Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

RKP:n hallitustaival on ohi, positiivinen syrjintä jatkuu

  • Ylempi korkeakoulutus on ruotsinkielisillä helsinkiläisillä merkittävästi yleisempää. (Tilastokeskus, http://bit.ly/29qePXC)
    Ylempi korkeakoulutus on ruotsinkielisillä helsinkiläisillä merkittävästi yleisempää. (Tilastokeskus, http://bit.ly/29qePXC)

Nimimerkki "Turhautunut hakija" nosti mielipidekirjoituksessaan Opiskelupaikka jäi taas haaveeksi – miksi lääketieteelliseen ei ole yhteishakua? (HS 5.7.2016) erään perustuslakimme vastaisen epäkohdan:

"Lisäksi ruotsin kielen taito antaa käsittämättömän valintaedun: tänä vuonna Helsingin yliopistossa suomenkielisen ja ruotsinkielisen linjan piste-ero oli lähes 30 raakapistettä."

Johon Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Linnéa Lindh vastaa näin (HS 5.7.2016):

"Lindhin mukaan Helsingin yliopistolla on linjauksensa siitä, kuinka paljon sisäänpääsyyn vaadittavat pistemäärät saavat erota toisistaan. Hänen mielestään ero ei aseta hakijoita epätasa-arvoiseen asemaan toisiinsa nähden.

”Meillä on velvollisuus kouluttaa ruotsinkielisiä lääkäreitä koko maan tarpeisiin. Se pitää myös muistaa, että ruotsinkielinen opintolinja ei ole tarkoitettu vain ruotsinkielisille. Sinne voi hakea suomenkielinenkin, kunhan osaa ruotsia tarvittavalla tasolla”, Lindh sanoo."

Myös tämän päivän mielipidepalstalla kompataan tätä tarvetta kirjoituksessa Ruotsinkieliset sote-palvelut tulee turvata (HS  6.7.2016).

***

Jos ruotsinkielisten linjojen tarkoitus olisi turvata ruotsinkieliset palvelut, niiden käyminen velvoittaisi työskentelemään julkisella sektorilla määräajan valmistumisen jälkeen. 

Nykymuodossaan linjan tarkoitus on edistää ruotsinkielisen vähemmistön korkeampaa koulutusta, siinä hyvin onnistuen (kts. kuvaliite). Merkittävimmät epäsuhdat löytyvät kauppatieteellisistä aloituspaikoista, joista n.20% on ruotsinkielisiä.

Kaikille pakollinen ruotsinkielen opiskelu on perustelu, jolla kielilinjat voidaan ylipäätänsä oikeuttaa argumentilla "Kuka tahansa voi niihin hakea."

Apartheid oli laillistettua rotusortoa, Åpartheid on kotimainen vastineemme, jossa sorretaan kielen perusteella.

RKP:n hallitustaival päättyi vihdoin 36 vuoden jälkeen, muutokset ovat mahdollisia, mutta kaikki alkaa siitä, että ymmärrämme että nykytilanne ei ole oikeudenmukainen.

***

Lisää aiheesta

Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille (HS 3.10.2011)

 

edit (15:15 6.7.2016):

Kirjoitus on omani, eikä edusta puolueen kantaa - puolueen kanta asiaan selviää ohjelmatyössä (joka on vielä kesken).

Apartheidiin vertaaminen oli ylilyönti omalta puoleltani, sillä se vähättelee Etelä-Afrikan tapahtumia, ja toisaalta liioittelee kotimaisia epäkohtiamme, tästä syystä pyydän sitä anteeksi.

Parempi otsikko kirjoitukselle olisi ollut:

"Epätasa-arvoinen kohtelu pääsykokeissa on perustuslakimme vastaista"

edit (16.23 6.7.2016):

tai

"RKP:n hallitustaival on ohi, positiivinen syrjintä jatkuu"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Taas kerran verrataan kansalliskileten asemaa maassamme Apartheidiin. Melodramaattista ja paikkaansapitämätöntä.

Tekstin perusteella voisi myös luulla, että sinusta Helsingin yliopiston ruotsinkieliseltä lääkärilinjalta valmistuneiden työllistyminen julkiselle sektorille pitäisi jotenkin varmistaa pakolla. Ei kuulosta liberalismin ihanteiden, mutta tämä ei varmaankaan ollut tarkoituksesi.

Ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen voisi tietenkin siirtää kokonaisuudessaan siirtää Turun Åbo Akademiin. Se voisi olla hyvä ratkaisu.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Samaa mieltä. Juuri kun olin onnittelemassa Liberaalipuoluetta puolueen alkutaipaleesta ja asiallisten pikkupuolueiden tuomisesta pienpuoluekentälle, sitten tällaista Åpartheid-roskaa. Taisi olla vain illuusio.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Pyydän löytämään paremman kansainvälisen vertauskohdan tai termin, posiitivinen syrjintä on käsittääkseni virallinen termi.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #5

Kun nyt kerran saamme puhua äidinkieltämme suomea ja mennä naimisiin ruotsinkielisen kanssa ja istua samalla bussinpenkillä, ja ei tarvitse raportoida hallintoon mitä ravintoa syö, eikä tarvitse pelätä henkensä vuoksi, niin jos sinä edelleen käytät tuollaista termiä sivistysvaltiossa niin teet itsestäsi täysin historiantajuttoman oloisen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #6

Siksipä pyysin apua paremman termin ja/tai kansainvälisen viittauksen keksimisessä?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #8

Kielikiintiö, joka on avoin kaikenkielisille, joiden kielitaito on riittävä. Mitä termejä siihen tarvitsee erikseen keksiä?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #9

Paremman puutteessa mennään positiivisella syrjinnällä, jos sopii?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #9

Ymmärtääkseni kielitaitovaatimus on niin vaativa, ettei sitä pelkästään lukiokursseilla pysty suorittamaan. Pelkkä helpohko virkamieskurssitaso ei siihen kuulemani mukaan riitä.
- - Eli vaaditaan lähes äidinkielentasoista osaamista. Tasa-arvoistako?

Ystäväni tytär yritti ensin suomenkieliseen koulutukseen, mutta ei sinne pisteet riittäneet. Ruotsinkieliseen olisi kyllä riittänyt, joten hän piti välivuoden ja luki vuoden ruotsia (kympin lukioruotsi ennestään) Seuraavana vuonna sitten tärppäsi ruotsinkieliseen koulutukseen. Nyt hän on toiminut jo vuosia täysin suomenkielisessä kunnassa. Tietysti se oli viisas ratkaisu häneltä, mutta kuinka on oikeudenmukaisuuden laita?

Pitäisikö ruotsinkielisiltä vaatia samaa pistemäärää kuin suomenkielisiltäkin? Jos heikompi aines riittää lääketieteelliseen pääsyyn ruotsiksi käytynä, niin olisi kai ihan kohtuullista vaatia heiltä edes valmistuttuaan ainakin vuoden pestiä alueilla, joihin ei saada muuten ruotsinkielistä lääkäriä. Se toimisi samalla myöskin tehokkaana "lisäharjoituksena" ja/tai "tasoituksena" suomenkielisten samalla pistemäärällä pudonneiden, ja jo rahallisestikin vaikeasta pakollisesta välivuodesta.

En jaksa nyt kaivaa vanhoja papereitani, jossa oli EU:n suositus (tai määräys) että opiskelupaikkojen hakuprosessin pitää olla kaikille hakijoille samanarvoinen. Muistaakseni siinä oli maininta, että Suomi on enää ainoa maa, joka noudattaa eriarvoista hakumenettelyä EU:n alueella.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Vertaus apartheidiin on kärjistettyä, muttei paikkaansapitämätöntä.

Liberalismin ihanteisiin (sekä perustuslakiimme) kuuluu ihmisten kohteleminen tasavertaisesti, ratkaisu on toki vapaa kielivalinta sekä epätasaveroisen kohtelun poistaminen pääsykokeissa

Palvelu omalla äidinkielellä voidaan hoitaa esim. tulkkien avulla.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Paikkaansapitämätön kuvaa vertausta hyvin, Etelä-Afrikan apartheidissa oli kyse paljon muustakin kuin kielikysymyksestä.

Perustuslakiin kuuluu myös palvelujen takaaminen ruotsinkieliselle väestönosalle, jonka takia ruotsinkielinen koulutuslinja on yleensä olemassa. Tulkkauksen taas ovat jotkut arvioineet maksavan vieläkin enemmän.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

Perustelut tunnemme kaikki, niiden pätevyydestähän tässä keskustelemme.

Nykyinen järjestelmä ei kykene ruotsinkielisiä palveluita kattavasti tuottamaan:

http://www.apteekkari.fi/uutiset/laakaripula-on-tu...

Joten mielestäni on aiheellista kysyä, pitäisikö sitä muuttaa, ja jos, niin miten?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #15

Pikemminkin Vaasa ja Pohjanmaa eivät artikkelin perusteella kykene houkuttelemaan kielitaitoisia lääkäreitä. Lisäksi Vaasa sijaitsee kaukana yliopistojen keskussairaaloista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

Eli tavoite ruotsinkielisistä palveluista ei toteudu, kielilinjoista huolimatta.

On täysin aiheellista kysyä, pitäisikö kielilinjat lakkauttaa ja siirtyä tulkkaukseen?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #18

Artikkelissa kyllä sanotaan palveluita voitavan antaa lakisääteisten rajojen mukaisesti ja tämä huolimatta ongelmista lääkäreiden rekrytoinnissa.

Mutta saahan sitä toki kysellä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #18

Mieti miltä tuntuisi mennä lääkärille kertomaan vaivoistaan tulkille. Meillä on onneksi teidän kaltaisten liberaalien vuoksi
perustuslaki vähemmistöjen suojana.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #41

Ironistahan tässä on se, että nykyisen lääkäripulan takia ei ole päivänselvää että lääkäri osaa yhtäkään kotimaista.

Kysymys on siitä, miten omakieliset lääkäripalvelut parhaiten toteutetaan, jos ne eivät nykyjärjestelmällä hyvin toteudu.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #43

Täällä Pohjanmaalla molempia kotimaisia puhutaan suunnilleen yhtä paljon. Mielestäni kummankin kieliryhmän pitää saada lääkärin palvelut omalla kielellään.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #41

Itse olen kyllä joutunut kertomaan vaivoistani "tulkin" välityksellä, kun lääkäri ei osannut kumpaakaan kotimaista. Eipä tuo maailmaani kaatanut, ei edes heilauttanut, kun oli niin vakava vaiva kysymyksessä, että oli muut asiat mielessä kuin kielipolitiikka.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #48

Näin on myös käynyt omille ystävilleni jopa Espoossa. Lääkäripula on täälläkin ilmeinen, kun kaikki lääkärit eivät edes halua työskennellä terveyskeskuksissa. Siihen on meidän kaikkien sopeuduttava yhä useammin, jos ei ole varaa käyttää yksinomaan yksityisiä lääkäripalveluita.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #13

Kohtuus kuitenkin olisi jo tasa-arvonkin vuoksi tavoiteltava asia. Ei edes kestä kauaakaan kun meillä on muunmaalaisia enemmän kuin ruotsinkielisiä js heidänkin oikeuksiaan olisi otettava huomioon. Palvelujen takaaminen edes englanniksi olisi otettava paremmin huomioon lääkäripalveluissa, kun joudumme ottamaan joka tapauksessa muualta tulleita lääkäreitä vajausta poistamaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minä kun luulin, että palvelut turvataan sillä, että jokainen suomenkielinen opiskelee jokaisessa oppilaitoksessa jokaisella oppiasteella ruotsia. Ehkä se tehdään jostain muusta syystä - esimerkiksi pelitasoituksena tai jotain.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tarkennuksena siis, kirjoitus on omani, eikä edusta puolueen kantaa - puolueen kanta asiaan selviää ohjelmatyössä (joka on vielä kesken).

Apartheidiin vertaaminen oli ylilyönti omalta puoleltani, sillä se vähättelee Etelä-Afrikan tapahtumia, ja toisaalta liioittelee kotimaisia epäkohtiamme, tästä syystä pyydän sitä anteeksi.

Parempi otsikko kirjoitukselle olisi ollut:

"Epätasa-arvoinen kohtelu pääsykokeissa on perustuslakimme vastaista"

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Provosointi on nykyään melkein ainoa tapa saada asialleen huomiota, joten ei Apartheid vertaus nyt mikään maata kaatava juttu ole.

Faktahan on se, että suomenruotsalaisilla on aika naurettavia etuja, varsinkin lastensairaalan melkein petoksen täyttävät vuokrauspuuhastelut menevät edelleen yli hilseen.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Löysin tuolta yhden suomenruotsalaisen.

"Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd – Säätiö Uuden Lastensairaalan Tuki -hallituksen kokoonpano:

Puheenjohtaja Anne Berner

Varapuheenjohtaja Reijo Karhinen

Muut jäsenet Antti Herlin, Anne Brunila, Jussi Mertsola, Mirjam Kalland ja Kari Raivio. Anne Berner ja Kari Raivio toimivat myös tukiyhdistyksen hallituksessa.

Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd – Säätiö Uuden Lastensairaalan Tuki -valtuuskunnan kokoonpano:

Puheenjohtaja presidentti Martti Ahtisaari

Varapuheenjohtaja Asmo Kalpala

Muut jäsenet Elisabeth Rehn, Kristina Pentti, Maija-Riitta Ollila, Tuomas Aho, Marja-Leena Rinkineva, Lasse Viinikka, Kimmo Kontula, Risto Renkonen Pekka Lahdenne, Päivi Tapanainen ja Kaarina Torppa."

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Kaikenlaista provosointia, sarkasmia ja yksinkertaistusta tulisi välttää, sillä niihin tartutaan aina, itse asia ohittaen. Tässäkin blogissa on kommentoitu lähinnä apartheid-vertausta, ei juurikaan ruotsin asemaa. Suomessa ollaan mestareita puhumaan asian vierestä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Amos Aholalla olisi tuhannen taalan paikka kalastella nuoria liberaaleja vaikkapa Hankenista puolueeseensa. Tällaisilla Apartheid-tarinoilla ja suomenruotsalaisten pahaan lastensäätiötarinaan uskomisilla ei kuitenkaan houkutella kuin väkeä, jota tuo "tutkittu tieto", josta puolue kertoo olevansa kiinnostunut, ei paljon kiinnosta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

Yksittäistapauksiin (lastensäätiökommentti ei ole omani) menemättä, Suomessa olisi kyllä tilausta säätiö ja yhdistyslain perkaamiselle:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210454-m...

Mitä tästä olet mieltä Petra?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #25

En mä nyt kerkeä perehtymään toisen blogin aiheeseen. Olen jotenkin vaan niin pettynyt, kun vilpittömästi pidin puoluehankettanne tosi positiivisena, mutta tällainen epäreilu vihanlietsonta ei vastaa käsityksiäni leppoisasta liberaaliudesta. Kaikkea hyvää kuitenkin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

Toivon ettei sinulle jää tunnetta että olemme kaikki läpeensä pahoja, minä vain.

Sain tästä kirjoituksesta keppiä puolueen sisältä, ja aiheesta : )

Vakavien asioiden kärjistäminen ei yleensä ole hintansa arvoista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #30

Petralle pakkoruotsista puhuminenkin on jo vihanlietsontaa:)

En näe tätäkään keskustelua muuna kuin oikeudenmukaisuuden toiveena niitä opiskelijoita kohtaan, jotka taas kerran joutuvat pitämään välivuoden, kun heikommin pistein toiset menevät kirkkaasti ohitse. SE on epäreilua. Siitä ei päästä yli eikä ympäri.

Suomenkieliset poliitikot ovat aika vellihousua porukkaa, kun tämän vielä täysin hyväksyvät. Vaikka ollaanhan siihen jo totuttu.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #34

Äläpä keksi omiasi. Minä puutuin Amoksen Apartheid-retoriikkaan, josta hänen puoluelleen on haittaa, puolueessa on näemmä oltu samaa mieltä. Jos jokin jää edelleenkin epäselväksi, en aio auttaa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio, Oulu - siinä kaupungit, joihin suomenkieliset voivat hakea opiskelemaan lääketiedettä omalla äidinkielellään.

Helsingfors - siinä kaupunki, johon ruotsinkieliset voivat hakea opiskelemaan lääketiedettä omalla äidinkielellään.

Miksi tämä aina unohdetaan? Jos haluaa oikean kuvan pääsyn helppoudesta/vaikeudesta on verrattava kaikkia opiskelupaikkoja ei ainoastaan yhden yliopiston.

PS. Kuvasi ei tue sanomaasi - eiköhän koulutusaste korreloi melko hyvin kahden asian kanssa: 1) sosiotaloudellinen asema ja 2) kaupunkiin muuttaneet v. kaupungissa syntyneet.

PPS. Ainainen 20 % kauppatieteellisistä aloituspaikoista on sellainen mantra, jota vaan toistetaan, mutten ole koskaan nähnyt mitään laskelmaa tästä...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

http://www.ekonomikoulu.fi/kauppatieteen-yhteishaku:

Kauppatieteen aloituspaikat eli sisäänottomäärät keväällä 2015
292 opiskelupaikkaa - Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu
290 opiskelupaikkaa - Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
(195 kauppatieteet, 50 kv. liiketoiminta ja 45 Pori)
230 opiskelijapaikkaa - Vaasan yliopisto, kauppatieteet
190 opiskelupaikkaa - Oulun yliopisto, kauppatieteet
150 opiskelupaikkaa - Jyväskylän yliopisto (105 liiketalous ja 45 kansantalous)
145 opiskelijapaikkaa - Tampereen yliopisto
145 opiskelupaikkaa - Lappeenrannan teknillinen yliopisto
115 opiskelupaikkaa - Itä-Suomen yliopisto (58 Joensuu ja 57 Kuopio)

Yhteensä 1.557 kauppatieteen opiskelupaikkaa

268 paikkaa - Svenska Handelshögskolan (http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/k...)
90 paikkaa- Abå Akademi, Utbildningslinjen för ekonomi, ekonomie kandidat och magister (www.humak.fi)

= 358

358/(1557 + 358) = 18,7% - 2015 karvan alle 20% kieltämättä, joskin luvuissa on 45 suomenkielistä kansista lukevaa mukana.

Mitä kuvaan tulee, jos Helsingissä koulutetaan koko maan tarpeisiin, niin miten voi olla niin että korkeakoulutetut jäävät tänne?

Mitä sosiotaloudelliseen asemaan tulee, niin hyvä katsoa syitä ja seurauksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mitä sosiotaloudelliseen asemaan tulee, niin hyvä katsoa syitä ja seurauksia."

Tätä asemaa yleensä perustellaan ruotsinkielisyydellä vaikka tässäkin on todistettu että kyseessä on positiivinen syrjintä eli lyhyesti vain syrjintä. Enemmän tarjontaa on enemmän paikkoja jonka lopputuloskin todistaa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kiitoksia laskelmasta! Joitakin ongelmia siinä kuitenkin on...

Eli toisessa listassa (OPH:n sivuilla) on kauppatieteellisten kohdalla luku 2171 ei 1915 (1557 + 358). Eli jotain taitaa puuttua laskelmastasi - ainakin Helsingin yliopisto ja entinen TKK. Minkä ihmeen takia kansantaloustiedettä opiskelevia ei otettaisi mukaan - sehän on yksi pääainemahdollisuus SHH:ssakin.

Lisäksi Åbo Akademin sivujen mukaan aloituspaikkoja on 80 ei 90 (http://www.abo.fi/ansok/ekonomi) ja SHH ottaa 250 uutta tänä vuonna ei 268 (https://www.hanken.fi/sv/news/rekordantal-studeran...). Nämä koskevat tietenkin vuotta 2016. Toivon mukaan loput luvustaisi ovat oikeita.

Noh ehkä se on sitten 330/2171 = 15,2 %. Korkeahko prosenttiosuus, joka perustunee historiallisiin seikkoihin (eli Hankenin olemassaoloon).

"Mitä kuvaan tulee, jos Helsingissä koulutetaan koko maan tarpeisiin, niin miten voi olla niin että korkeakoulutetut jäävät tänne?"

Saman voi kysyä suomenkielisiltä: miksi he eivät lähde takaisin kotikuntiinsa? Luuletko todellakin, että esimerkiksi lääkäripula koskee ainoastaan ruotsinkielisiä kuntia.

"Mitä sosiotaloudelliseen asemaan tulee, niin hyvä katsoa syitä ja seurauksia."

Täyttä roskaa. Tällä on paljon enemmän tekemistä pääasiassa kahden asian kanssa: 1) ruotsinkielisen työväestön suomenkielistyminen tietyssä vaiheessa ja 2) selkeästi suurempi osuus ruotsinkielisistä on syntynyt ainakin lähialueella.

Reijo Jokela

Onko muuten vastaavia lukuja saatavilla puhtaanapitoalan koulutuspaikoista. Eikö luulisi, että sielläkin on tarvetta turvata ruotsinkielisten palvelut omalla äidinkielellä? Nyt on kyllä mutu-tuntuma, mutta luulen, että tuolla puolella ei ole nähty samanlaista tarvetta samanlaiselle ylimitoitukselle aloituspaikkojen suhteen, kuin noilla hyväpalkkaisilla akateemisilla aloilla, joihin olisi vaikea päästä pelkkien pisteiden nojalla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Johan "Helsingfors - siinä kaupunki, johon ruotsinkieliset voivat hakea opiskelemaan lääketiedettä omalla äidinkielellään."

Eikö olisi kuitenkin kohtuullista vaatia myöskin ruotsinkielisiltä samaa pyrkimisen tasoa kuin suomenkielisiltäkin. Miksi heidän pitäisi yleensä päästä mihinkään heikommin eväin? Suomenkieliset käyvät kalliita kursseja ja joutuvat sivusta katsomaan kerta toisensa jälkeen kuinka eriarvoinen tämä Suomi onkaan! Ei ihme, jos se heissä herättää katkeruutta.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

"Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio, Oulu - siinä kaupungit, joihin suomenkieliset voivat hakea opiskelemaan lääketiedettä omalla äidinkielellään.

Helsingfors - siinä kaupunki, johon ruotsinkieliset voivat hakea opiskelemaan lääketiedettä omalla äidinkielellään.

Miksi tämä aina unohdetaan? Jos haluaa oikean kuvan pääsyn helppoudesta/vaikeudesta on verrattava kaikkia opiskelupaikkoja ei ainoastaan yhden yliopiston."

Voisit Kaija lukea koko kommentin ja sen jälkeen miettiä hieman. Pääsevätkö ruotsinkieliset todellakin opiskelemaan heikommin eväin? Siitä vain tutkimaan asiaa!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

#22: "Kiitoksia laskelmasta! Joitakin ongelmia siinä kuitenkin on...

Eli toisessa listassa (OPH:n sivuilla) on kauppatieteellisten kohdalla luku 2171"

OPH:n totaalissa ovat mukana myös ammattikorkeakoulut, jos ne otetaan huomioon niin pudotaan tuonne 15% hujakoille kieltämättä.

"Saman voi kysyä suomenkielisiltä: miksi he eivät lähde takaisin kotikuntiinsa? Luuletko todellakin, että esimerkiksi lääkäripula koskee ainoastaan ruotsinkielisiä kuntia. "

En luule, lääkäripula koskettaa kaikkia: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217668-t...

Tästä huolimatta, kielilinjoja perustellaan ruotsinkielisillä palveluilla, jos ne epäonnistuvat tavoitteessaan, on syytä katsoa muita keinoja, kuten tulkkausta.

"Täyttä roskaa. Tällä on paljon enemmän tekemistä pääasiassa kahden asian kanssa: 1) ruotsinkielisen työväestön suomenkielistyminen tietyssä vaiheessa ja 2) selkeästi suurempi osuus ruotsinkielisistä on syntynyt ainakin lähialueella."

Työväestöllä tarkoitat ilmeisesti vähemmän kouluttautuneita.

En osaa arvioida kuinka suuri vaikutus sillä on ollut, mutta viimeisen linkki mukaan:

"Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet."

Tuolla on vaikutus.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

"OPH:n totaalissa ovat mukana myös ammattikorkeakoulut, jos ne otetaan huomioon niin pudotaan tuonne 15% hujakoille kieltämättä."

Eivät ole mukana - kyse on vain yliopistoista. Lue sivua hieman tarkemmin.

"Tästä huolimatta, kielilinjoja perustellaan ruotsinkielisillä palveluilla, jos ne epäonnistuvat tavoitteessaan, on syytä katsoa muita keinoja, kuten tulkkausta."

Perustelu on huono. Itse asiassa ainoa tarvittava perustelu on seuraava: oikeus opiskella omalla kielellään. Onko sinulla jotain tätä vastaan?

Kuten joku jo taisi sanoa, tulkkaus ei ole taloudellisin vaihtoehto erikielisten palvelujen tarjoamisessa. Paljon halvempaa on se, että joku työpaikalla/toimipisteessä osaa tarvittavaa kieltä.

Työväestöllä tarkoitan työväestöä. Helsingissä suuri osa ruotsinkielisestä työväestöstä suomalaistui yhteen aikaan - nyt ei siis puhuta lähiajoista. Sinun kannattaa muistaa, että Helsinki muuttui suomenkieliseksi runsaat sata vuotta sitten.

Kiintoisaa muuten, ettet ole ottanut mitenkään kantaa siihen, että suomeksi lääketiedettä voi opiskella monella paikkakunnalla, ruotsiksi vian yhdellä...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Eivät ole mukana - kyse on vain yliopistoista. Lue sivua hieman tarkemmin. "

Totta - olispa huono taulukko. En tiedä minne puuttuvat lampaat ovat menneet, mutta sovitaan näiltä puheilta 15% luku.

"Perustelu on huono. Itse asiassa ainoa tarvittava perustelu on seuraava: oikeus opiskella omalla kielellään. Onko sinulla jotain tätä vastaan?"

Tämä oikeus ei vaadi erillisiä sisäänottoja, sama koe, sama pisteytys, parhaat sisään.

"Kuten joku jo taisi sanoa, tulkkaus ei ole taloudellisin vaihtoehto erikielisten palvelujen tarjoamisessa. Paljon halvempaa on se, että joku työpaikalla/toimipisteessä osaa tarvittavaa kieltä."

Riippuu täysin siitä, kuinka yleistä erikielisen palvelun tarve on. Jos kieltä tarvitaan harvoin, tulkkaus on halvempaa.

"Työväestöllä tarkoitan työväestöä. Helsingissä suuri osa ruotsinkielisestä työväestöstä suomalaistui yhteen aikaan - nyt ei siis puhuta lähiajoista. Sinun kannattaa muistaa, että Helsinki muuttui suomenkieliseksi runsaat sata vuotta sitten."

Miksi tämä näkyy yliedustuksena korkeakoulutetuissa?

"Kiintoisaa muuten, ettet ole ottanut mitenkään kantaa siihen, että suomeksi lääketiedettä voi opiskella monella paikkakunnalla, ruotsiksi vian yhdellä..."

Käytännön syyt (=raha), olettaisin. Näin kieli poskessa Kepu-RKP hallitus voisi ajaa omankielistä koulutusta omalla paikkakunnalla : )

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #27

"Tämä oikeus ei vaadi erillisiä sisäänottoja, sama koe, sama pisteytys, parhaat sisään."

Tarkoitatko tällä, että ruotsin kielellä saisi opiskella kaikkialla? Eihän se ole missään nimessä järkevää - paljon järkevämpää keskittää ruotsinkielinen koulutus yhteen/harvaan paikkaan. Ihme ja kumma - niinhän on tehtykin!

Eli tässä sinulle ehdotus: Järjestetään vain yksi koe - ei koe/yliopisto. Sen jälkeen tietyn pistemäärän saavuttaneet saavat valita opiskelupaikkansa paremmuusjärjestyksessä ja yksi kuudesta paikasta on Helsingin yliopisto ruotsin kielellä. Tietenkin jokaiseen paikkaan on tietty maksimi (+joustovara) ja ruotsinkielisen opiskelun valitsevan on osattava ruotsia (eihän se muuten sujuisi).

Miltä kuullostaa? Uskotko ruotsinkielisten aloituspaikkojen vähenevän? Itse uskon tilanteen pysyvän melko samana.

"Miksi tämä näkyy yliedustuksena korkeakoulutetuissa?"

Sillä suuri osa Helsingissä asuvista ruotsinkielisistä on aina ollut melko korkeasti koulutettuja, joiden lapset kouluttautuvat myös yliopistoissa. Lisää siihen, että selkeästi suurempi osuus suomenkielisistä on "ensimmäisen sukupolven helsinkiläisiä". Valitettava seikkahan on, että koulutustaso periytyy. Ja se koskee sekä suomen- että ruotsinkielisiä (vertaa esim. koulutuseroja ja -pyrkimyksiä Helsingin ja Pohjanmaan ruotsinkielisten välillä).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Tarkoitatko tällä, että ruotsin kielellä saisi opiskella kaikkialla? Eihän se ole missään nimessä järkevää - paljon järkevämpää keskittää ruotsinkielinen koulutus yhteen/harvaan paikkaan. Ihme ja kumma - niinhän on tehtykin!"

En tarkoita, tarkoitan sitä, että Helsingin yliopiston ruotsinkielellä opiskelevien määrä vaihtelisi vuosittain nykyistä radikaalimmin.

"Eli tässä sinulle ehdotus: Järjestetään vain yksi koe - ei koe/yliopisto. Sen jälkeen tietyn pistemäärän saavuttaneet saavat valita opiskelupaikkansa paremmuusjärjestyksessä ja yksi kuudesta paikasta on Helsingin yliopisto ruotsin kielellä. Tietenkin jokaiseen paikkaan on tietty maksimi (+joustovara) ja ruotsinkielisen opiskelun valitsevan on osattava ruotsia (eihän se muuten sujuisi).

Miltä kuullostaa? Uskotko ruotsinkielisten aloituspaikkojen vähenevän? Itse uskon tilanteen pysyvän melko samana."

Jos ymmärrän ehdotuksesi oikein, tämä on käytännössä yhteishaku, jossa Helsingin yliopiston paikoista saa valita millä kielellä opiskelee - ehdotus on hyvä, kannatetaan!

Veikkaisin että tämä jonkun verran pudottaa ruotsinkielisten aloituspaikkojen määrää, sillä suomenkielisiltä katoaa insentiivi hakea "ruotsinkielisenä".

"Sillä suuri osa Helsingissä asuvista ruotsinkielisistä on aina ollut melko korkeasti koulutettuja, joiden lapset kouluttautuvat myös yliopistoissa. Lisää siihen, että selkeästi suurempi osuus suomenkielisistä on "ensimmäisen sukupolven helsinkiläisiä". Valitettava seikkahan on, että koulutustaso periytyy. Ja se koskee sekä suomen- että ruotsinkielisiä (vertaa esim. koulutuseroja ja -pyrkimyksiä Helsingin ja Pohjanmaan ruotsinkielisten välillä)."

Koulutustaso todellakin periytyy, ja erilaiset kiintiöt ovat tätä vahvistava tekijä. Mutta olet oikeassa, kyllä tässä vahva historiallinen tausta on takana, joka selittää osan tilastoista.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

"Jos ymmärrän ehdotuksesi oikein, tämä on käytännössä yhteishaku, jossa Helsingin yliopiston paikoista saa valita millä kielellä opiskelee - ehdotus on hyvä, kannatetaan!"

Ymmärsit osittain oikein eli Helsingin yliopisto ei olisi yksi paikka vaan kaksi paikkaa: toinen suomen-, toinen ruotsinkielinen. Eli valittavana olisi kuusi paikkaa: Helsinki, Helsingfors, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku. Muuten taas jouduttaisiin siihen, että kaikkialla pitäisi pystyä opiskelemaan ruotsiksi (ml. luentoja ruotsiksi) ja sehän ei todellakaan ole taloudellisesti järkevää.

Pisteraja kuitenkin olisi uusien opiskelijoiden yhteismäärän mukainen ja joustovara (esim. +/- 10 %) mahdollistaisi jouston esimerkiksi kielten suhteen (myös jonkin verran paikkakuntien välillä, jos sitä tarvitaan).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Eikö ymmärtämälläni tavalla toteutuisi sekä ruotsinkielisten oikeus opiskella omalla äidinkielellään, että perustuslain vaatima yhdenvertaisuus.

Miksei näin?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #39

Jos mentäisiin ehdottamallasi tavalla, kaikki HY:n paikat täyttyisivät nopeasti, eivätkö? Silloinhan mitä luultavimmin jäisi monta ruotsinkielistä, joiden on valittava jokin toinen yliopisto. Siellä ei kuitenkaan voi opiskella ruotsiksi. Miten siis oikeus opiskella omalla äidinkielellä toteutuisi siinä tapauksessa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #40

Eräs ratkaisu on siirtää ruotsinkielinen opiskelu sinne minne on helpoin päästä sisään.

Tai kompromissina Turkuun, kuten kommenteissa jo aikaisemmin ehdotettiin (Karo Kankus).

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #44

Kun ajatellaan, että ruotsinkieliset asuvat lähinnä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla (ja jonkin verran Varsinais-Suomessa), niin kyllähän Turku on ihan hyvä kompromissi. Yksi ongelma kuitenkin: Turun yliopisto on yksikielinen eli sen sääntöjä on muutettava. Sen lisäksi sinne on luotava kokonaan uusi infrastruktuuri. Onko se loppujen lopuksi järkevää tai taloudellista?

Kuopion, Oulun ja Tampereen voi kyllä kuopata - ei siis kaupunkeina, kaikki ovat hienoja paikkoja - vaan ehdotuksina ruotsinkielisen opetuksen järjestämiselle :-)

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #46

Puhuin opetuksen siirtämisestä Åbo Akademiin joka on jo yksinomaan ruotsinkielinen, en Turun yliopistoon. Infastruktuurin luominen sinne on tietysti asia erikseen.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #47

Ongelma ÅA:n kanssa on se, että sillä ei ole lääketieteellistä tiedekuntaa ylipäätään. Sen luominen vaatisi vielä enemmän työtä - ja rahaa...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #49

When there is a will, there is a way.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen
    ”Meillä on velvollisuus kouluttaa ruotsinkielisiä lääkäreitä koko maan tarpeisiin. Se pitää myös muistaa, että ruotsinkielinen opintolinja ei ole tarkoitettu vain ruotsinkielisille. Sinne voi hakea suomenkielinenkin, kunhan osaa ruotsia tarvittavalla tasolla”, Lindh sanoo."

Tästä tuli hauska mielleyhtymä Aito avioliitto -väkeen. Miehen ja naisen välinen avioliitto ei muka ole tarkoitettu vain heteroille, vaan yhtä lailla homomiehet voivat mennä naimisiin naisten kanssa, kunhan osaa harrastaa seksiä naisen kanssa tarvittavalla tasolla. Tämän tasoisiin perusteluihin olen joskus törmännyt.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pitkässä juoksussa kiintiöt ruotsinkielisille ja pakkoruotsi varmaan pois sulkevat toisensa. Näin kielikiintiöiden vallitessa, ei voitane pakkoruotsia kovin vahvoin argumentein puolustaa? Hankkenin rahoituksen voisi jo nyt yksityistää?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Blogisti toi esiin varsin perustellun epäkohdan, joka on ollut tiedossa. Toisaalta jos haluamme pitää nykyisen mallisen kaksikielisyyden, niin tätä se kai sitten vaatii. Ehkäpä laajempi kysymys on, että onko järkeä pitää maa teoreettisesti kaksikielisenä, kun se tosiasiallisesti sitä ei ole. Vai olisiko tarkoituksenmukaisempaa ja kustannustehokkaampaa tehdä kaksikielisiä alueita tai kuntia, joissa palvelu olisi järjestettävä kummallakin kielellä.

Blogistin käyttämä käsite aparheit oli kieltämättä typerä tässä asiayhteydessä ja sitä asianmukaisesti myös pahoiteltiin. Valitettavasti kaikki eivät päässeet tästä yli. Enpä muista samoja henkilöitä nähneeni pahastumassa, kun eri henkilöitä rinnastellaan natseihin yhtä typerissä yhteyksissä.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Mietitäänpä vielä sitä, että pulaa aiheuttaa lääkiksen vähäiset aloituspaikat. Sitä taas perustellaan sillä, että kun on kova kilpailu, niin saadaan parempia lääkäreitä.

Mutta jos ruotsinkielisillä ei ole kova kilpailu, ovatko nämä huonoja lääkäreitä? Vai pitäisikö niitä aloituspaikkoja kuitenkin lisätä?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nähdäkseni lääkäriliitto haluaa pitää opiskelijoiden määrän pienempänä kuin mitä todellinen tarve olisi. Se myös selittää sen, että esimerkiksi virolaiset pitävät huolestuttavampana heille omien lääkäriensä menetyksen Suomeen, kuin mahdollisesti viinarallin suitsimisen verotuksellisin keinoin. Huoli on tietysti ihan aiheellinen,

Reijo Jokela

Jotta ruotsinkielisten palvelut voidaan taata tarvitaan lääkärikoulutukseen 3-4 kertainen määrä aloituspaikkoja väkimäärään nähden. Entäpä kun elämä koostuu muustakin kuin lääkärin palveluista? Eikö joka alalle tarvita tuo sama suhteellinen yliedustus, jotta nuo palvelut voidaan taata. Silloinhan toki herää kysymys, mistä saadaan lisää ruotsinkielisiä opiskelijoita, jotta ruotsinkieliset palvelut voidaan täätä. Olisi mukava tietää mitkä ovat alat, joilla voidaan antaa periksi tässä palveluiden turvaamisesta omalla kielellä. Jotenkin on sellainen tuntuma, että eivät aivan palkkatilaston yläpäässä ole.
Tuo perusteluhan on täydellisen naurettava.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset