Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Propagandasta ja apteekeista

  • Lähistön apteekit
    Lähistön apteekit
  • Peuran tulot 2015
    Peuran tulot 2015

Ennen kuin natsit ehtivät pilata hyvän sanan, Edward L. Bernays kirjoitti aikanaan propagandasta (1928). Pähkinänkuoressa kyse on ihmisten mielipiteiden hallitsemisesta, ja vaikka termiä propaganda ei enää käytetä, käytännössä jokainen merkittävä yhteiskunnallinen toimija pyrkii hallitsemaan eri sidosryhmien mielipiteitä omaksi hyödykseen.

Silloin kun se onnistuu, emme sitä huomaa, mutta silloin tällöin mopo keulii, ja pääsemme näkemään keisarin uusissa vaatteissaan. Alla kolme esimerkkiä:

Suomalaisten kauppalaskut paisuivat - näin ruokapomot selittävät (IL 3.6.2016):

"Tilanne lupaa ainoastaan kovaa kilpailua. Alan kiinteät kustannukset ovat korkeat harvaan asutussa maassa, jossa toimii kaksi kilpailijaa. Toimijoiden pieni määrä mahdollistaa sen sijaan vielä kovemman kilpailun, joten kuluttajan näkökulmasta tämä on etu, Ojapelto sanoo."

Sipilä palautti uskoa koko maan pitämiseksi asuttuna: ”Keskittämisen sijaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta” (HS 24.4.2016)

"Sipilä sanoi, että Suomi voidaan pitää asuttuna, kun luodaan maakuntiin edellytykset yritystoiminnalle. ”Hyvien tietoliikenneyhteyksien ja digitalisaation avulla pitkät välimatkat katoavat.”"

Ja viimeisin:

Keskustelu lääkkeistä kuumeni Porissa: "Kakkaa on lentänyt Anteron suusta" (IL 11.7.2016):

"Ottaa päähän, että sanotaan, että apteekeilla ei ole kilpailua. Kilpailen henkeni edestä, koska lähialueella on viisi apteekkia, joista Yliopiston apteekki on yksi, Peura sanoo."

Yliopiston apteekki on kieltämättä radan toisella puolella (kts. kuva), mutta Peuralla taitaa olla hieman eri käsitys henkensä edestä kilpailemisesta kuin ns. tavallisella yrittäjällä.

Peuran oman ilmoituksen mukaan tulot olivat vuonna 2015 30 000 euroa (kts. kuvaliite), joka on ihan mukavasti ottaen huomioon että apteekki avattiin vasta toukokuussa (arvio), ja kattoremontista johtuneet kulut piti maksaa myös pois (IS 22.4.2016) - ainakin siltä osin kun vakuutus ei niitä korvannut.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole olla vahingoniloinen aloittelevan yrittäjän haasteista tai muuten vaan kateellinen, vaan osoittaa että kaikkea mitä julkaistaan, ei kannata uskoa. Tämä pätee tietysti myös omiin kirjoituksiini, joku irvileuka tämän kommentteihin olisi kuitenkin todennut.

Nykyinen apteekkijärjestelmämme on 100+ miljoonan vuosittainen tulonsiirto köyhiltä rikkaille, hajauttaminen ei luo kilpailuetua, ja kaupan keskittyminen nostaa hintoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Public relations. Eikös se Bernays sen niin uudelleennimennyt? Että aina kun näet PR-henkilön, näet vessanpöntön.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

PR on nykyinen, korrektimpi termi.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

"Nykyinen apteekkijärjestelmämme on 100+ miljoonan vuosittainen tulonsiirto köyhiltä rikkaille, hajauttaminen ei luo kilpailuetua, ja kaupan keskittyminen nostaa hintoja.", blogisti väittää.

Onko blogisti myös sitä mieltä, että Helsingin Yliopiston Apteekki, jonka pääapteekki on Helsingissä ja loput 16 sivuapteekkia muualla ympäri Suomea, siirtävät varoja köyhistä maakunnista rikkaaseen pk-seutuun?

Voisiko näitä YA:n sivuapteekkeja "maakunnalistaa" (vrt. kansallistaa) - niinkuin Kuopiossa v.1999 - muiden farmasian opetuksesta vastaavien yliopistojen (mm. Åbo Akademi ja Oulun yliopisto) pääapteekeiksi - ainakin alkuvaiheessa. Myöhemmin pilkotaan sitten lisää näille alueellisia sivuapteekeja. Myös Kuopiolle.

Jos blogisti on johdonmukainen tulonsiirroissa "köyhältä kansalta rikkaille apteekkareille", eikö hänen olisi syytä olla johdonmukainen myös tulonsiirroissa "köyhiltä maakunnilta rikkaalle pk-seudulle"?

Ihmettelen muuten, etteivät kansanedustajat maakunnissa ole havahtuneet tähän kysymykseen jo aikaisemmin - varsinkin kun tiedetään, millaisessa ahdingossa yliopistot ovat viime vuosina olleet.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Blogisti ehdottaa, että kuka tahansa proviisori, jolla ei ole tilillään väärinkäytöksiä saa perustaa apteekin minne haluaa.

Näin sulavat kilpailun puutteesta johtuvat "köyhiltä rikkaille" voitot, jonka jälkeen YA:n omistussuhteet ovat melkolailla yhdentekevät.

YA:ta ei pitäisi kohdella mitenkään eri tavalla kuin muitakaan apteekkeja.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Mitens se "kuka tahansa - nuhteettoman - proviisorin" kokemus? Hetikö laittaisit farmasian opintojen jälkeen apteekkariksi?

Vai olisiko - uudessa kilpailutilanteessa - pari vuotta KY:llä tarpeen?

Apteekkari on kuitenkin toimitusjohtaja yrityksessään... toisaalta hän on terveydenhuollon toimija, jonka tarvittaessa on kyseenalaistettava lääkettä määräävän lääkärin reseptit - kai blogistilla on joku näkemys siitä, kumpaako puolta apteekkarin on painotettava työssään - ja millaisella kokemuspohjalla, montako vuotta työelämässä - ihan oikeissa töissä - ennenkuin "vastuu painaa"?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Sinullapa on luottoa tämän maan provisooreihin ja/tai proviisorikoulutukseen.

Apteekkariksi pitää päästä vain jos on takana varallisuutta, kesämökki ja aviomies?

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Toinen kysymys blogistille: tiedätkö nykyisten apteekkien palveluista yhtäkään, joista apteekit eivät peri maksua - sekä YA että pienemmät apteekit?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Lääkeneuvonta on maksutonta, miten niin?

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Eikö olisi hyvä, että ne edelleen olisivat maksuttomia? Vrt. pankkipalvelut, jotka joskus olivat maksuttomia... mutta ovat nykyään aika lailla tuotteistettuja - ja maksullisia. Sama suunta olisi "vapautetulla" apteekkitoiminnalla...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

Toisaalta supermarketin lihatiskiltä saa edelleen maksutta neuvoja sille mitä lihaa mitenkin grillataan.

Kummasti lisää myyntiä tuollainen neuvominen, voisi jopa ajatella, että se kannattaa tehdä ilmaiseksikin - varsinkin jos on riski että asiakas kävelee naapuriapteekkiin ilman sitä.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Viime keväänä hämmästellessäni Espanjan apteekkien runsautta ja hintojen pienuutta tein pikavertailun kolmen toisiaan vastaavan lääkkeen hinnasta:

Panacod 20 tabl (Suomi) 14.35€
Analgiplus 20 tabl (Espanja) 2,35€
Citodon 20 tabl (Ruotsi) 6,10€

Voltaren 60g (Suomi) 18,60€
Voltaren 60g (Espanja) 6,95€
Voltaren 60g (Ruotsi) 14,0€

Rosazol 25g (Suomi) 19.45€
Rozex 30g (Espanja) 5.37€
Rozex 30g (Ruotsi) 24.65€

Reijo Jokela

Panacodin hinta Suomessa:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/geneer...

Vertailuna voi laittaa citodonin hinnan ruotsissa tilattuna nettiapteekista.
https://www.apoteket.se/produkt/citodon-tablett-50...

Eli ei noissa hinnoissa mitään merkittävää eroa ole kun vertaa, että tuo Suomen hinta on heti saatavilla apteekista ja Ruotsin hinta on nettikaupasta.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Ihan oikeita hintoja ne ovat, eikä ne selittelemällä miksikään muutu. Unohdit kokonaan Espanjan, jossa pienehkössä kaupungissani on enemmän kuin 5 apteekkia kilometrin säteellä asunnostani. Netistä tarkistin vielä 15 vuotta työssäolleen farmaseutin keskipalkan Espanjassa, joka on 3100€/kk.

Tähän sopinee lisäksi pikku tarina. Joulun alla oli tavallista kylmemmät säät ja kun menin lähiapteekkiini niin siellä oli asiakastilassa kauniisti joululiinoin katettu pöytä, jolta asiakkaat saivat itse ottaa, vieläpä ilmaiseksi konjakki-, viski- tai vodkaryypyt lämmikkeeksi.

Käyttäjän TeemuKivijrvi kuva
Teemu Kivijärvi

Lääkkeiden oikeita omavastuuhintoja ovat (14.7.2016):
- Panacod 20 tabl 5,12 € tai Panacod 100 tabl 10,10 €
- Voltarenia ei ole Suomessa 60 g pakkauksissa
- Rosazol 25 g 7,91 €

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Entisessä asuinpaikassani oli luksusta kun sai lähi-Siwasta noutaa postipakettinsa vielä klo 23 illalla. Nykyään vain klo 18 asti kaupungin keskustasta, paikallisen Postin ansiosta.

Miksei käsikauppatuotteet markettien hyllyille ja reseptilääkkeet omalle osastolle asiantuntemuksen kera. Marketitkin voisivat palkata pari myyjää käsikauppatuotteiden saloista kertomaan.

Jyrki Paldán

Mielenkiintoinen väite tuo tulonsiirto rikkaille. Kilpailun vapauttamisella kun on lähes aina ja kaikkealla ollut tulo- ja varallisuuseroja kasvattava vaikutus.

Mahdollisen kuluttajahinnan laskun ehkä näen mahdolliseksi tässä apteekkikysymyksessä(sekään ei tietenkään taattu, kokemuksia kun on maailmalla vastaavista toimenpiteistä laidasta laitaan), mutta mitään tuloeroja tasoittavaa vaikutusta on todella vaikea kuvitella tapahtuvaksi.

Toimijoiden määrän kasvaminen ja kentän hajautuminen ovat myös suuria kysymysmerkkejä. Eipä noita pieniä toimijoita ole vähittäismyynnissä jäljellä enää juuri millään alalla, ja ne aniharvat jotka vielä pyristelevät, ovat jatkuvassa ankarassa selviytymiskamppailussa. Eikä tuokaan ole mikään suomalainen ilmiö, suuret jyräävät kaikkealla. Miksi siis apteekkibisnes olisi joku poikkeus? Ja jos se ei olisi poikkeus, olisiko välttämättä hyvä idea vaihtaa se esim. se yliopiston omistama apteekki johonkin ulkomaiseen jättiyritykseen?

Ja sitten ei tietenkään unohdeta, näin kun propagandasta on puhe, se suurin, julmin ja häikäilemättömin propagandamasiina - markkinointi, kasvaa takuulla räjähdysmäisesti kilpailun avauduttua.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Mielenkiintoinen väite tuo tulonsiirto rikkaille. Kilpailun vapauttamisella kun on lähes aina ja kaikkealla ollut tulo- ja varallisuuseroja kasvattava vaikutus."

Olisikohan sinulla lähdettä laittaa tähän väitteeseen?

"Eikä tuokaan ole mikään suomalainen ilmiö, suuret jyräävät kaikkealla. Miksi siis apteekkibisnes olisi joku poikkeus? Ja jos se ei olisi poikkeus, olisiko välttämättä hyvä idea vaihtaa se esim. se yliopiston omistama apteekki johonkin ulkomaiseen jättiyritykseen?"

Jos se laskee kuluttajahintoja, ja ulkomainen yritys maksaa verot kuten pitää, niin miksi ei?

Lidliä vastustettiin aikanaan samalla argumentilla, ja sen tulo Suomeen terveytti kilpailukenttää monelta osin.

"Ja sitten ei tietenkään unohdeta, näin kun propagandasta on puhe, se suurin, julmin ja häikäilemättömin propagandamasiina - markkinointi, kasvaa takuulla räjähdysmäisesti kilpailun avauduttua."

Lääkkeiden markkinoinnin säännöt ovat Suomessa nykyisellään tiukat, eikä niitä tarvitse höllentää.

Jyrki Paldán

"Olisikohan sinulla lähdettä laittaa tähän väitteeseen?"

Tuttuun tapaani provosoin hieman vetämällä mutkia suoriksi, mutta sen verran kun itse olen noita tilastoja tirkistellyt, niin kansainväliset vertailut kuin alueen sisäiset kehityksetkin näyttävät miltei aina menevän tuohon suuntaan. Provosoinnistani huolimatta en ole saanut oikein ketään perustelemaan kantaani vääräksi.

Tietysti vakavasti otettavat tutkijat eivät asiaa ota noin jyrkästi, mutta samansuuntaisesti silti:

http://www.ecineq.org/ecineq_lux15/FILESx2015/CR2/...

'Consistently with a significant part of the literature, our results would support the existence of a posivite relationship in the Eu countries, so that higher economic freedom seems to imply greater income inequality by using both major overall measures of economic freedom, the Fraser Institute index and the Heritage Foundation index, especially for the former, which is the most used in literature.'

http://www.be.wvu.edu/phd_economics/pdf/06-08.pdf

'We do not support, however, for his result that the level of economic freedom is, contrarily, negatively related to income inequality. In our results this variable is generally insignificant, or when it appears it is positive as was Scully's finding.'

"Jos se laskee kuluttajahintoja, ja ulkomainen yritys maksaa verot kuten pitää, niin miksi ei?"

Blogissasi mainitset ilmeisesti vastustavasi "tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille", ja mikään ei tee sitä tehokkaammin kuin suuret yritykset. Toinen ilmiselvä ongelma on yliopiston rahoituspohja. Jos pitäydytään nykyisten finanssi-, ja rahapolitiikan rajoissa, millä tuo syntyvä aukko yliopiston rahoituksessa paikataan? Annetaanko rahoituksen laskea jo nykyisin kriittisen matalasta tasosta, vai pistetäänkö vain veronmaksajat paikkaamaan tuo reikä verovaroin? Tietystihän niitä suuryrityksiä voitaisiin verottaa teoriassa, mutta käytännössä se näyttää olevan miltei mahdotonta, ja eipähän siihen tunnu olevan poliittista tahtoakaan.

"Lääkkeiden markkinoinnin säännöt ovat Suomessa nykyisellään tiukat, eikä niitä tarvitse höllentää."

Tässä olet kyllä ihan oikeassa, ja hyvä niin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #16

"Tuttuun tapaani provosoin hieman vetämällä mutkia suoriksi, mutta sen verran kun itse olen noita tilastoja tirkistellyt, niin kansainväliset vertailut kuin alueen sisäiset kehityksetkin näyttävät miltei aina menevän tuohon suuntaan. Provosoinnistani huolimatta en ole saanut oikein ketään perustelemaan kantaani vääräksi. "

Näkisin että tuo selittyy sillä, että talouden vapauttaminen nostaa keskimääräistä elintasoa, sekä lisää varallisuuserojen amplitudia pitämällä huolen siitä, että vauraus keskittyy harvempiin käsin.

Aivan samalla tavalla apteekkien vapauttaminen Suomessa lisää varallisuuserojen amplitudia lisäämällä vauraiden apteekkarien määrää - vapauttamisen jälkeenkin lisääntynyt apteekkarien joukko tienaa vielä varsin kivasti, eli enemmän porukkaa nousee hyvätuloiseksi. Häviäjinä ovat ne, jotka vetävät nyt hävyttömiä voittoja: http://www.iltalehti.fi/verot-2015/201511022060103..., ja voittajina myös kuluttajat, jotka maksavat vähemmän.

"Blogissasi mainitset ilmeisesti vastustavasi "tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille", ja mikään ei tee sitä tehokkaammin kuin suuret yritykset."

Menestyessään kyllä, toisaalta epäonnistuessaan käy päinvastoin, esim. Nokia. Yhdenkään suuren yrityksen menestyminen ei ole itsestäänselvyys - eikä pitäisi olla pienenkään.

"Toinen ilmiselvä ongelma on yliopiston rahoituspohja. Jos pitäydytään nykyisten finanssi-, ja rahapolitiikan rajoissa, millä tuo syntyvä aukko yliopiston rahoituksessa paikataan?"

Liikeyrityksille ei ikinä pidä antaa verotusoikeutta. YA:n apteekkia ei pidä mitenkään koplata yliopiston rahoitukseen, rahoittakoon toimintansa kuten muutkin oppilaitokset.

"niitä suuryrityksiä voitaisiin verottaa teoriassa, mutta käytännössä se näyttää olevan miltei mahdotonta, ja eipähän siihen tunnu olevan poliittista tahtoakaan. "

Pitää voida, ja on - ainakin itselläni.

Juhani Kahela

Vartia esittää asiaa ja vihreiden tavoitepropagandaa. Työurallani olin tekemisissä (tilitoimisto) apteekkareiden taloudellisten tulosten kanssa. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista.

Vartia ei esitä minkäänlaista mallia miten asia tulisi hoitaa. Hävitetään maaseudulta palvelut, niin vihreiden tavoite maaseudun autioittamisesta on askel lähempänä. Miten Vartia on suunnitellut takaavansa , että apteekkipalvelut YHTÄÄN huonompina jatkuvat jokaisella paikkakunnalla, jossa on nyt apteekki. Asiassa on paljon samoja piirteitä kuin viinit maitokauppoihin. Pienten taajamien Alkot suljetaan kannattamattomina. Maitokauppojen viinivalikoimat tulevat olemaan tosi suppeat. Parempia viinejä ja väkeviä pitää mennä hakemaan muualta ja samalla suoritetaan muutkin ostokset. Pienten asumistaajamien kauppojen kokonaismyynti alenee ja sulkemisvauhti kasvaa. Sopii vihreitten tavoitteisiin.

Pika-ajatus ratkaisuksi. Alle 5000 asukkaiden taajamista apteekki- ja alkotuotteet olisivat x prosenttia edullisemmat. Tulisi asiakkaille taloudellinen houkutin ostaa pikkupaikkakunnilta. Alennusrahat koottaisiin suurempien paikkakuntien toimilupamaksuilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset