Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Lentotunteja taloustieteilijöille

  • Kuvassa Sergei, sillä voi pudottaa helikopterin.
    Kuvassa Sergei, sillä voi pudottaa helikopterin.

Helikopteriraha on nyt valokeilassa: Keskuspankilta kymppitonni kansalaisten tilille? Saksa vastustaa (VU 21.4.2016), EKP:n Draghi ja ekonomistit torjuvat helikopterirahan (HS 22.4.2016) - parempi myöhään kuin ei milloinkaan, itse kirjoitin aiheesta viime syksynä.

Helsingin Sanomien haastattelemat taloustietelijät Juha Tervala, Roger Wessman ja Juha Junttila kaikki ampuvat alas helikopterin, mutta eri argumenteilla.

Tervalan argumentti on heikko "Euroopan keskuspankki ei voi antaa rahaa ihmisille."

Nykysäännöt eivät tätä edes estä, ja vaikka estäisivät, niitä voidaan halutessa muuttaa.

Tervala myös esittää, ettei "kansalaisosingolle" ole edes tarvetta, sillä "EKP jo aloittaman rahapoliittinen elvytyksen vaikutukset ovat pitkälti samat kuin helikopterirahassa."

Eivät ole - määrällinen elvytys ei ole nostanut paikallista inflaatiota, eikä parantanut työllisyyttä, jotka ovat helikopterirahan tärkeimmät tavoitteet. EKP:n nykyinen määrällinen elvytys on kyllä painanut korkotasoa (ja paisuttanut samalla kuplia), mutta sillä narulla on turha yrittää työntää.

Wessmanin perustelut helikopterirahaa vastaan ovat käytännölliset:

"Sitä varten pitäisi luoda valtava rekisteri- ja maksujärjestelmä niitä varten, jotka olisivat tilisiirtoon oikeutettuja ja hankkia ihmisten pankkitilien numerot."

Eikä tarvitse, löytyy kyllä liikepankki joka luo ilomielin uudet tilit jokaiselle EU:n kansalaiselle tätä tarkoitusta varten pyydettäessä (vaikka niin, että hakijoiden pitää itse avata tili henkilöllisyystietoja vastaan) - sieltä voi sitten verkkopankkitunnuksilla kukin siirtää rahat minne siirtää.

Kuolleetkaan eivät ole ongelma, tili vaan jäihin kun aika koittaa. Tämä tietysti vaatii kansallisten rekisterien olevan jossain kunnossa, mutta tämä on nyanssi.

Junttilan argumentti on kuitenkin heikoin:

"Junttilan mielestä edes teoreettinen tilisiirto EKP:sta suoraan kuluttajien tileille tuskin vaikuttaisi toivotusti eli lisäisi kulutusta.”Kuluttajien luottamuksen talouteen ollessa heikko, ylimääräiset varat voisivat hyvinkin mennä lainojen lyhennykseen.”"

Ensinnäkin, lainojen lyhentäminen olisi pelkästään hyvä asia, ja toiseksi, jos halutaan että kansalaisille tuleva lisäraha menee 100% kulutukseen, niin tämäkin on toteutettavissa. Palvelurahan hyöty olisi myös siinä, että sitä ei voi hamstrata.

Tarkennuksena kuitenkin, Verkkouutisten ideoima "kymppitonni tilille" metodi on liian arvaamaton, ja siksi riskaabeli. Paras ja ennakoitavin lopputulos saadaan aikaiseksi antamalla EU:n kansalaisille noin kahdeksan euroa päivittäin (kunnes tavoiteinflaatiotaso 2% on saavutettu). Tämä tekisi yhteensä noin 80mrd kuukaudessa -  summa, johon EKP juuri nosti määrällisen elvytyksen tason.

***

Kirjoittaja kannattaa helikopterirahaa, koska ei usko että maailmantalouden kysyntälama on korjattavissa millään muulla konstilla - kotitaloudet on saatava taas velattomiksi, tai muuten edessä on menetettyjä vuosikymmeniä.

Disclaimer: Kirjoittaja on velaton.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Mikä ihmeen "kysyntälama"?

Kysyntä on ääretön - sekä teoriassa että käytännnössä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Velkaantuminen on kulutuksen siirtämistä tulevaisuudesta nykyhetkeen, kun tämä ei enää onnistu, on aika maksella pois eilisiä kysyntälaman muodossa.

Tai kun et minua kuitenkaan usko, niin kuuntele vaikka Sailasta: http://areena.yle.fi/1-3315054

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Taas kerran, linkitykset ovat nettikeskuttelun vesittämistä. Älä käytä niitä vaan tiivistä ne lauseeseen tai pariin.

Tartun siis kirjoittamaasi.

Kyllä minä t u o n uskon.

Nyt on vaan niin, että helikopterirahalla ei pyritä kotitalouksien tekemiseen velattomiksi tai edes vähemmän velkaisiksi, vaan yksinkertaisesti käyttämään rahan johonkin.

Samaan aikaan kun systeemitasolla velka kasvaa helikopterirahan suuruisella määrällä.

Erityisesti kommenttiisi - kyse ei siis ole kysyntälamasta, vaan aiemman ylivelkaantumisella rahoitetun ylikysynnästä - huom. ylikysynnän - normalisoimisesta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

Oletan että viittaat helikopterirahalla nyt nykyiseen QE:hen - se ei vähennä velkaa systeemissä, tämä on totta.

Kansalaisosinko tai vastaava vähentäisi sitä, sillä keskuspankki ei lainaisi rahoja kansalaisille, vaan "painaisi" ne tilille - tämä kyllä vähentäisi kotitalouksien velkaantumista. Tämän voi osoittaa todeksi extrapoloimalla painettu summa ylöspäin - pian meillä ei olisi velkaisia kotitalouksia lainkaan, mutta melko jäätävä inflaatio kyllä.

Inflaatio siis sanelee ylärajan sille paljonko kansalaisille voi lahjoittaa rahaa. Toinen tekijä on työmotivaatio - jos rahaa lahjotettaisiin liikaa, myös työmotivaatio katoaisi, mikä olisi haitallista. Muutaman sadan euron kuukausisummissa en kuitenkaan näe tätä riskiä realistisena.

Mitä termiin kysyntälama tulee, niin kyse on semantiikasta - puhumme samasta asiasta, oletan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

"Helikopterirahalle" on muitakin nimityksiä, kuten perustulo tai kansalaispalkka.

Talousmiesten vasta-argumentit ovat todella laaduttomia, mutta muutama ratkaistava ongelma on edessä. Itse olen ehdottomasti ongelmien ratkaisun ja siten perustulon kannalla.

8 euroa päivässä on Suomessa suht vähän ja Bulgariassa paljon. Se ei ole pelkästään huono asia, koska Suomessa on varaa tulla vähemmälläkin toimeen ja Bulgariassa huomattavasti varaa lisätä kulutusta elinolojen parantamiseen.

Elinkeino- ja yritysrakenne ovat aika railakkaasti vinossa käytettävissä oleviin luonnon resursseihin nähden, jos valtaosaa väestöstä pidetään passiivisina kuluttajina, eivätkä he juuri osallistu tuotantoon ja siten jopa mahdollistaisi luonnonvarojen kasvattamista niiden riistämisen sijaan.

Perustulo antaisi edellytykset purkaa talousoligarkiat, joita käytännössä kaikki maailman kansantaloudet tällä hetkellä ovat.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Perustulo ja kansalaispalkka ovat sosiaaliturvan muotoja, ne eivät ota kantaa siihen miten ne rahoitetaan - Helikopteriraha ottaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Rahoitus on luonnollisesti ratkaistavien asioiden joukossa. EU-jäsenyydessä en löydä realistisia mahdollisuuksia mihinkään rahoitusmalliin kansallisella tasolla. Poliittinen ratkaisu jäsenvaltioiden kesken näyttää sekin mahdottomalta, johtuen suurista elintasoeroista jäsenmaiden kesken.

Keskuspankkitason ratkaisua odotellessa tämä roska saattaa rojahtaa niskaan, mutta jospa se pehmittäisi hakemaan järjellisempiä ratkaisuja. Pelkään kuitenkin, että tyhmyys voittaa, kuten historia osoittaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Niin kauan kuin taloustieteilijät laittavat hanttiin (kuten linkkaamassani Hesarin artikkelissa), ratkaisuun ei päästä.

Jos pajatso menisi nurin, niin se saattaisi toki motivoida hakemaan todellisia ratkaisuja.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Jos miljoona saisi kymppitonnin tililleen se tekisi 10 miljardia ja jos kaikki suomalaiset saisivat, summa vastaisi valtion budjettia. Huikea summa siis. Jäiskö tämä tähän ja olisiko talouskoneisto tällä korjattu? Tulisiko tästä tapa purkkapaikata viallinen talouskoneisto?

Mitä helikopterirahan otto tavaksi merkitsisi? Alle 10000 ansaitsevien kannalta heidän työpanoksensa arvo laskisi huomattavasti. Kärjistäen: Entä jos jaettaisiinkin 100t per naama joka vuosi? Työssäkäynnillä ei olisi enää kovin suurta merkitystä, sillä nyt rahaa todellakin tulisi seinästä.

Samoin lainojen pääomasta sulaisi osa, joten korkoja pitäisi vastaavasti nostaa. Tuotteiden hintoja pitäisi nostaa. Jälleen työpanoksen arvo pienenisi pienenemistään.

Helikopteriraha on vaarallinen tie, jonka käyttöönotto talouskoneiston korjaajana johtaa reaaliomaisuuden ja voimavarojen siirtymisen keskuspankin määräysvaltaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kuten kirjoitin, iso kertamälli on huono idea, mutta mennään tuolla kymppitonnin numerolla selvyyden vuoksi, eli 27e per päivä per nuppi (tämä on mielestäni noin kolme kertaa suurempi summa kuin millä pitäisi aloittaa).

"Mitä helikopterirahan otto tavaksi merkitsisi? Alle 10000 ansaitsevien kannalta heidän työpanoksensa arvo laskisi huomattavasti."

Heidän työpanoksensa arvo ei laskisi, mutta heidän ostovoimansa tuplaantuisi.

"Kärjistäen: Entä jos jaettaisiinkin 100t per naama joka vuosi? Työssäkäynnillä ei olisi enää kovin suurta merkitystä, sillä nyt rahaa todellakin tulisi seinästä."

Tähän kommentoin jo aikaisin - summan pitää olla niin pieni, että työssäkäyntihalut eivät katoa, ja inflaatio ei lähde laukkaamaan.

"Samoin lainojen pääomasta sulaisi osa, joten korkoja pitäisi vastaavasti nostaa. "

Miksi pitäisi?

"Tuotteiden hintoja pitäisi nostaa."

Miksi pitäisi?

"Jälleen työpanoksen arvo pienenisi pienenemistään."

Ostovoima heikkenee nykyisestä tilastaan vain inflaation ja verotuksen kovenemisen kautta. 2% inflaatio on hyvä tavoite muutenkin.

"Helikopteriraha on vaarallinen tie, jonka käyttöönotto talouskoneiston korjaajana johtaa reaaliomaisuuden ja voimavarojen siirtymisen keskuspankin määräysvaltaan."

Itse näkisin että kansalaisosinko on tulonsiirron muoto, se siirtää reaaliomaisuutta niiltä kenellä sitä on niille kenellä sitä ei ole. Tämän tulonsiirron teoreettisen maksimin määrää inflaatio sekä työhalut.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Vastaväittämäsi ovat osapuilleen oikein, JOS helikopteriraha ei nostaisi hintoja. Se on kaiken kulmakivi. Jos hinnat nousisivat vastaväitteesi osapuilleen kaikki kumoutuisivat. Enkä keksi syytä miksi hinnat eivät nousisi suunnilleen samassa suhteessa kuin helikopterirahaa jaetaan. Seuraukset ovat samat jaettiinpa isoja potteja tai pieniä pisaroita, mutta seurausten kokoluokka suorassa suhteessa jaettuun pottiin. Jos rahaa jaetaan tipoittain, hinnat nousevat tipoittain. Myöskin samassa suhteessa työpanoksen suhteellinen osuus ostovoimasta tippuu.

Jos minulla on myynnissä kymppitonnin mökkitontti ja yhtäkkiä jokaiselle suomalaiselle olisi tulossa kymppitonni, en takuulla luopuisi tontista tuolla kymppitonnilla. Miettisin asiaa pidemmälle.

Millainen työkalu helikopterirahasta ollaan sorvaamassa? Kuinka paljon jaetaan? Kuinka usein jaetaan? Ja kenelle jaetaan? Muuttaessani reaaliomaisuuttani rahaksi vastaukset nähin kysymyksiin määrittävät tontin arvoa sitä enemmän, mitä enemmän rahaa on jaossa. Luultavimmin vetäisin tontin myynnistä ja jäisin odottamaan signaaleja.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Nimenomaan halutaan, että kansalaisosinko nostaisi hintoja, eli aikaansaisi terveen 2% inflaation, ja jos inflaatio nousisi yli tuon, rahaa jaettaisiin vastaisuudessa vähemmän.

Mielestäni hyvä olisi aloittaa 8 eurolla päivässä kaikille täysi-ikäisille euroalueen kansalaisille, maksu päivittäin.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #12

Eli seuraukset ovat kutakuinkin ne mitkä ensimmäisessä kommentissani esitinkin. Ratkaisumallissasi vain pienemmässä mittakaavassa johtuen tippa-annostelusta.

Kuka takaa, että helikopteriraha jää kahdeksaan euroon päivältä? Talouden järjestelmäongelmaa se ei ratkaise kuin hetkellisesti. Mitä seuraavaksi... lisää helikopterirahaa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

Helikopterirahan määrä pitää sitoa inflaatioon, ts. inflaatio sanelee paljonko rahaa helikopterista tiputetaan.

Nykyisessä tilanteessa mikä tahansa keino joka auttaa pitäisi käyttää. Meidän pitää saada yksityinen kulutus kasvuun samalla kuin vähennämme julkista kulutusta - juuri tämän kansalaisosinko mahdollistaa.

Se, että helikopteriraha ei ratkaise kaikkia maailman ongelmia ei ole argumentti helikopterirahaa vastaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset