*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Apottiin amatöörejä - mikä voisi mennä vikaan?

  • Sillälailla.
    Sillälailla.
  • Aiheeseen sopiva meemi.
    Aiheeseen sopiva meemi.

150 osaajaa haetaan töihin – Apotti-rekrytoinnit käyntiin (Tivi 12.4.2016) - aikaisempaa osaamista ei tarvita (liite)

Jos siltaa rakentamaan palkattaisiin ihmisiä, joilla ei ole kokemusta rakentamisesta tai silloista, vaan riittäisi että on joskus nähnyt ihmisen ylittävän sillan joko jalan tai autolla, niin eihän se hyvin päättyisi.

Apotin kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä: http://www.apotti.fi/meille-toihin/

Hanke menee metsään jo siitä syystä, että harva noista paikoista tullaan täyttämään pätevillä henkilöillä, sillä pätevä henkilö ei halua liata CV:tään hankkeessa johon ei usko.

Vielä ei ole liian myöhäistä vetää töpseliä seinästä ja maksaa itsensä ulos projektista. Jokunen kymmenen miljoonaa siinäkin mennee sakkoihin, mutta se on lopulta kertaluokkaa vähemmän kuin mitä tähän Moolokin kitaan vuosien mittaan tullaan muuten kaatamaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kyseessä lienee lähinnä apinatestaajien lauma. Palkkaajahan ei ole järjestelmän toimittaja, joten vaihtoehdoksi jää loputon testaaminen ja muutoksien tilaaminen. En usko että noista kukaan kirjoittaa riviäkään koodia, tuskin lähdekoodiin edes on pääsyä. Matemaattinen osaaminen ja englannin kielen osaaminen vaatimuksena tarkoittaa että ymmärtää perustasolla algoritmeja yms. ja osaa lukea toimittajan tekemää dokumentaatiota.

Osaajat ovat oikeissa töissä ja testausautomaatiota ei kai verorahoilla tehdä. :)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Tehtäviin kuuluu ohjelmiston mukauttamisen lisäksi mm. testauksen toteuttamista, validointia ja katselmointia."

Kuvittelisin että tuon mörön konfigurointi ei ole ihan niin triviaalia että sitä kylmiltään tekisi, mutta toivon todellakin olevani tässä väärässä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vikaan voi mennä liki kaikki, kuten poliisihallituksen Vitja-hankkeessa.

Miljoonia upposi kankkulan kaivoon tilaajan hylätessä suurimman osan tuotoksesta. Käyttöön otettiin muutama, jos sallitaan sanoa, kelvoton osa kokonaisuudesta.

Apotti on kymmeniä kertoja isompi hanke, joten myös tappiot ja virheet voivat olla kymmenkertaiset.

Käyttäjän JariRenko kuva
Jari Renko

Blogisti on hämmentynyt siitä, että EPIC:in käyttöönotossa järjestelmän mukauttamistyön asiakasorganisaation tarpeisiin ja prosesseihin tekeekin tyypillisesti terveydenhuollon toiminnan ja tietomallien ammattilaisten joukko, eikä suinkaan joukko ohjelmointiammattilaisia, kuten suomalaissa julkishallinnon hankkeissa tyypillisesti on toimittu.

Kirjoittaja ei kuitenkaan pysähdy itselleen vieraan asian äärelle kysymään: ”Miten on mahdollista, että näin on tehty poikkeuksellisen onnistuneesti yli 360 onnistunutta EPIC- käyttöönottoa? Ja vielä eräisiin maailman vaativimpiin terveydenhuollon ympäristöihin, kuten Mayo Clinic, John Hopkins ja Kaiser Permanente.”

Tosiasiassa EPIC -käyttöönotoissa tehtävä mukauttamistyö ei ole varsinaista ohjelmointityötä, vaan työtä, jossa valmis tuotealusta - tuotteen ominaisuuksia hyväksikäyttäen - mukautetaan asiakasorganisaation toimintatapoihin, prosesseihin ja tietomalleihin. Työssä käytetään erilaisia, perinteistä ohjelmointikieltä korkeamman abstraktiotason välineitä, kuten graafisia käyttöliittymiä ja skriptikieliä.

Sadoissa onnistuneissa EPIC- käyttöönotoissa on opittu, että mukauttamisen onnistumisessa kaikkein tärkeintä on toimialan ja sen prosessien ja tietomallien tuntemus. Varsinainen ohelmisto-osaaminen tätä työtä ensimmäistä kertaa aloittaessa on vähemmän tärkeää. On kuitenkin huomioitavaa, että mukauttamistyöta tekevien joukossa on monia erilaisia rooleja ja painotuksia – myös perinteisellä tavalla ohjelmointia osaaville huippuammattilaisille on oma, tärkeä paikkansa tiimien työssä.

Pystymetsästä, pelkästään oman toimialaosaamisensa varassa ei kuitenkaan sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän tai edes lääkärin odoteta tuohon työhän ryhtyvän. Työn alkuun kuuluu varsin perinpohjainen koulutus ja sertifioituminen näihin kuvaamisen työtapoihin, työkaluihin ja käytettäviin kuvauskieliin.

Suomalaisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän matemaattis-looginen päättelykyky ja omaksumiskyky ovat varmasti vähintäänkin amerikkalaisten, tanskalaisten tai alankomaalaisten kollegoittensa tasolla. Jos jotain eroa tällaisessä kyvykkyydessä on, uskomme, että se on johdonmukaisesti suomalaisten ammattilaisten eduksi. Ei ole siis mitään syytä uskoa, etteikö meillä olisi vuoteen 2018 mennessä käytössämme yksi maailman parhaista tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmistä.

Niille IT-ammattilaisille, joille ylläoleva tuntuu täysin järjenvastaiselta, mutta aihe kiinnostaa laajemminkin voisin suositella tämän näennäisen paradoksin taustan ymmärtämiseksi oheista videota laajemman tutustumisen alkuvirikkeeksi. https://vimeo.com/153007920

Videossa puhutaan itseasiassa eri asiasta - FHIR- rajapintojen optimaalisesta käytöstä terveydenhuollossa – mutta se esittelee keskustelun ohessa yksinkertaistaen terveydenhuollon tietomallien laajuuden ja tärkeyden ongelmaa, joka monelle toimialan ulkopuolelta tulevalle IT-ammattilaiselle on hieman vieraampi alue.

Tiivistäen: sata miestyövuotta kliinisen käsitemallin luomiseen vastaa noin kahta-kolmea miestyö*kuukautta* sen koodaamiseen FHIR- rajapintakuvaukseen. Eli toimivilla alustoilla ja työkaluilla perinteinen raakakoodaaminen on pienemmässä roolissa kun ajatellaan sitä kaiken tarvittavan työn näkökulmasta. Kliiniset tietomallit – jotka ovat siis käsitteenä paljon tietokoneen olemassaoloa vanhempi työkalu – ovat aika monimutkaisia rakenteita verrattuna moneen muuhun toimialaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tehdään alkuun selväksi, että arvostan Apotin teknologia- ja tuotanto dirikan halua ja valmiutta osallistua keskusteluun. Sitten asiaan:

Suomen julkihallinnon hankkeet epäonnistuvat lähtökohtaisesti sen takia, että julkishallinto ei lähtökohtaisesti tiedä mitä oikeastaan tilataan ja miksi. Tästä syystä on toki perusteltua palkata lauma porukkaa määrittelemään mitä tarvitaan.

Tämä tosin kannattaisi tehdä jo hyvissä ajoin ennen 384 miljoonan euron tarjouksen hyväksymistä. Mitä referenssikeisseihisi tulee Mayo Clinic on vielä kesken (http://hitconsultant.net/2016/03/02/32387/), muista löytyy kyllä kaikenlaista: http://www.motherjones.com/politics/2015/10/epic-s...

Mitä mukauttamiseen tulee, edes uusimpien sukupolven alustojen (esim. Salesforce) mukauttaminen ei onnistu maallikolta, ja Epic on sentään legacyä, vaikkei ihan SAPpia. Scriptikielet ovat määritelmänsä mukaisesti ohjelmointikieliä korkeammalla tasolla, mutta pari vuotta niitäkin menee ihmetellessä ennen kuin alkaa sujumaan.

"Sadoissa onnistuneissa EPIC- käyttöönotoissa on opittu, että mukauttamisen onnistumisessa kaikkein tärkeintä on toimialan ja sen prosessien ja tietomallien tuntemus."

Ehei, tämä ymmärrys pitää olla talossa jo ennen tilaamista, vain näin voidaan toteuttaa ratkaisuja kuten Virossa: http://www.tivi.fi/Arkisto/2012-08-14/Viron-tervey...

"Ei ole siis mitään syytä uskoa, etteikö meillä olisi vuoteen 2018 mennessä käytössämme yksi maailman parhaista tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmistä. "

Vaikka projekti tulisi jollain ihmeen kaupalla (arvioisin että 5% todennäköisyys) onnistumaan ohjelmistotuotannon periaatteiden mukaisesti(budjettiin, aikatauluun ja scopeen), se tulee silti kestämään nelinkertaisesti ja maksamaan kymmenkertaisesti siihen mitä sen pitäisi maksaa, joten kyseessä on enintään Pyrrhoksen voitto.

Mitä terveydenhuollon kompleksisuuteen (kuten yleisesti kaiken muunkin IT:n) tulee, niin jos jättäisitte luokkaa 5% monimutkaisimmista asioista pois, saisitte 95% hyödyistä 10% kustannuksilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset