saatavissa sieltä halpatyövoimamarkkinoilta helpommin ja varmemmin.

2) Jos kilpailukyky siellä halvan työvoiman maassa on kerran niin korkea, niin yritysten kannattaa investoida laadun parantamiseen ja työn tehokkuuden parantamiseen mieluimmin siellä halpamaassa kuin kalliissa maassa.

Pullonkaula on siis edelleen investoinnit ja kilpailukyky ja sitä kilpailukykyä voi saada yksinkertaisella tavalla, pienentämällä työvoimakustannuksia. Muuten se tuotekehitystyö on kalliiden työvoimakustannusten maassa erittäin riskialtista touhua.

Tuosta voisi vetää kovin synkän kuvan ja väittää että olen pessimisti. Asia ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin miltä näyttää. Suomessa on niitä muita kilpailukykytekijöitä kosolti ja saattaa olla että pelkkä yhteiskuntasopimus ja palkkamalttikin riittää, ainakin se on yksi askel eteenpäin, jos se saadaan tehtyä.

Viisainta ja varminta olisi kuitenkin tehdä kunnon kannattavuusloikka ja pudottaa vähän palkkoja, eläkkeitä ja kaikkia muitakin elintasotekijöitä.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #14

No pohjoismaiden välinen kilpailu on idiotismia. Pitäisi nimenomaan tehdä pohjoismaista vahvasti liitoutuneita työstrategioissa. siis Viro mukaanlukien. Ruotsi, tanska, norja ja osittain myös venäläisiä firmoja mukaan rakentaman yhteisiä innovointistrategioita. Nokia oli loistava asia, mutta maailma ei salli enää luonnollista kasvua valitettavasti tietoyhteiskunnan ja innovaatioespionaasin takia.

Joo mutta palkat nimenomaan pitäisi kannustaa töihin. Stadissa taso ei riitä vuokramarkkinoiden ahneuden takia. On myös totta, että huonon pikavippivalvonnan takia monella on älyttömästi velkaa. Siis nuorilla. Niille ei riitä nykyinen palkkataso kannustimena. Palkkoja siis leiktaan väärältä puoleelta. Kyllä ne isot menetykset tulevat veronkierosta eikä palkoista tai harmaasta taloudesta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #14

Investointipula on globaali, ei sitä ratkaista tuotantoa loputtomiin supistavalla kilpajuoksulla pohjalle. Tehostaminen ja spekulointi ovat yksinkertaisesti liian kannattavia reaalitalouteen verrattuna kaikkealla. Koko finanssijärjestelmä kaipaa massiivista uudistusta, uusmerkantilistinen pelleily tulee vain tuhoamaan elintason rippeetkin.

"2) Jos kilpailukyky siellä halvan työvoiman maassa on kerran niin korkea, niin yritysten kannattaa investoida laadun parantamiseen ja työn tehokkuuden parantamiseen mieluimmin siellä halpamaassa kuin kalliissa maassa."

Ja tähän vielä sellainen huomio että halvimmissa halpatyömaissa ei tehokkuuteen kannata investoida, sillä ihmisen tekemä työ on koneen tekemää halvempaa. Ovatpahan siellä kekseliäät liikemiehet keksineet miten maksaa palkkakin velkana, joten työ ei maksa mitään(itseasiassa päinvastoin, siitä tienaa!). Suomessa ollaan niin taantumuksellisia että täällä mietitään vasta, Liberan johdolla, miten maksaa sosiaaliturva velkamuotoisena. Eiköhän se velkamuotoinen palkka nouse sitten seuraavaksi tavoitteeksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

"Investointipula on globaali, ei sitä ratkaista tuotantoa loputtomiin supistavalla kilpajuoksulla pohjalle. "

En ymmärrä mitä tarkoitat tällä, mutta esitän kaksi omaa väittämää jotka liittyvät tähän, mutta en tämän perusteella tiedä yhtään miten suhtaudut niihin.

1) En tiedä onko olemassa globaalia investointipulaa kuten väität, mutta jos on, se tarkoittaa sitä että joko ei ole olemassa vapaita pääomia, tai niitä ei uskalleta laittaa liikkeelle, vaan ne lepäävät jossain finanssijärjestelmän abstraktissa järjestelmässä, missä pääomasta ei tietenkään ole yleistä hyötyä.

2) "tuotantoa loputtimiin supistava kilpajuoksu pohjalle" ei ole investoinneista kiinni vaan kysynnästä. Jos tavaralle on kysyntää, sille löytyy myös tuotantoa ja jos on kannattavaa tuotantoa investointirahaakin löytyy. Ellei ole kysyntää, tuotanto hiipuu, eikä kukaan myöskään investoi hiipuvaan tuotantoon, rahat sijoitetaan muualle, sinne missä tuotanto on muutenkin kannattavampaa.

Ajatuksesi toimii kyllä globalalissa mittakaavassa, silloin kun talous on globaalia, kuten se nyt on. Mitä enemmän maailmassa maksetaan palkkoja, sitä suuremmaksi kysyntä muodostuu ja sitä enemmän syntyy myös tuotantoa.

Yhden pienen valtion, kuten Suomen, kohdalla tilanne on toinen. Vaikka täällä kuinka nostetaan palkkoja, se ei juurikaan vaikuta globaaliin kysyntään. Kilpailutekijät määräytyvät maailmanmarkkinoiden mukaan ja sillä rahalla mitä duunari saa ostetaan kaikkialla maailmassa valmistettuja tuotteita.

Jos Saksassa tuotettu leipä tai maitolitra on halvempi kuin Suomessa tuotettu, suomalainen duunari ostaa palkkarahallaan Saksassa tuotettua maitoa ja leipää. Suomessa tuotettu maito ja leipä jää hyllyyn jos sen hinta Suomen korkeista palkkakustannuksista johtuen tulee saksalaista tuotetta kalliimmaksi.

Olennaisen tärkeää Suomen työllisyydelle on siis se että palkkataso on sellainen että suomalainen tuote pystyy kilpailemaan hinnalla saksalaisen tuotteen kanssa. Saksalainen kulutustuote on tällä hetkellä suomalaista halvempi ja se tarkoittaa sitä että suomalaisen duunarin saama korvaus työstä menee Saksaan ja muualle ulkomaille.

Palkkojen nostaminen Suomessa ei ainakaan auta asiaa, koska se kallistaa edelleen suomalaista tuotetta ja rahat menee entistä varmemmin ulos. Jos sen sijaan pystyttäisiin sen verran kuristamaan suomalaisen tuotteen tuotantokustannuksia että hinta saadaan kohdalleen, niin tilanne muuttuu heti.

Toki tuotantomenetelmillä on tavaran hintaan suuri merkitys, suurempi kuin työvoimakustannuksilla, mutta tuotantomenetelmien parantaminen vaatii investointeja ja siitä tulee kustannuksia. Mutta kuka investoi maahan jossa tuotantokustannukset ovat jo valmiiksi suuremmat kuin naapurimaassa?

Kun yrittäjä laskee investoinnin kannattavuutta, hän miettii sitä millaisiksi tuotantokustannukset tulevat automatisoinnin jälkeen. Jos tuotantokustannukset ovat edelleen suuremmat kuin naapurimaassa vastaavan automatisointiprosessin jälkeen olisivat, investoinnit menevät sinne naapuriin, koska sieltä naapurista on enemmän voittoa luvassa sen automatisoinnin jälkeen kuin Suomesta.

Onneksi Suomessa on näitä muita kilpailukykytekijöitä aika paljon, mikä mahdollistaa sen että nykyisellä palkkatasolla on näinkin hyvä työllisyys. Mutta koska ne muut kilpailukykytekijät ovat jo valmiiksi niin korkealla niitä on vaikea parantaa. Ja koska ne muut kilpailukykytekijät ovat naapurimaissa ja kilpailijamaissakin korkealla niin se tekee tilanteesta haastavan.

Jos niitä muita kilpailukykytekijöitä ei pystytä Suomessa parantamaan nopeammin kuin kilpailijamaissa, ainoaksi vaihtoehdoksi jää sitten se palkkatason alennus ..... tai ennenpitkää palkkatason romahdus .... kuten Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #21

"En tiedä onko olemassa globaalia investointipulaa kuten väität, mutta jos on, se tarkoittaa sitä että joko ei ole olemassa vapaita pääomia, [...]"

Päinvastoin, vapaita pääomia on todennäköisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ne ovat keskittyneempiä kuin milloinkaan modernissa taloushistoriassa. Viimeksi yhtä jyrkkä varallisuuden jakautuminen vallitsi maailmassa 1900-luvun alkupuolella. Uusklassisen talousteorian mukaan siis finanssimaailman pitäisi toimia tehokkaammin kuin koskaan, jonka seurauksena tuottavuuden nousun ja hyvinvoinnin kasvun pitäisi olla ennätysnopeaa ja uuden tuotannon syntyminen kiivasta. Lähestulkoon päinvastainen on totta.

"[...] vaan ne lepäävät jossain finanssijärjestelmän abstraktissa järjestelmässä, missä pääomasta ei tietenkään ole yleistä hyötyä."

Tästä mitä todennäköisimmin on juuri kyse. Reaalitalouden investoinnit eivät vain ole kannattavia, moninaisista syistä. Syiksi on spekuloitu mm. tuotantoa kuristavan tehostamisen ylivertaisuutta. Tehostaminen vapauttaa pääomaa, tuottaa nopeasti ja pienellä riskillä. Innovointi ja uusi tuotanto sitoo pääomaa, tuottaa hitaasti ja riski on korkeampi. Toinen syy ovat spekulatiivisen talouden finanssiköykyröiden moninaiset herkut, sillä ne surutta tuottavat voittoa lähes riskittömästi veronmaksajien ollessa takaajina.

Huomattavaa on myös että mitä nuo palkanalennukset ja "kilpailukykyralli" todellisuudessa ovat; ne ovat tulonsiirtoja työvoimalta pääomalle. Mainitsemassasi saksassakin on mediaanipalkka ollut laskusuunnassa jo vuosikymmeniä, samaan aikaan kun pääoman osuus ja tulot ovat kasvaneet talouskasvua nopeampaa. Tuo tulonsiirtojen varassa tapahtuva pääomien paapominen ei ole kestävä ratkaisu ongelmaan, mutta pääoma tulee luonnollisesti vaatimaan itselleen noita tulonsiirtoja loputtomiin.

"[...] ei ole investoinneista kiinni vaan kysynnästä."

Jos näet kysynnän ongelmaksi, ei nykyinen kilpajuoksu pohjalle ole lainkaan hyväksi, päinvastoin. Velkaantumisen hidastuminen, pääomien kertyminen ja palkkojen laskeminen kaikki yksiselitteisesti vähentävät kysyntää.

"Yhden pienen valtion, kuten Suomen, kohdalla tilanne on toinen. Vaikka täällä kuinka nostetaan palkkoja, se ei juurikaan vaikuta globaaliin kysyntään."

Kotimarkkinoiden kysyntä on myös kysyntää. Jotta nuo kilpailukykytoimet olisivat kysyntävinkkelistä katsottuna järkeviä, pitäisi ulkomaisen kysynnän kasvaa enemmän kuin kotimainen kysyntä laskee, ja se taas on ihan absurdi ajatus. Voimme tietysti lähteä muiden kelkkaan ja nostaa "kilpailukykyä" tulonsiirroilla kaikilta pääomalle.

Toinen huomionarvoinen seikka on että jos globaalissa kilpailussa kaikki kilpailevat positiivisesta kauppataseesta uusmerkantilismin hengessä, ovat kaikki pakostakin jatkuvasti "tehostamassa", ja siten kulutus laskee globaalisti. Kaikkien yhteenlaskettu kauppatase kun on aina nolla. Yhden noustessa negatiivisesta positiiviseksi, "hävinnyt" osapuoli alkaa kuristamaan itseään.

Ja sitten muistutetaan lopuksi vielä että Intiassakin on verinen kustannuskilpailu meneillään lähes absoluuttisessa köyhyydessä elävien pienten kylien kesken. Ilman tuota hulluutta alueen elintaso olisi voinut parantua kohisten jo ajat sitten, kuten se teki länsimaissa ay-liikkeiden ja järkevän julkisen talouden avulla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Jos näet kysynnän ongelmaksi, ei nykyinen kilpajuoksu pohjalle ole lainkaan hyväksi, päinvastoin. Velkaantumisen hidastuminen, pääomien kertyminen ja palkkojen laskeminen kaikki yksiselitteisesti vähentävät kysyntää."

Tässä pielee minusta joku hulluus.
Se hulluus on siinä että on muka pakko kuluttaa
vaikka ei mitään tarvitsisi
jos ei kuluta, kun ei ole tarvetta kuluttaa
niin maailmassa pyörät pysähtyvät
tulee irtisanomisia ja työttömyyttä
valtio ei saa verotuloja ja velkaantuu.

Itse koen sen henkilökohtaisella tasolla erittäin kiusallisena.

Jos ei kuluteta ja säästetään vain, niin nämä säästöt muuttuvat jotain kautta investointipääomaksi, mutta jos ei ole kukutusta, ei tarvita myöskään investointipääomia, kun tavara ei siis mene kaupaksi. :)

Ymmärrän siis tämän mekanismin, mutta en ymmärrä sitä että yksilön olisi pakko kuluttaa saadakseen maailmassa pyörät pyörimään, jos on tyytyväinen muutenkin.
:)

Saattaa olla että tässä globaalissa taloudellisessa tilanteessa on jotain pirteitä jotka johtuvat edellä kuvaamastani ilmiöstä, siis kulutushaluttomuudesta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #23

Hyvinvoinnin nousu tulee tuotannosta ja tuotanto kasvaa/tehostuu kulutussignaalin voimin. Niin kauon kun maailmassa on ihmisiä, joilla ei ole kaikkea tarvittavaa, tarvitaan tuotannon kasvamista. Kenenkään ei ole siis pakko kuluttaa, riittää että siirtää käytettävissä olevat varansa jollekin joka kuluttaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #24

"Kenenkään ei ole siis pakko kuluttaa, riittää että siirtää käytettävissä olevat varansa jollekin joka kuluttaa."

Jahas

Milläs tämä sitten saadaan aikaan?
Tulonsiirrot ei sitten taidakaan olla joka suhteessa huono keksintö. :)

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #24

Ei vältämättä. Tuottavuus voi vaikutta muulakin tavalla. Toi ajatusmalli on käytetty hyväkseen esimerkiksi juuri johdannaismarkkinoiden tapauksessa, jossa näennäisesti "kulutettiin" cds:ejä, kunnes kupla puhkes. Samallla tavalla pikavippimarkinnat nostivat kulutuksen tasoa, mutta kupla puhkesi silloinkin ja tuli kysyntäshokki. Aina jos asiat ei mene omalla painolla ja ruohonjuuritasolla ei ole aitoja palveluita ja hyödykkeitä joita aidosti halutaan, ollaan luomassa kuplia ja Enemmän haittaa tuleville sukupolville.

Näin ainakin itse ajattelen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #27

Tottakai, tuottavuus ekonometrisenä mittarina on varsin puutteellinen. Useimmiten se ilmoitetaan yksinkertaisesti BKT/työtunnit, joka tarkoittaa että esimerkiksi Ranskalaisten salmiakinkulutushalut vaikuttavat suomalaisten salmiakkikeittiöiden työntekijöiden "tuottavuuteen". Noin ei tietenkään termin kansantajuisessa merkityksessä(konkreettinen tuotos suhteessa konkreettiseen panokseen) ole, sillä sitä salmiakkia tuotetaan tuosta huolimatta samalla panoksella ja sitä saadaan ulos sama määrä.

Ja kyllä, johdannaismarkkinoiden kasvattama "tuottavuuskasvu" on suurimmaksi osaksi pelkkää tilastoharhaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #28

"Ja kyllä, johdannaismarkkinoiden kasvattama "tuottavuuskasvu" on suurimmaksi osaksi pelkkää tilastoharhaa."

Jos näillä finanssi- ja johdannaismarkkinoilla liikkuu imaginäärisiä omaisuuseriä, jotka eivät liity mihinkään realitaloudessa, vaan ehkä pelkästään finanssipelureiden keskinäisiin omaisuudenjakosysteemeihin, siis heidän välisiinsä velka- ja saatavasuhteisiin, niin onko tällaisia "omaisuus" eriä ollenkan pakko ottaa mukaan kansantalouden tuottavuuslaskelmiin.

Minä näen asian niin että siinä on kyse eräänlaisesta leikkipelistä, jossa panoksena ovat pelimerkit, eivät eurot. Toki nämä pelimerkit voidaan joiskus realisoida euroiksi, mutta korttipelissäkään pelurit eivät voi koskaan hävittää mitään realoimaqisuutta, realiomaisuus vain vaihtaa omistajaa pelureiden kesken. Tällaisella pelaamisella ei siis ole varsinaista vaikutusta realitalouteen.

Realitalouteen vaikuttaa lähinnä se miten kovasti tehdään työtä, eli miten paljon synnytetään niitä aitoja hyödykkeitä mitkä ovat realitalouden "pelimerkkejä".

Lamat ovat sen takia vakava asia että silloin työn teko loppuu ja alkaa olemaan pulaa sekä relisista tarvikkeista että niistä vaihdannan välineistä joilla realitalouden hyödykkeet menevät sinne missä niitä tarvitaan.

Lamassa hyödykkeet siis jäävät varastoon, tai niitä ei valmisteta, jolloin niiden tekijät jäävät työttömiksi ja ne kuluttajat jotka tarvitsisivat niitä hyödykkeitä jotka eivät liiku ja joita ei valmisteta, kärsivät puutetta.

Herra varjelkoot meitä näistä markkinahäiriöistä ja lamoista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kysymme suomalaisilta, mikä on tärkein koko Suomea koskettava yhteiskunnallinen haaste."

Yhteisvaluutta euro.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Näkisit siis ongelmien juurisyyksi demokratian?

Mahtaako pitää paikkaansa,kun se on vain tulosta meidän yhteiselämämme kudelmasta. Eli se ongelma on siinä kudelmassa..eli meissä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Heh, kieltämättä laatikon ulkopuolista ajattelua, mutta olet kieltämättä oikeassa - perimmäinen ongelma ovat ihmiset.

Näinköhän Sitralta tippuu miljoona tuon ongelman ratkaisuun : )

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Nohnoh,osoitin vasta sormellani ongelmaan ja fiksua oli sinulta olla katsomatta sitä sormea!

Ratkaisua en tarjonnut vaan olen innosta soikea kuulemaan tähän ratkaisun.

Voin kuitenkin tuoda esiin,tahtomattasi,omaa näkökulmaani ongelman tarkentamiseen ja se löytyy kilpailusta minkä tahdotaan vallitsevan aivan kaikkialla.

http://velluheino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102208-...
http://velluheino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105596-...
http://velluheino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62623-s...

Juttujen ydin kietoutuu tähän:

"Keskinäisen kilpailun suotavuuden ja tärkeyden korostaminen merkitsee kaksiteräistä miekkaa.Myönteisenä puolena on se valtava ihmisenergioiden liikekannalle pano,joka sen kautta on saatu aikaan.Tuo energia on ollut johtavana tekijänä siinä kehityksessä,joka on ennennäkemättömällä tavalla kohottanut elintasoamme.

Toisaalta tuo miekka leikkaa syvälle elämämme henkisiin elinhermoihin.Se tekee meidät tyytymättömäksi se nykyisyyteen että menneisyyteen.Se synnyttää pakottavan levottomuuden,joka panee meidät yrittämään aina eteenpäin.Eilispäivä on muinaishistoriaa ja tämäkin päivä vaihtuu nopeasti vanhanaikaiseksi.Me kaikki tahdomme kaikkea enemmän ja enemmän.Tarpeillamme ei ole mitään rajoja.Tuskin on olemassa muita sellaisia pyrkimyksiä,jotka voisivat vieroittaa meidät tästä himoamisestamme.

Valitettavasti on kuitenkin niin,että kaikkien on mahdoton saada aina enemmän ja enemmän.Ja valitettavasti on siten,että pelkkä pyrkimys saada aina enemmän asettaa ihmiset toista ihmistä vastaan,loputtomaan taisteluun keskenään.Tämä tapahtuu riippumatta siitä,pyritäänkö päämäärään kieroin tai reiluin keinoin.Ne,jotka eivät onnistu jatkuvasti saavuttamaan jotain enemmän,tuo taistelu muodostuu erityisen katkeraksi.Mutta myös ilmeisesti menestyvien kohdalla on arkipäivän maailman täynnä kilpailijoita - nuorempia,ovelampia,onnekkaampia - jotka kaikki kahmivat itselleen samoja lihoja samasta kattilasta.

Juuri tämä on yhteiselämämme perusasetelma ja se kiteyttää meihin epäluuloisuuden ja kireän halveksunnan asenteen.Paradoksaalista kyllä,menestys ja onnistuminen riippuu tavattoman paljon siitä,että pystymme naamioimaan ja salaamaan tuon taistelun vaatiman todellisen suhtautumisemme ja kätkemään sen huumorin,myöntyväisyyden,kaksinaamaisuuden, ja välinpitämättömyyden asepuvun taaksen.Mutta sisällä kiehuva viha jää olemaan ja etsii purkautumistietä psykosomaattisten vaivojen,mielisairauksien,avioerojen ja rikosten kautta.

Ongelman ydin on meidän yhteiselämämme kudelmassa ja sen sisältämässä hirvittävässä kilpailun hengessä,sen asettamissa elämän perustarkoituksissa...sekä siinä,että yhteiskuntamme ei suinkaan palkitse niitä,jotka tosissaan pyrkivät näkemään elämän perusarvot toisin."

Ratkaisuksi en voi tarjota kuin tietä arvojen muuttamiseen,tie joudutaan kyllä miettimään:

Jos arvostuksissamme tapahtuisi sellainen muutos,että rupeaisimme katsomaan samalla silmällä sekä rikkaita,että varkaita,niin hyvin pian molemmat tulisivat yhtä harvinaisiksi.

Jos tapahtuisi sellainen muutos,että alkaisimme katsomaan samalla silmällä sekä niin entisiä kuin nykyisiäkin sotasankareita että rosvoja,ryöväreitä ja murhamiehiä,niin hyvin pian sekä sota,että ryöväys tulivat yhtä harvinaisiksi.

Jos arvostuksemme vaihtuisi,että rupeaisimme kunnioittamaan ihmistä ihmisenä ja enimmin häntä,joka ahertaa enimmin ja tyytyy vähimpään,jos ylistäisimme häntä kuvin ja kirjoituksin kuten nykyisin ylistämme täsmälleen päinvastaisen arvostuksen esille nostamia,niin hyvin pian yhteiskunnallinen taistelumme lakkaisi ja ainoa pulmamme olisi,miten selviytyisimme asuntojen,ravinnon ja kaiken yltäkylläisyydestä."

MUTTA jos kaiken tuon asemasta edelleen ylistämme rikkaita,päältäpäsmäreitä,johtajia,kenraaleja,voittajia,jos edelleen palvomme joko aivoiltaan tai lihaksiltaan,joko oveluudeltaan tai etevyydeltään,joko henkilökohtaisilta kyvyiltään tai perintöasemaltaan mahtavia,niin ei merkitse juuri mitään minkälaisten pelisääntöjen mukaan pelaamme - elämä on ja pysyy pelihelvettinä,jossa toinen voittaa ja toinen häviää.Voimme rustata yhteiskuntamme kapitalistiseksi,sosialistiseksi tai kommunistiseksi,ja jokaisessa niissä toinen pyrkii toisen niskan päälle.Ilmestyy sekä rikkaita että varkaita,sekä kenraaleja että rosvoja,tarvitaan vankiloita,keskitys- ja työleirejä ja kasarmeja - sitä enemmän mitä rajummin yritämme vanhaa kaataa ja uutta rustata.

Niin kauan kuin arvostuksemme mammonan mahtiin pysyy entisellään,emme paljoakaan saa parannusta aikaan vaikka työläisinä nostammekin valtapaikoille ja ylhäisiin asemiin edustajamme.Edustajamme nousevat niihin piireihin,joista yleiset arvostuksemme ovat kotoisin,joissa ne vallitsevat väkevina ja ehdottomina,ja ennen pitkään nuo edustajamme ovat herramaisempia kuin herrat.Heidän asemansa kannalta päältäpäsmäreinä on tärkeätä,että te siellä alhaalla tuotte heitä pontevasti,mutta tyydytte omaan alhaiseen asemaanne vain pinnallisin korjauksin,kunnioitatte heitä kuten päältäpäsmäreitä on kautta aikojen kunnioitettu.

Meni vähän pitkäksi,mutta laitetaan lainaus perään:

"A mind that is always comparing,
always measuring, will always
engender illusion."

Krishnamurti

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #26

Ratkaisu on Buddhismi valtionuskontona - tämä vähän tökkää koska kannatan uskonnonvapautta.

Ts. ihmisillä on oikeus juosta kilpailun oravanpyörässä, jos he niin haluavat.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

"Ts. ihmisillä on oikeus juosta kilpailun oravanpyörässä, jos he niin haluavat."

Jep, se ei ole mikään ongelma meille jotka emme halua juosta oravanpyörässä.

Silloin vasta tulee ongelma
jos kukaan ei halua juosta,
tai jos pyörä ei pyöri,
eli laakerit on ruosteessa
ja koneisto jumissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #32

Nyt oikaiset melko pahasti..ei kilpailulla juoksemisen lopettaminen tarkoita tekemisen loppumista. Ei tekemistä ja kilpailua saa pitää synonyymeinä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #34

Minulla on näköjään eri käsitys.
Jos sinne oravanpyörään pyrkii
ja myös siellä pyörässä pysymään.
Se edellyttää kilpailemista.

Siellä oravanpyörässä on koko ajan kontrollissa,
kannattaa vilkuilla sivuilleen
ja katsoa kuinka kovaa kaverit siinä juoksee.

On syytä juosta ainakin yhtä kovaa
mieluimmin vielä kovempaa
kuin kaverit siellä oravanpyörässä.

Muuten jouttu tarkkailulistalle
ja lentää pyörästä pihalle
seuraavassa saneerauksessa
ja tilalle tulee kohta uudet juoksijat.

Tämä on minun ymmärrykseni ja kokemukseni
työelämästä ja sen oravanpyöristä
Voi olla että se ymmärrys ja kokemus
mitä minulla on, on vain henkilökohtainen
ja voi olla muoitakin kokemuksia
ja ymmärryksiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #31

Ei sellaista uskontoa ketään kaipaa..tai ylipäätänsä uskontoa.

Ihmisillä voi olla oikeus juosta kilpaa,mutta miten estetään sen vaatimuksen tekeminen missä kaikkien pitää juosta? (vertaa tähän hetkeen).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #33

"Ihmisillä voi olla oikeus juosta kilpaa,mutta miten estetään sen vaatimuksen tekeminen missä kaikkien pitää juosta? (vertaa tähän hetkeen)."

Valitettavasti systeemi ja sen tehokkuusvaatimukset yritystasolla johtavat tähän kilpajuoksuttamiseen. Se on kyllä myös yhteiskunnan etu ja kaikkien yhteiskunnan elättien ja siipeilijöiden etu.

Ongelma on siinä että se poruukka joka siihen oravanpyörään valikoituu on hyvin epähomogeenista, vaikka heiltä kaikilta vaaditaan homogeenista suoritusta palkkatasosta riippuen.

Se johtaa siihen että pysyäkseen hyvin oravanpyörässä, jotkut voivat vain kevyesti hölkätä, kun taas toisten pitää vetää äärirahoilla, siis läähättää ja hikoilla. Se ei ole tervettä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset