Teollinen vallankumous maataloudessa?
Höyrykoneen keksiminen käynnisti teollisen vallankumouksen (Wikipedia) 1700-luvun lopulla, joka kasvatti työn tuottavuutta suoraan tehtaissa, jotka hyödykkeitä valmistivat, ja epäsuorasti siellä, missä hyödykkeiden saatavuuden kasvaessa niitä enemmän käytettiin.
Tehtaissa nähtiin jääkiekkomailaa muistuttava tuottavuuden kasvu (liitteenä), ja pelloille saatiin ensin enemmän ja parempia auroja, sitten traktoreita, ja lopulta automatisoituja puimureita. Pelloilla tapahtunut työn tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan muistuttanut jääkiekkomailaa, sillä tämä harppaus oli tapahtunut jo ammoisina aikoina, kun eläimet oli valjastettu aurojen eteen.
Työn tuottavuuden (henkilötyövuotta per tuotettu ruoka) lisäksi toinen olennainen mittari on tuotetun ruuan kokonaismäärä per pinta-alayksikkö. Tässä on havaittavissa kasvua 1940-luvulta lähtien (liitteenä), mutta lätkämailaa ei ole täälläkään havaittavissa.
Tähän saattaa pian tulla muutos, japanilainen sisäviljely lupailee 100 kertaa tehokkaampaa maankäyttöä (www.upriser.com) 40% pienemmällä energiankulutuksella ja sadasosalla aiemmasta vesimäärästä. Syy, miksi tälläinen on (edes teoriassa) mahdollista vasta nyt on ledivalojen kehitys (liitteenä), joka saattaa osoittautua "maanviljelyn omaksi hyörykoneeksi".
Jos tämä osoittautuu todeksi, edelläkävijät voittavat, kuten aina. Ehdotan, että Suomen kansallisia maataloustukia muutetaan ensi tilassa maksettavaksi tuotetun sadon mukaan, sillä nykyiseen pinta-aloihin perustuvat tuet eivät kannusta rakentamaan samalle pinta-alalle useaa kerrosta.
Jos ennustus osoittautuu ankaksi, tämä muutos ei millään tavalla heikentäisi nykyisten viljelijöiden asemaa – niin kauan kuin peltoviljely on tuottavampaa kuin kerrosviljely, jatkukoon se nykyiseen tapaan.
Odotan innolla näkeväni ensimmäisen vehnäpellon kasvavan kerroksissa, mutta siitä vain muuttamaan tukisysteemejä, pellon tuottoon ne tuet nytkin perustuvat.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
kasvihuonetuotannon tuesta vuonna 2015
5§
”…Myyntikasvihuoneen pinta-aloista lasketaan tukikelpoiseksi ainoastaan ne viljelypinta-alat ja viljelyajat, jolloin myyntikasvihuone on 4 §:ssä tarkoitetussa viljelykäytössä. Jos kasveja kasvatetaan kahdessa tai useammassa kerroksessa, ainoastaan yksi kerros lasketaan tukikelpoiseksi alaksi…..”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150050 siis kyseessä.
Tuon asetuksen korjaaminen ei liene suuritöistä – on siellä muutakin typerää, kuten ”Kasvihuoneen katossa katteena tulee olla lasi, kasvihuonekäyttöön tarkoitettu kerroslevy taikka kaksinkertainen muovikalvo.”
Kun kerrosviljelyssä ajatus on rakentaa ”termospullo”, jonka ilmastoa voidaan hallita mahdollisimman paljon, eikä lämpö tai kosteus karkaa.
Nämä ei siltä vaikuta:
”Kasvihuoneeseen tulee olla asennettuna:
1) harjatuuletusluukut;
2) kasvihuoneen kaarien avaamiseen perustuva tuuletusjärjestelmä;
3) sivukatteen nostamiseen perustuva tuuletusjärjestelmä;
4) koneellinen jäähdytysjärjestelmä; tai
5) ulkoilmaan johtava koneellinen tuuletusjärjestelmä, jonka puhallinteho on vähintään neljä litraa sekunnissa jäähdytettävää viljelyneliömetriä kohti. ”
Ilmoita asiaton viesti
Amos voisi nyt kertoa meille paljonko perunanviljelijä saa hehtaaritukea ja paljonko perunakilosta syyssadostaan..
Ilmoita asiaton viesti
Itsehän en tiedä, tiedätkö sinä?
Ilmoita asiaton viesti
Kerrosviljely saattaa olla välttämätöntä tulevaisuuden suurkaupunkien paikallisen elintarviketuotannon järjestämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Käyköhän tässä vielä niin, että meillä on kasvatuskaapit joku päivä jääkaappien rinnalla?
Jonkinlainen mullistus tässä on kyllä tekeillä. Kaupungeista löytyy sekä hukkatilaa, että hukkalämpöä hyödynnettäväksi ja kuluttajat ovat lähellä.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, tässäkin suuret volyymit ja erikoistuminen ovat kupletin juoni – ei meistä kaikista ole viherpeukaloiksi, eikä kannatakaan.
Itselläkin on Herbie (http://tregren.com/fi/products/herbie/), mutta sen tarkoitus on vaan pitää basilikat ja oreganot pidempään hengissä. Ilman ravinteita kun antaa kasvaa, niin ”toisen sukupolven” lehdet ovat jo melko mauttomia.
Ilmoita asiaton viesti
”Ehdotan, että Suomen kansallisia maataloustukia muutetaan ensi tilassa maksettavaksi tuotetun sadon mukaan”
Satomääriä on hyvin hankala seurata ja todentaa, peltojen pinta-aloja on helpompi.
Ilmoita asiaton viesti
Toteuttaisin niin, että maanviljelijä voi myymänsä sadon kuitteja vastaan nostaa tuet.
Where there is a will, there is a way.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottaa voi, mutta muutoksista päättää EU. Jos oikein muistan, EU aikaa ennen tuet perustuivat tuotettuihin määriin. Mutta täsmentäköön joku sellainen, jolla on tuo 80-luvun systeemi paremmassa muistissa.
Noin näppituntumalla väittäisin, että työn tuottavuus on maataloudessa noussut huimasti. Tästäkin lienee tilastoja saatavissa. Kun minä olin penskana mukana heinänteossa, siellä pellolla hääri pitkälti toistakymmentä ihmistä parin päivän ajan niitossa ja seipäällelaitossa ja sitten vielä pitkän päivän latoon ajossa. Nyt iso traktori ja leveä niitturi hujauttaa saman pellon heinät nurin parissa tunnissa ja toinen kaksituntinen menee pyöröpaalien tekoon. Työtuntien määrä on jotakin 3 – 5 % siitä 50 vuoden takaisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on toinenkin mielenkiintoinen asia. Kuinka paljon energiaa nuo ledivalotkin kaikkiaan tarvitsevat elinkaariajattelun mukaan.
Muistan joskus vuosikymmeniä sitten lukeneeni, että silloin yhdysvaltalainen viljelijä käytti 70 kertaa sen määrän energiaa kuin meksikolainen virkaveljensä, saman satomäärän tuottamiseen. Ei tarvitse ihmetellä, mistä se ilmastonmuutos kumpuaa…
JK. Vaikka kannattaa olla optimisti, toisinaan kannattaa kysyä, mitkä ovat ehkä kuitenkin haitat tai rajoitukset. En siis tiedä, onko tuo ledivaloviljely myönteinen vallankumous. Voi ollakin.
JK2. Monokulttuurin tuoman tehokkuuden haittapuoli on yleensä lisääntynyt häiriöalttius. Heisenbergin epätarkkuusperiaatteella on paljon analogioita. Tehokkuus ja häiriösietoisuus (hienosti sanottuna robustisuus) on yksi tällainen pari.
Ilmoita asiaton viesti