Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Haja-asuminen maksaa miljardeja vuodessa

  • Sata vuotta ja 4 & 5 viidenneksissä ei enää ole ympärivuotisia asukkaita. (Lähde: Tutkimuspalvelu Timo Aro OY)
    Sata vuotta ja 4 & 5 viidenneksissä ei enää ole ympärivuotisia asukkaita. (Lähde: Tutkimuspalvelu Timo Aro OY)

Ari Alsion kirjoitus Juha Sipilä hurskahtelee (Puheenvuoro 24.4.2016) nostatti lukijoilta paljon kommentteja ja keskustelua, johon itsekin osallistuin. Minua itseäni jäi häiritsemään Kari Haapakankaan kommentti:

"Haja-asuminen koskee maassamme niin pientä ihmisjoukkoa, että sen kustannukset ovat hyttysen pissaa Itämeressä. Jopa maakuntien Suomessa ihmiset asuvat suurimmaksi osaksi taajamissa ihan kaavoitetuilla alueilla. "

Sillä tälläinen käsitys monella suomalaisella todellakin on, ja tämä johtuu siitä, että kukaan ei ole laskenut haja-asutuksen kustannuksia, ja pääministeriä myöten väitetään, että "me tienataan tällä".

Osoittaakseni, ettei kyse ole aivan mitättömistä summista, löysin joitakin lukuja: 170 miljoonaa vuodessa koulukyyteihin. (Yle 10.2.2014), sekä 126 miljoonan (metsään menneet) laajakaistainvestoinnit per 18 kuntaa (Yle 30.6.2015). Osmo Soininvaara (5.11.2009), Vesa Linja-Aho (1.7.2015) ja Vapaavuori ovat myös asiaan ottaneet kantaa (MTV3 17.10.2008), mutta totaalikustannuksia en mistään löytänyt, eli tässä olisi jollekin graduaihetta.

Uskallan kuitenkin extrapoloida pelkistä koulukyydeistä sen, että haja-asutuksen kulut ovat vuodessa miljardiluokkaa (ilman maataloustukia).

Tässä vaiheessa eräs kommentoija tosin totesi, että "Sekä bussikortit, linja-autoliput että muut koulukyydit maksavat. Ne maksetaan kunnan omasta budjetista, joten niiden kalleudesta ei ehkä naapurikuntalaisten tarvitse valittaa."

Tämä on toinen yleinen harhaluulo, että Suomen kunnat olisivat jotenkin omavaraisia (taloudellisessa merkityksessä) - näin ei ole, vaan noin kolmannes kunnista teki tappiota jo vuonna 2009 (SK), tämän vuoden lukuja en löytänyt mistään.

En tässä kirjoituksessa mene valtionosuuksiin (HS 21.2.2013) ja miljardien maataloustukiin, jotka voidaan myös nähdä haja-asutuksen tukemisena, mutta selvää on että viulut maksaa se kuuluisa "joku muu".

Aiheellinen kysymys tämän päivän Suomessa on, että onko meillä varaa haja-asutuksen saattohoitoon, ja jos, niin kuinka pitkään? Sadassa vuodessa merkittävä osa Suomen kunnista kuolee joka tapauksessa, miksi taistelemme tätä vastaan kaatamalla rahaa kaivoon?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ja tätä kirjoitusta ei pidä tulkita niin, että Suomessa on tilaa vain yhdelle kaupungille. Kuten kartasta näkyy, asuminen ja tekeminen tulee keskittymään sinisille alueille.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Jos minun kotikuntani väestö siirretään johonkin keskukseen, saa tämä paikka väestöruiskauksena porukan, jossa on 40% eläkeläisiä, päälle vähän maanviljelijöitä, yrittäjiä ja työttömiä. Rakennetaan asunnot, aletaan maksaa asumistukea noista kolmelle ryhmälle, rakennetaan SOTE-tilaa lisää jne.

Saisiko suuren sahan työntekijäporukka jäädä, lopetetaanko saha, vai siirretäänkö sekin?

Vai riittääkö siis se, että meille kylillä asuville rakennetaan kerrostaloasunnot kuntakeskukseen?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kerro toki mistä kunnasta on kyse, niin katsotaan miten sillä menee.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Isojoki. Valtionosuudet kattavat menoista suuren osan (luokkaa 50%), mutta en näe kovin viisaita vaihtoehtojakaan. Suuret ikäluokat on koulutettu ja tuupattu etelään ja Ruotsiin töihin, jäljellä ovat Suomen about pienituloisimmat eläkeläiset, eikä palveluita joita tarvisisi kaupungeissa paheksua.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #5

Isojoki näyttäisi olevan SK:n jutussa kategoriassa "Vakaat ja onnekkaat".

Tämä tarkoittaa, että tehkää mitä haluatte. Kyllä jokaisella taloutensa kunnossa pitävällä kunnalla on oikeus itsehallintoonsa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Keskittämisen kustannukset ovat suuremmat, mutta koska ne maksetaan eri momentilta, ei niistä tunnu olevan kukaan huolissaan. Jos esimerkiksi kolme miljoona ihmistä maksaa asumisestaan 3000 euroa enemmän vuodessa, pelkästään se olisi yhdeksän miljardia. Hintaero luonnollisesti kasvaa entisestään, jos ja kun pk-seudulle muuttaa enemmän väkeä ja uutta maata ei valmisteta.

Mitä taas matkojen tukemiseen tulee, niin kannattava joukkoliikenne ei näytä onnistuvan edes ruuhkasuomessa edes autoverottomasti edes silloin, jos yksityisautoilijoiden verorahoilla rakennetaan ja ylläpidetään ilmaiset väylästöt. Tietysti jos näihin liittyen on tiedossa minulle tuntemattomia menestystarinoita niin kuulisin mielelläni niistä lisää, jolloin pääsisimme vertaamaan kustannuksia minibussilla kulkevien koululaisten aiheuttamiin vastaaviin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Asunnon rakentaminen kaupunkiin maksaa yhtä paljon kuin asunnon rakentaminen kaupungin ulkopuolelle - pk. seudun asuntojen hintataso on täysin itseaiheutettua, mutta esim. Oulu ei ole tätä virhettä tehnyt.

Siellä ovat luultavasti fiksummat päättäjät, muuta selitystä ei oikeasti ole.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Taitaa selittävänä tekijänä olla osittain Oulussa tapahtuneet joukkoirtisanomiset. Toinen selittävä tekijä on se, ettei Oulu ole oikeasti kaupunki, vaan se muodostuu keskustasta ja lukuisista maaseutukunnista. Tuollainen 3000 neliökilometrin alue ei täyty niin helposti kuin joku Helsingin niemi (koko kaupunki n 200 km2).
Sama koskee myös Jyväskylää, joka on pinta-alaltaan suurimmaksi osaksi syrjäseutua.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #7

Yksittäinen joukkoirtisanominen ei todellakaan selitä Oulun edullisia, tai "edullisia" neliöhintoja, vaan kyllä taustalla on kaupungin oma järkevä maapolitiikka.

Vanha kanta-Oulu on varsin tiiviisti asutettua, poislukien vanha Oulujoen kunnan alue, josta löytyy jopa haja-asutusluonteista asutusta. Harvemmin asutettua aluetta on tullut Haukiputaan ja Kiimingin, mutta erityisesti Yli-Kiimingin ja Yli-Iin liitoksen mukana.

Olisi Helsingissäkin tilaa, jos Myrskylän kunta liitettäisiin siihen, mutta tuskin se varsinaista jättialea asuntojen hintoihin aiheuttaisi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Komppaan Karia, Oulussa on vaan oltu viisaita.

Ei pääkaupunkiseudullakaan maasta ole pulaa, sitä vaan pihdataan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #7

Jos köyhä Bangladesh on kyennyt rakentamaan kaupungin (Dhaka), jossa asukastiheys on 40000 henkeä/km2, niin huoli maahanmuutosta on aiheeton. Kyllä Helsinki pystyy hyvinkin majoittamaan 8 miljoonaa asukasta eli koko Suomen ja vielä muutaman kymmenen vuoden maahanmuuttajat päälle.

Kannattaa ottaa myös huomioon, että 90% Dhakan asukkaista on muslimeja. Kuka vielä väittää muslimeja tehottomiksi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Olisikohan syytä katsoa uusien asuntojen hintoja ja verrata vaikkapa Pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen hintatasoa. Hinnat nimittäin ovat Pääkaupunkiseudulla 60 - 70 % korkeammat kuin Pohjois-Suomessa.

VVT:n selvityksen mukaan suurimmille kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Jos asunnon keskikooksi oletetaan 80 M2 ja hinnaksi 4000 euroa/m2, tästä syntyy 243 miljardin lasku, mikä tekee pyöreästi 190 miljadia/vuosi. Ja tässä eivät infrainvestoinnit ole mukana. Että ei se keskittäminenkään ihan halpaa lystiä ole.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #16

Pelkästään Kelan asumistukimenot ovat jo nyt vuodessa yli 1500 miljoonaa. Helsingissä asumistuen piirissä on noin 60 000 asukasta eikä määrä ole varmasti vähenemään päin, kun asuinmenot kasvavat ja väestörakenne on muuttumassa sellaiseen suuntaan, että yhä harvempi vastaa itse asuinmenoistaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17

Jussi Linjama: Helsingin asuntorakentaminen on ollut täysin riittämätöntä, allekirjoitan tämän täysin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

Jaakko Aalto: asuntojen rakentaminen maksaa yhtä paljon, riippumatta siitä mihin asunto rakennetaan.

Mutta oikeassa olet, miljoonan väärässä paikassa olevan asunnon siirtäminen on todella kallista.

Se, että otetaanko tuo kustannus sisään nyt pienempänä vai myöhemmin suurempana, oli blogaukseni pääpointteja.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #19

Mitäs jos kävisit katsomassa vaikka Tilastokeskuksen hintatilastoja ja palaisit asiaan tämän pienen perehtymisen jälkeen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

Lue tarkemmin, asunnon rakennuskustannukset eivät ole synonyymi asunnon myyntihinnalle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #29

Pohjoisessakaan rakennusfirmat eivät toimi tappiolla. Jos pääkaupunkiseudulla hinnat ovat 60 - 75 % korkeammat ja rakennuskustannukset samat, sehän tarkoittaisi, että Pääkaupunkiseudulla rakentajien voitot olisivat vähintään tuota 60 - 75 prosentin tasoa. Kyllä ohjelmistotuotannon dippainssin pitää tuontasoiseen päättelyyn pystyä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #39

No simsalabim, tuliko tämä sinulle yllätyksenä, että rakentajan kate voi olla pahimmillaan lähempänä 50% pääkaupunkiseudulla? (syy miksi se ei ole tuo 60% tulee tonttien hinnoista)

Kullastako kuvittelet että nämä talot on tehty:

http://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/tulokset?ha...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #43

Sitten kun pystyt osoittamaan rakennusfirmojen tilinpäätöksistä tuon 60 - 75 % voiton, alan ottaa nuo väitteet tosissani.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #47

Vaihtoehtoisesti voit ottaa laskutikun käteen ja miettiä miten saat kulumaan 8000e neliö rakentamiseen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #50

Jospa ne rakennuskustannukset noissa luksuskohteissa ja Pääkaupunkiseudulla ylipäätään todella ovat vähän korkeampia. Parin yksittäisesimerkin myyntihintahan ei riitä todistamaan yhtään mitään asuntorakentamisen keskimääräisistä katteista varsinkaan, kun edes niiden kohdalla ei ole esittää mitään katelaskelmaa. Mutta jos pystyt laskutikun avulla tuosta jotakin todistamaan, tutustun kyllä kiinnostuksella.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #53

Asuntorakentaminen maksaa noin kolme tuhatta per neliö kerrostalorakentamisessa, pari tonnia neliö valmistalorakentamisessa (pientalot). Tontin hinta per kerrostaloneliö on noin tuhat euroa pääkaupunkiseudulla.

Jos siimaa haluat, niin autopaikat tuovat pahimmillaan melkein tonnin lisää per neliö.

Näistä huolimatta, täällä vuollaan kultaa niukkuutta myymällä.

Aina välillä rakennusyhtiöt heittäytyvät ahneeksi ja tekevät ylilyöntejä, esim. http://www.etuovi.com/talo/8-asunto-oy-helsingin-l..., nämä sitten lopulta myydän asuntorahastoille mojovalla alennuksella: http://www.verkkouutiset.fi/talous/rakennuslehti%2... - näitä alennettuja myyntihintoja ei kuitenkaan laiteta tilastoja rumentamaan.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jo nyt kuntaliitoksilla ja pienten paikkojen autioitumisella ovat näiden pienien paikkojen omistajat menettäneet merkittävän osan omaisuutensa arvosta.
Moni maaseudulla kiinteistöjä omistava on tilanteessa, jossa hänen kiinteistönsä myyntikelpoisuus on käytännössä hävinnyt. Jos sattuisi ostaja löytymään niin esimerkiksi omakotitalon hinta on sellainen, ettei sillä saa yksiötä isosta taajamasta.
Isot kiinteistömassat, asuntoja ja liiketiloja jne jäisivät tarpeettomiksi ja ihmisten kiinteä omaisuus menettäisi arvonsa. Korvaisiko sitä yhteiskunta?
Entäs sinisen alueen ulkopuolella oleva liiketoiminta. Miten olisi työvoiman kanssa tuotantolaitoksissa. Millaisiksi muodostuisivat työmatkat. Työntekijät tuskin asuisivat alueilla, joista palvelut ovat hävinneet.
Asia ei todellakaan ole noin yksinkertainen, mitä bloggaaja kirjoittaa.
Kustannusten laskeminen tuolla tavalla ei kyllä onnistu. Kovin paljon verratavia asioita tulisi mukaan ottaa.
Aloittaja puhuu esimerkiksi koulukyytien hinnoista. Pitäisi miettiä tässä esimerkiksi sitä, mitä metrorakentaminen on Helsingissä maksanut.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Suomessa on miljoona asuntoa väärässä paikassa: http://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-on-milj... - miksi yhteiskunnan pitäisi korvata tämä?

Onnistuneet infrainvestoinnin nostavat maan arvoa vähintään kustannustensa verran: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/357389-ra...

Laajakaista oraville ei tee samaa.

Asia on yksinkertainen, jos katsotaan riittävän pitkällä aikavälillä - kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Huh! Läheltä liippasi, mutta asumiseni kolmosvyöhykkeellä näyttää sittenkin pelastaneen minut. Ainakaan sataan vuoteen minun ei siis tarvinne urbanisoitua. Vuonna 2116 tarkastellaan kaikin mokomin tilannettani uudelleen!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Wikipedian mukaan 15% suomalaisista asuu haja-asutusalueilla - jos et ole saajana, olet maksumiehenä.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Mitähän siihen useiden miljardien vuosittaisiin kuluihin mahtaa oikein lukeutua? Koulukyydit, sähkölinjat, tiet ja auraus, postinjakelu... Ei, ei tuohon taida miljardeja mennä. Ellei haja-asutukseksi sitten lasketa myös kuntakeskuksia. Mutta minkäs niillekään tekee. Kenellä on kanttia mennä sanomaan vaikka ristijärvisille, että te olette yhteiskunnalle pelkkä kuluerä, muttakaa pois sieltä Kainuun korvesta. Voisi olla muuten aika tehokas keino kapinan sytyttämiseen, kun ihmiset, jopa HELSINGISSÄ, rupeaisivat miettimään, ovatko he vain kuluerä yhteiskunnalle ja siksi arvottomia, jopa haitallisia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Se, mitä mistä miljardit tarkalleen kertyvät vaatisi gradutyön, mutta vastaan, että monista puroista, joista koulukyydit ovat yksi. Tiet ovat toinen puro, pelkästään vähäliikenteiset tiet 122 miljoonaa (53000 x 2300e) vuodessa (vuonna 2004, nykyään luultavasti enemmän http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200854_vv...). Kelan korvaamista taksikyydeistä vaikea sanoa paljonko kohdistuu "kauas", mutta totaali on 140 miljoonaa (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kela-syyna...). Paikallishallinnolla on myös jokin kustannus, jota on vaikea kvantifioida. Paremman tiedon varassa uskallan kuitenkin lyödä konjakkipullon vetoa, että jos gradu aiheesta tehdään, niin loppusumma on päälle kaksi miljardia vuodessa.

Mitä Ristijärveen tulee, niin ei sieltä pois tarvitse muuttaa, kunhan ei tueta kenenkään muuttamista sinne - tai ylipäätänsä yhtään minnekään, tästähän tässä on kyse.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Vähäliikenteisiä teitä pitkin siirretään myös puuta tehtaisiin ja käydään pelloilla. Maatalouden tuet mainitsitkin jo tekstissäsi ja olet varmaankin tuota elinkeinoa lopettamassa, joten se tarve poistuu, mutta kuinkas metsäteollisuus istuu agendaasi?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #22

Nyt heitän kyllä pallon takaisin, ja pyydän näyttämään kartalta yhden tehtaan joka on vähäliikenteisen tien (alle 200 ajoa vuorokaudessa) varrella.

Puu on mielestäni eräs harvoista asioista joita tässä maassa taloudellisesti kannattaa viljellä, eli siinä olet oikeassa, teitä niitäkin varten tarvitaan - mutta tarvitaanko yhtä kattavaa tieverkkoa kuin nyt?

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #24

No voi hyvänen aika. Se puu on siellä vähäliikenteisten teiden varrella!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #30

Pari kertaa vuodessa tapahtuvaa metsänhoitoa ajatellen ei teitä tarvitse nykyisellä pieteetillä huoltaa.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #31

Metsänhoito ja korjatun puun kuljetus ovat eri asiat. Puunkuljetusta tehdään varsin suurella kalustolla. Täällä on tyypillistä, että suuri osa vastaan tulevasta liikenteestä on puutavararekkoja.

Tässä metsäalan päättäjäseminaarin pdf alemman tieverkon pullonkaulaluonteesta puuhuollolle:

http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/03...

Ja E-Pohjanmaalta selvitys, josta näkee mitä niitä "tarpeettomia" teitä pitkin kulkee. S. 35 sanotaan: "Liikennemäärältään vähäisillä teillä voi liikkua merkittäviä elinkeinoelämän kuljetuksia, jotka voivat olla tiukasti aikataulutettuja, mikä antaa tielle ja sen ominaisuuksille oman merkityksensä"

http://www.epliitto.fi/images/Etela-Pohjanmaan_vah...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #32

Fine, annan periksi - puolet 120 miljoonan vuosittaisesta ylläpitokustannuksesta on perusteltua, puunkuljetusten takia.

Joskin eikö olisi hyvä jos puuteollisuus itse maksaisi tuon lystin, sen sijaan että veronmaksajat subventoivat puuteollisuutta?

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #33

Metsänomistajat maksavat myyntivoitostaan 30 tai 34% pääomaverokannan mukaan veroa, samoin metsäteollisuus yhteisöveroa voitoistaan. Kai niistä jotain riittää infraankin.

Sitten vielä ne syntisesti landella asuvat ja työssäkäyvät ihmiset ja maatalouden työt ja kuljetukset päälle, ja joskus joku turisti ja mökkiläinen ja marjastaja ja metsästäjäkin teillä liikkuu.

Maailma näyttää kovin erilaiselta kun sitä katselee täältä alkutuotannon keskeltä. Koko ajan joku edistää jotain raaka-aineen tuottamista ja sitten ne siirretään tehtaisiin ja kuluttajille suurille paikkakunnille. Palveluita ei juuri ole (jos niitä kaipaa niin asuu muualla). Eläkeläiset ovat työnsä tehneet ja asuvat edullisissa asunnoissa pienillä kustannuksilla, jolloin sen asumistuen tarve on aivan erilainen kuin kasvukeskuksissa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #36

Uskon todellakin että maailma näyttää erilaiselta alkutuotannon keskeltä - siellä velat muuttuvat saataviksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #38

Aholan näkökulma puolestaan on jotakuinkin sama kuin siirtomaaisännän - viedään luonnonvarat ja pidetään vielä niistä tulevat verot itsellä emämaan pääkaupungissa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #41

Kalevi Kämäräinen: Tähän toinen graduaihe - montako prosenttia maan bkt:sta tulee luonnonvaroista?

Arvioisin että 5%, tämä voidaan puolestani aivan hyvin tilittää vaikka 100 km säteelle sieltä mistä se on äiti maasta nostettu.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #44

Se viisikin prosenttia saattaisi pistää "tuettavien" alueiden karttaa suuresti uusiksi eli siinä on kolmas gradunaihe.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #38

Miksi ei-helsinkiläisten tarvitsee osallistua metron tai pisararadan kustantamiseen? Noilla hankkeilla nopeutetaan joidenkin helsinkiläisten työmatkoja 10-minuutilla. Tai uuden pääkirjaston?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #42

Mielestäni ei pitäisi tarvita, Helsinki maksakoot omat ratansa, musiikkitalonsa ja pääkirjastonsa.

Politiikka on aivan liikaa oman kivan kustantamista yhteisillä varoilla.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #42

Eli jokainen kunta pitäköön omat verotulonsa, niin kunnallis- kuin tulo-veronsa? Kannatettava ajatus - ainakin näin Helsingin suunnasta ajateltuna.

Vaikeampi asia on sitten muiden verotulojen jakautuminen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #54

Filosofisesti kyse on siitä, että rahaa ei pitäisi siirrellä kunnalta toiselle, mistään syystä.

Valtiolle välttämätön toiminta, kuten maanpuolustus, eduskunta jne. pitää kuitenkin rahoittaa jotenkin, eli valtion pitää kantaa myös veronsa.

Narina alkaa yleensä siitä, miten (ja erityisesti missä) valtio rahansa käyttää - mm. virastot työllistävät, ja sitä kautta synnyttävät kunnalle verotuloja, valtion (kaikilta kerätyillä) rahoilla.

Toisaalta, esim. sairaalat ovat liian isoja yksiköitä, jolloin niitä ei jokaisella kunnalla ole - näissä tapauksissa palveluista pitää toki maksaa käytön mukaan kuntarajojen yli.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #56

Filosofisesti ihan hyvä ajatus - ei siinä mitään vikaa ole. Kuten itsekin sitten sanot, asia ei olekaan niin yksinkertainen toteuttaa, kun eri toimijoita on niin paljon eri tasoilla.

PS. Minähän en kommentoinut jotakin sinun kirjoitustasi vaan valitusta, että muu maa rahoittaa Helsingissä toteutettavia hankkeita. Jos kunnallis- ja tuloverot menisivät asuinkuntaan saisimme ainakin jonkinlaista osviittaa siitä, pitääkö tämä väite ylipäätään paikkansa. Muistaakseni suuri osa helsinkiläisten maksamista kunnallisveroista menne johonkin muualle kuin Helsingin kustannuksiin...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Haja-asutusalue pysyy voimissaan ja elpyy, kun ne alueet määrätään verovapaiksi muusta kuin kunnallisverosta.

Kyllä alkaa autiotalojen asutus kiihtyä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Sopii minulle, jos samalla poistetaan valtionosuudet.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu
Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Siirretään kaikki isompiin kaupunkeihin joo. Kaikille löytynee varmasti töitä paperinpyörittäjinä, myyjinä ja muina palveluntuottajina. Harmi vaan kun raaka-aineet pitää kaivaa maasta ja metsästä. Lienee olisi syytä etsiä se oikea balanssi suurcitien ja haja-asutusalueiden välillä.

tää oli ihan järkevää puhetta:
http://pekkapylkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

2,9% Suomen BKT:sta tulee maataloudesta (agriculture), kaivosteollisuudesta alle prosentti.

Metsäteollisuuden merkitystä en kiellä.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Samalla lailla kuin on Metsätalous -- metsäteollisuus ja niiden erilaiset bkt-osuudet, niin on myös maatalous -- elintarviketeollisuus. Kumpikaan teollisuus-niminen ei olisi lainkaan niin suuri kuin nyt ilman kotimaista raaka-ainetuotantoa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/elintarviketeoll...

Tuosta vielä s. 421 alareuna:

http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

"Elintarviketeollisuuden tuotanto on raaka-ainevaltaista, sillä välituotteiden osuus on yli 70 % tuotannon bruttoarvosta. tarvitsemansa raaka-aineet teollisuus hankkii pääosin kotimaiselta maa- ja puutarhataloudelta, sillä kuljetuskustannusten takia merkittävä osa elintarviketeollisuutta on riippuvainen kotimaisesta raaka-aineesta."

Niko Sillanpää

Taajamassa asuminen maksaa miljardeja vuodessa.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Lohkastaan kehäkolmonen+10km säde irti suomesta omaksi valtiokseen niin katotaan, miten hyvin homma pyörii, varsinkin kun maailmantilanteen kehitys on mitä on. kunhan tavaran roijaaminen ympäri maailman loppuu öljyn huvetessa, alkaa suomalainen leipä kiinnostamaan taas. tai sitten voi viljellä leivät, hankkia raaka-aineet jne. niiltä pikkupalstoilta joita siirtopuutarhoiksikin kutsutaan. Kovasti tuntuu joiltain helsinkiläisiltä unohtuvan ettei kaupunkiseudulla ole hitonkaan arvoa jos se ei saa materiaalia ulkopuolelta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Itsehallintoalue/provinssi pääkaupunkiseudulle sopii kyllä minulle, jos se on mitä haluat.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Siirretään, pitäisi, muutetaan, jne.

Aivan turhaa spekulointia, vapaa maa, siellä torppa missä tuntuu kivalta, eikä ole huolta niinkauan kuin keskustapuolue on vallassa, syrjäseudut nauttivat hyvästä kohtelusta.

Tämä muutos, jos on tapahtuakseen, tapahtuu itsestään, ei siinä mitään toimenpiteitä tarvita, eikä niitä Suomessa tule koskaan kukaan hallituksessa esittämäänkään.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ei näitä muutoksia hallitus saa aikaan, mutta IMF mahdollisesti.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Nykyhallituksen ainoa asia , johon voi yhtyä oli Sipilän totemus, että koko Suomi pidetään asutettuna. Tähän on helppo yhtyä, tosin minkäänlaista takuutahan ei tälle lausunnolle voi antaa. Totuushan on, että kun tämä hallitus on jotain todennut tai tehnyt, ei mene kuin mutama päivä, viikko tai kuukausi, kun kaikki edellä sanottu tai tehty on jo peruttu.

I wonder, miksikähän ihmiset ei luota SSS-halitukseen?

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Taajamien ulkopuolelle rakentaneet ovat toimineet siinä uskossa, että eläminen sielläkin on mahdollista. Valtiovallan toimenpiteet ovat vuosikymmeniä tuollaista ajatusmallia ylläpitäneet. Nyt yhteiskunnan päätökset ovat tilanteen monilla paikoilla tyystin muuttanut.
Kun tuolla noita erilaisia graduja ehdotellaan, niin tehdään nyt vielä yksi ehdotus!
Mielenkiintoista olisi tutkia, miten paljon kuntaliitosten yhteydessä ovat pienenpien liitoskuntien asukkaan menettäneet omaisuutensa arvosta! Luku saattaisi olla yllättävä.
Kiinteistöverotus ei verotusarvoja määrittäessä millään tavalla huomioinut lukuisien kiinteistöjen arvojen merkittävää laskua, vaan verotusarvot ovat entisellään. Sekin epäoikeudenmukaista!

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Jokaisen pitäisi ensin lukaista perustuslakimme. Se takaa asumisen vapauden, omistamisen vapauden, liikkumisen vapauden.
Ei ole ilman lakimuutoksia mahdollisuutta alkaa rajoittamaan ihmisten oikeuksia asua missä haluavat.

Lisäksi kaikkea ei pidä mitata rahalla. Mitä hiivattia me teemme maalla, josta 90 % on pelkkää haukkuuaukeata ja pusikoita.
Tulevaisuuden suuri elinkeinomme on matkailu, oikeastaan se on sitä jo nyt. Turistit eivät tule töllöttämään metropolia, he haluavat järviä, kauniita maisemia, hoidettua luontoa.

Koko tällainen keskustelu on mielestäni ala-arvoista. En usko puheena olleen Dakkan asukkaittenkaan olevan kovinkaan tyytyväisiä elämäänsä. Suurin osa kaupungista on tyypillistä slummia, tulot ovat muutama dollari päivässä. Muuttaminen suurkaupunkiin ei tee kenestäkään rikasta, köyhyys kyllä on vaanimassa helposti jokaista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Pulinat pois, kirjoitit. Usko tai älä, kirjoitukseni tarkoitus oli parantaa keskustelun tasoa.

Voi olla, että se ei täysin onnistunut.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Keskustelu on tärkeää, etenkin kun se pysyy asiallisena ja asiatieto täydentyy puolin ja toisin. Minulla on sellainen kuva, että mainitsemasi graduntekijä ei tästä talousvyyhdistä selviä. Itse olen yrittänyt haarukoida aina joitakin lukuja kun maaseudun vastustaminen nousee isoilla laineilla pintaan. Vaikeaa näitä kaikkia vaikutuksia on laskea.

Onko Viskipuolueella (tai, jos vaihdatte nimeä, the party formely known as Viskipuolue) muuten virallinen kanta maaseudun tyhjentämiseen? Hyväksyttekö kotimaisen viskin?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #61

Puolueella ei ole kantaa aluepolitiikkaan, täällä esitetyt näkemykset ovat omiani.

Mitä kotimaiseen viskiin tulee, niin Suomessa turhaan vaikeutetaan kotimaisten tislaamojen pääsyä markkinoille mm. mainoskiellolla, sekä kiellolla myydä suoraan ulos tislaamolta. Panimoilla sama juttu.

Itse juon hyvin vähän viskiä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Suuri muutos parempaan saataisiin jo aikaan sillä että kansalaiset alkaisivat maksaa kunnallisveronsa, tai edes osan niistä, siihen kuntaan jossa käyvät töissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset