*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Korkeakoulujen rahoitus ja Politiikka 2.0

  • Sillälailla. (Kuva: shutterstock)
    Sillälailla. (Kuva: shutterstock)

Sanni Grahn-Laasosen työryhmän ehdotukselle Työllistyminen halutaan korkeakoulujen rahoituskriteeriksi 2019 (Yle 8.7.2016) on helppo antaa kehuja, sillä onhan se omasta kynästäni: Aloituspaikkamäärät kassakoneella kohdalleen (Puheenvuoro, 1.10.2015).

Kehut eivät tule kuitenkaan pelkästään siitä, että Grahn-Laasonen on ymmärtänyt miten korkeakoulujen rahoitus kannattaa järjestää, vaan myös siitä, että hän on valmis luovuttamaan valtaa pois politiikkojen käsistä.

Liian moni vanhan polven poliitikko kokee, että politiikka on pohjimmillaan rahanjakoa - vanhan kaavan mukaisen työryhmän ehdotus olisi hallituksen valtasuhteista riippuen ollut lisää rahaa maakuntien yliopistoille, tai muulla tavalla seuraavaa vaalitulosta ajatellen.

Vaihtoehtoisesti politiikko voi kokea, että hänen tehtävänsä on ennustaa tulevaisuutta, ja viilata rahoitus niin, että etupainotteisesti koulutamme tulevaa kysyntää varten. Tällä tekniikallla on jo niin moneen kertaan poltettu näpit Suomessa, että toivon että Arkadianmäen kristallipallot laitetaan jo vihdoin museoon.

Politiikka 2.0 on sitä, että asiat järjestetään kuten ne kannattaa järjestää tavoitteen saavuttamiseksi, ja niin, että tavoite on jokin konkreettinen suomalaisia hyödyttävä asia, kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen optimointi työllistymisen näkökulmasta, eikä seuraava vaalivoitto.

Bravo Sanni, edellisessä uudistuksessa mentiin hieman metsään, mutta kyllä tällä ehdotuksella sieltä tultiin pois ja komeasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kokoomuksen "liberaali-siipi" on täysin EK:n käsikassara, mitä liberaalipuolue 4.0 on tälläkin kertaa. Liberaalipuolueita tulee ja menee, mutta harmittaa entisen sivistyspuolue kokoomuksen hiipuminen audi-mainokseksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Epäselväksi jäi mitä mieltä olit itse ehdotuksesta?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

No en kannata. Ammattikorkeakoulut ovat jo sinänsä "ammattiin valmistavia", mutta eivät aina vastaa työelämän nykyisiin tarpeisiin (vaikka varmasti haluaisivat). Miten määrättyä instanssia palveleva rahoitus tietää tulevat tarpeet? Eikös rahoitus aina tule menneisyyden perusteella noissa uusissa esityksissä?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

Ideahan on siinä, että 3-6 vuotta perässä laahaava indikaattori on parempi kuin mutu, ja moninkertaisesti parempi kuin nykymalli, jossa hakijoille pahimmassa tapauksessa valehdellaan heidän työllistymismahdollisuuksistaan.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Taiteilijat ja humanistit, ryhtykää palmuiksi ja himasiksi!

Käyttäjän OlliNurmi kuva
Olli Nurmi

Vielä on selvittämäti miten tarkalleenottaen yliopistot voivat parantaa työllistymistä ja miksi niitä tulisi rangaista siitä jos töitä ei vain ole?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eikö tutkimus ole enää ole kriteeri, tehdäänkö yliopistoistakin ammattikorkeakouluja?

"Koulutustasoa vastaava työllistyminen kertoo, että korkeakoulun antama koulutus on laadukasta."

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mikäs on henkilöstöpäällikön, toimarin, talouspäällikön, videopelituottajan, johtavan graafikon, palveluasiantuntijan, vientipäällikön, myynninedistäjän tm. vaadittu koulutustaso?

Mites ne isät ja äidit, jotka eivät hyppää työelämään vaan jäävät vanhempainvapaalle, vievätkö ne rahat Yliopistolta ihan vaan perhepolitiikan vuoksi?

Mites luokanopettaja, joka hyppää liike-elämään. Ei vastaa koulutustasoa välttämättä lainkaan?

Tämä uudistus on kaikessa kankeudessaan ja EK:n sairaassa työelämän stabiiliuteen pohjaavassa ajatusmaailmassa suorastaan typerä.

Mutta tässä näkyy hyvin nykyisen opetusministerin ajatusmaailman puute. Hän on valtiovarainministeriön virkamiesten ja EK:n vanhan rahan marionetti ilman minkäänlaista käsitystä sivistyksen ja monipuolisen korkeakoulutuksen hyödyistä yhteiskunnalle ja ihmisille.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Mikäs on henkilöstöpäällikön, toimarin, talouspäällikön, videopelituottajan, johtavan graafikon, palveluasiantuntijan, vientipäällikön, myynninedistäjän tm. vaadittu koulutustaso?"

Ei mikään?

"Mites ne isät ja äidit, jotka eivät hyppää työelämään vaan jäävät vanhempainvapaalle, vievätkö ne rahat Yliopistolta ihan vaan perhepolitiikan vuoksi?"

Alla joku ehdotti viiden vuoden aikaikkunaan työllistymiseen, se toimisi ihan ok.

"Mites luokanopettaja, joka hyppää liike-elämään. Ei vastaa koulutustasoa välttämättä lainkaan?"

Väliäkö tuolla, kunhan palkka juoksee.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mutta tuon työllistymishomman perusteena on nimenomaan koulutustason mukainen työpaikka ei vain työpaikka. Miten määritellään, jos lingvisti on talouspäälikkönä? Ei kelpaa, rahat pois lingvistiikan laitokselta. Jos ekonomi tekee samaa niin se kelpaa.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen vai viisi vuotta yleensä? Miten tätä seurataan yhdessä pätkittäisen työuran kanssa? Miten ylipäänsä seurataan vaikka projektihommissa työskentelevän kääntäjän, tutkijan tai opettajan hommia?

Tuo viimeinen on sama juttu kuin eka. Ei ole koulutusta tai koulutustasoa vastaavaa työtä. Miten määritellään?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

Yksinkertaisinta on katsoa verotulojen perusteella ansiot, ja verrata luetun alan keskiarvoon - näin ei ole väliä miksi työllistyt, kunhan työllistyt.

Jos alle tuon, niin vähemmän rahaa yliopistolle.

Ei nämä asiat nyt niin vaikeita ole, mutta tässäkin ketjussa on porukkaa naukumassa vaikka kuinka - omituista pessimismiä.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #16

Eli luokanopettajat tuottaa koko ajan tappiota yliopistolle, koska luokanopettajan keskipalkka melkein tonnin enemmän kuin valmistuvan?

Kyllä tässä on ihan oikeita ongelmia ja nimenomaan työllistyminen, joka nyt on jo kriteerinä on paljon parempi kuin "laadullinen" työllistyminen, jonka kriteerit ovat jo nyt, vaikkei niitä ole edes luotu vielä, jäljessä tosielämää.

Ei ole kyse pelkästään naukumisesta vaan siitä, että tietyt alat voittavat, tutkimusperustaiset ja sivistykselliset alat häviävät. Ne on kuitenkin oikeasti tärkeä osa meidän eteenpäin menevää yhteiskuntaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17

"Eli luokanopettajat tuottaa koko ajan tappiota yliopistolle, koska luokanopettajan keskipalkka melkein tonnin enemmän kuin valmistuvan?"

Luonnollisesti ei oleteta heti valmistuvan pääsevan keskivertoansioihin, vaan johonkin ennalta sovittuun prosenttiin niistä. Jos ei työllisty, jää huomattavasti alle -> ei rahaa yliopistolle.

"Kyllä tässä on ihan oikeita ongelmia ja nimenomaan työllistyminen, joka nyt on jo kriteerinä on paljon parempi kuin "laadullinen" työllistyminen, jonka kriteerit ovat jo nyt, vaikkei niitä ole edes luotu vielä, jäljessä tosielämää."

Nykyjärjestelmän selvä heikkous on työttömäksi valmistuminen - näin ei pidä jatkaa. Kysymys on että miten asia korjataan, ja tämä ehdotus ratkaisee ongelman. Jos ammut sen alas, olisi hyvä että esität oman paremman ehdotuksesi.

"Ei ole kyse pelkästään naukumisesta vaan siitä, että tietyt alat voittavat, tutkimusperustaiset ja sivistykselliset alat häviävät. Ne on kuitenkin oikeasti tärkeä osa meidän eteenpäin menevää yhteiskuntaa."

Ne alat, jolla valmistutaan nyt työttömiksi, häviävät rahoituksen määrässä. Toisaalta, aloituspaikat (toivottavasti) lisääntyvät aloilla joissa tekijöistä on pulaa.

Ei vaan mene kalloon miten joku on valmis päättämään opiskelijoiden puolesta, että ne työttömäksi valmistuvat ihmiskohtalot voidaan uhrata ns. sivistyksen alttarille.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #18

Eli me joudutaankin siis luomaan jatkuvasti muuttuvia malleja, jotka ovat koko ajan jäljessä sitä mikä on todellisuus?

Tämä on se mun ongelmani tämän kanssa.

Meillä on jo nyt työllistyminen kriteerinä. Minä kritisoin tätä laadullista kriteeriä siihen, koska se ei vastaa tarpeisiin.

Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut hitaammin kuin matalammin koulutettujen. Korkeakoulutettujen työttömyys on matalampi ja suurempi osa työttömistä työllistyy kuin alemmin koulutetuilla.

Näet jotenkin koulutuksen sellaisena, että se pystyisi vastaamaan trendeihin työelämässä samaa vauhtia kuin työelämä muuttuu. Se on kiva ajatus, mutta ei vastaa todellisuutta ihan jo pelkästään, koska koulutus kestää yleensä useita vuosia.

Valtion on tuettava myös sellaisia aloja, joiden hyöty ei ole vain ja ainoastaan elinkeinoelämälle. Yksilö on vastuussa myös työllistymisestään ja tässä jokainen työtön niputetaan ammattikuntansa edustajaksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #19

"Eli me joudutaankin siis luomaan jatkuvasti muuttuvia malleja, jotka ovat koko ajan jäljessä sitä mikä on todellisuus?"

Kyllä, näin käytännössä - vaihtoehto on yrittää ennustaa tulevaisuutta.

"Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut hitaammin kuin matalammin koulutettujen. Korkeakoulutettujen työttömyys on matalampi ja suurempi osa työttömistä työllistyy kuin alemmin koulutetuilla. "

Tämä tarkastelutapa on väärin, koska katsot keskimääräistä korkeakoulutettua - ja sellaista ei ole olemassa.

"Valtion on tuettava myös sellaisia aloja, joiden hyöty ei ole vain ja ainoastaan elinkeinoelämälle. "

En ymmärrä - kerro minulle ala, jonka opiskelemisesta on hyötyä, vaikka henkilö ei työllisty lainkaan (millään tavalla)?

"Yksilö on vastuussa myös työllistymisestään ja tässä jokainen työtön niputetaan ammattikuntansa edustajaksi."

Työttömiinhän tämä muutos ei vaikuta mitenkään, se on hyvä muistaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #20

Loogista höpöä. Työnantajat palkkavat ihmisiä eivätkä oppiarvoja.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #20

"En ymmärrä - kerro minulle ala, jonka opiskelemisesta on hyötyä, vaikka henkilö ei työllisty lainkaan (millään tavalla)?"

Kerro minulle korkeakouluala, jonka kaikki valmistuvat ovat työttömiä niin osaan vastata tuohon.

"Työttömiinhän tämä muutos ei vaikuta mitenkään, se on hyvä muistaa."

Tarkoitin, että tässä jokainen työtön dippa-inssi niputetaan dippainssiksi sen sijaan, että selvitettäisiin, miksi hän on työtön. Jokainen teologian maisteri joka on työtön on yhtäkkiä työtön, koska teologian maisteri eikä omaa syytään. Tämä oli tarkoitukseni sillä lauseella.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #22

Yritetään uudelleen:

""Valtion on tuettava myös sellaisia aloja, joiden hyöty ei ole vain ja ainoastaan elinkeinoelämälle.""

Mitä ne alat ovat?

"Tarkoitin, että tässä jokainen työtön dippa-inssi niputetaan dippainssiksi sen sijaan, että selvitettäisiin, miksi hän on työtön. Jokainen teologian maisteri joka on työtön on yhtäkkiä työtön, koska teologian maisteri eikä omaa syytään. Tämä oli tarkoitukseni sillä lauseella."

Kuka tämän niputtamisen tekee ja miksi? Edelleenkään uudistus ei vaikuta työttömiin millään tavalla.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #23

No esimerkiksi sinä teet, kun olet sitä mieltä että jos dippainssi valmistuu ja on työtön niin sen pitäisi vaikuttaa dippainssien koulutukseen meneviin rahoihin. Sehän on niputtamista eikö ole?

Alat joista ei ole suoraa hyötyä elinkeinoelämälle ovat esimerkiksi suurimmalta osin tutkimuspainotteiset koulutusalat, kuten historia tai vaikkapa oma koulutusalani luokanopettaja. Olemme pelkkä menoerä kunnille sekä koulutuksen aikana että sen jälkeen. Miksi meitä pitäisi valtion rahoilla kouluttaa kuluttamaan kuntien varoja?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #24

Poliitikon kanssa väittely on kuin ankeriaan kanssa painisi - miksi niputtaminen on väärin?

Jos teille maksetaan palkkaa, olette osa elinkeinoelämää. Se, että montako teistä työllistetään on poliittinen päätös, eli paljonko halutaan tutkia ja kouluttaa.

Jälkimmäisen pitäisi määritellä paljonko teitä koulutetaan, eikö?

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #25

Niputtaminen on väärin, jos sillä perustellaan koulutukseen annettavia rahoja, kun työllistyminen ei ole pelkästään koulutuksesta kiinni vaan yksilöstä, työllisyystilanteesta jne. Siksi niputtaminen on väärin tässä yhteydessä, jossa koulutusalan rahoitusta ohjaisi koulutettujen työllistyminen koulutusta vastaavalle alalle. Siksi se on väärin.

Nimenomaan tuon jälkimmäisen pitäisi määrittää paljonko meitä koulutetaan. Sen pitäisi olla valtion päätös minkäkokoiset luokat halutaan jne. Nyt mallissa opettajankoulutukseenkin varataan rahaa sen mukaan, miten opettajat työllistyvät opettajiksi. Tämä ei taas vastaa sitä tilannetta, jossa ollaan, kun kunnat tekevät eriarvoisia ja omia päätöksiä asiasta. Kunta ja valtio eivät kohtaa tarvetasolla ja opettajan koulutus on niin arvostettu, että sillä tehdään paljon muutakin kuin opettajan töitä. Tällöin; ja tämä on vain yksi esimerkki tämä opettajan homma, laadullinen arviointi koulutusta vastaavaan työhön on todella iso ongelma.

edit: En nyt oikeasti tiedä miten selvemmin tämän kirjoittaisin Laadullista työllistymistä mitatessa ei voida koskaan luoda sellaisia mittareita, jotka toimisivat. Työllistyminen yhtenä mittarina taas on jo nyt osa korkeakoulujen rahoitusta jokaisella tiedekunnalla.

edit2: Ei voida koskaan on huono sanavalinta, koska kaiken maailman algoritmit tulevat joskus kehittymään niin nopeiksi, että miksei voisi. Mutta tällä hetkellä rahoitusmalli ei kohtaa työelämän pirstaloituneisuutta ja monialaisuutta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #26

Luulen että erimielisyytemme johtuu nyt laadullisesta työllistymisestä, eli siitä, että pitää työllistyä koulutusta vastaavalle alalle (ns. laadullinen työllistyminen).

Käsittääkseni kumpikaan ei kuitenkaan ole sitä mieltä että se on erityisen hyvä asia, itselleni riittää että työllistyy alalle kuin alalle, kunhan ansiot ovat luokkaa samaa tasoa kuin jos olisi työllistynyt koulutusta vastaavalle alalle.

Mitä opettajien työllistymiseen tulee, niin jos he kerran työllistyvät kivasti muillekin aloille (vaikka opettajista voi olla pulaa), tämä tarkoittaa sitä, että heidän työttömyysprosenttinsa on alhainen, ja koulutuspaikkoja pitäisi lisätä, joka auttaa opettajapulaan - eli mikä tässä nyt on se ongelma?

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #27

Kyllä se johtuu se erimielisyys juuri tuosta laadullisesta. Toki mielestäni myöskään palkan ei pitäisi olla määräävä tekijä vaan ihan vaan se työllistyminen yleensä, joka jo nyt on.

Opettajia käytän tässä esimerkkinä vaan koska ala ja koulutus itselle kaikkein tutuin. Opettajat varmaan voittaisivatkin tuossa mallissa, koska työttömyys erittäin matala ja omalle alalle työllistyminen varmaan heti lääkäreiden jälkeen kakkosena. Mä en kuitenkaan halua jotain vain siksi, että hyödyttäisi mun omaa ammattiryhmää. Monipuoliset koulutusalat, mahdollisuus laajaan sivistykseen ja tutkimukseen ja mahdollisuus vaihtaa ja jatkaa opiskelun suuntaa niin nuorena kuin vanhempanakin on sivistysyhteiskunnan rakennuspalikoita.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

Itse näen tämän uudistuksen ensisijaiseksi tarkoitukseksi työttömäksi kouluttamisen vähentämisen, enkä koe että se on riski sivistykselle tai tutkimukselle.

Nähtäväksi jää millainen toteutus tarkalleen ottaen tulee olemaan, väärin toteutettuna nuo riskit voivat tietysti realisoitua.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #29

Voinemme siis tiivistää lyhyesti seuraavasti.

Koet tässä uudistuksessa olevan enemmän potentiaalia hyvään.

Minä koen tässä uudistuksessa olevan enemmän uhkaa.

Näkemyksemme ovat erilaiset, osin hyvinkin paljon, osin myös samankaltaiset. Saavumme kuitenkin eri johtopäätöksiin.

Eikös se näin mee?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #30

Näin se menee, kiitoksia asiallisesta keskustelusta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jos halutaan, että koulutus on vain taloutta varten niin nuo toimenpiteet ovat perusteltavissa, mutta onneksi yhteiskunta on paljon muutakin kuin taloutta. Ja yhteiskunnan kannalta opetusministerin lähestymistapa on kyllä ongelmallinen. Se toimisi ehkä ammattikorkeakoulutasolla, mutta yliopistoilla joiden päätehtävät ovat opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on esitetynkaltainen lähestymistapa pikemminkin askel taaksepäin. Mutta ennen kaikkea siinä on ongelmana se, ettei se puutu lainkaan yliopistojen rahoitusjärjestelmien todellisiin ongelmiin, eli erilaisten tutkimusrahoitusten hakemis ja raportointibyrokratiaan sekä tutkimusrahoituksen usein varsin lyhytkestoiseen luonteeseen.

Samalla kannattaa huomata, että opetusministeri esittää toki vain yhden mittarin lisäämistä rahanjakoperusteisiin. Toistaiseksi kukaan ei oikein tiedä, että onko kyseisessä mittarissa mitään järkeä tai mikä sen todellinen vaikutus olisi. Luultavasti kuitenkin seurauksena olisi pienempien paikkakuntien yliopistojen aseman heikkeneminen ja ammattikoulutuksen korostuminen yliopisto-opinnoissa. Perinteisestihän suuri osa ylioopisto-opetusta ei ole ollut ammattiin kouluttavaa vaan pikemminkin laajojen enemmän tai vähemmän tieteellisen tiedon käsittelyyn ja hallintaan liittyvien taitojen opettelua. Käytännössä tuon vaikutus olisi ns. sivistysyliopistopuolen heikkeneminen sekä tieteellisen tutkimuksen edellytysten kärsiminen.

Suoraan sanottuna, en oikein tiedä mitä hyvää tuossa esityksessä on, mutta jos rahanjakoesityksissä tuolla ei ole kovin suurta painoa, voi muutoksen vaikutus olla vähäinen jolloin sen haitatkin jäävät vähäisiksi.

Jouni Peltoniemi

Ihan oikeaan suuntaan menee.

Oli koulutuksen tavoitteet mitä hyvänsä, niin työttömäksi kouluttaminen on tyhmyyttä. Valitettavasti moni yliopistolaitos ei tiedä eikä edes välitä opiskelijoidensa työllistymisestä mitään, ja opettaa sitten vain omien tarkoitusperiensä mukaan. Ei sivistys tätä tarkoita. Kun tuntee riittävän monta työtöntä maisteria ja tohtoria, alkaa ymmärtämään.

Mittariksi riittäisi ihan hyvin vaikka viiden vuoden verokertymä, ilman että tarvitsee komiteaa arvioimaan onko nyt juuri oikein työllistynyt. Voisi hoitaa vaikka takaperoisena verovähennyskelpoisena lukukausimaksuna. Aika äkkiä alkaisi höpöalat ja ponzikoulutukset häviämään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jos oletamme, että työttömyyden pääsyy on lama, ei ministerin touhussa ole mitään järkeä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Onpa siinä joukkio, koulutuspolitiikan byrokraatit ovat ihan väärä joukko:

Ministerin asettaman laadullisen työllistymisen työryhmän puheenjohtajana toimii korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Jäseniä ovat
opintopalvelujohtaja Mikko Markkola (Tampereen yliopisto),
tutkija Juha Sainio (Turun yliopisto),
rehtori Mervi Vidgrén (Savonia-Ammattikorkeakoulu),
rehtori Teemu Kokko (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu), toiminnanjohtaja Leena Wahlfors (Suomen yliopistot Unifi), toiminnanjohtaja Riitta Rissanen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE),
asiantuntija Marita Aho (Elinkeinoelämän keskusliitto),
koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen (Suomen yrittäjät),
koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityinen (Akava),
koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen (Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry),
koulutuspoliittinen sihteeri Tapio Heiskari (Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL),
asiantuntija Anni Vesa (Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK),
tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen (opetus- ja kulttuuriministeriö),
opetusneuvos, ryhmän päällikkö Johanna Moisio (opetus- ja kulttuuriministeriö) sekä
johtaja Hannu Sirén (opetus- ja kulttuuriministeriö).

Työryhmän sihteereitä ovat ylitarkastaja Jukka Haapamäki, opetusneuvos Tomi Halonen ja opetusneuvos Maarit Palonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Työryhmän työn määräaika on 31.12.2016.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset