Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Kansalaisaloite - riski vai mahdollisuus?

  • Mennäänpäs tuosta yli että heilahtaa?
    Mennäänpäs tuosta yli että heilahtaa?

Uskoni Suomen demokraattiseen järjestelmään koki taas uuden kolauksen kun Antero Vartian mainio apteekkivallankumous (Libera, 11.1.2016) törmäsi Kokoomuksen poliittiseen superpositioon* (US, 16.7.2016), jossa vastustetaan nykytilaa mutta kieltäydytään tekemään sille mitään, koska kaverikapitalismi.

Minua nokkelammat Liberaalipuolueen jäsenet oivalsivat, että tässä voisi olla  pelipaikka puoluerajat ylittävälle liberaaliyhteistyölle - jos eduskuntapuolueet eivät kykene tai halua epäkohtiin puuttua, on olemassa toinen keino: kansalaisaloite.

Pähkinänkuoressa aloite olisi apteekkilupien määrän säätelyn lopettamisesta säilyttäen nykyiset pätevyysvaatimukset, sekä lääketaksan muuttamisesta hintakatoksi.

Tähän saakka 524 kansalaisaloitteesta 11 on toimitettu eduskuntaan, ja 3 on saavuttanut tavoitteensa sekä odottaa sinne viemistä. Työmäärällisesti kansalaisaloitteen läpisaaminen on puolueen perustamiseen verrattavissa oleva harjoitus, johon tarvitaan aktiiveja, näkyvyyttä, nimienkeruuta ja tukijoita.

Vain harvat aloitteista siis saavuttavat tavoitteensa, josta heräsi aiheellinen huoli - jos teemme kansalaisaloitteen, mutta aloite ei kerää tarvittavia 50 000 nimeä, voiko tämä toimia lyömäaseena sen puolesta, että kansa on tyytyväinen nykytilaan?

Riski on olemassa.

Tämä ei tietenkään ole ollut kansalaisaloitteen alkuperäinen tarkoitus, mutta sillä ei ole merkitystä - Status Quon muuttaminen on Suomessa erittäin vaikeaa, ja hyvätkin ideat pysähtyvät helposti edunvalvonnan juoksuhiekkaan.

Jää nähtäväksi heitämmekö arpaa vai ei, mutta älä sinäkään sitä harkitsematta tee, sillä huonosti valmisteltu tai perusteltu kansalaisaloite olisi kuolinsuudelma tärkeälle asialle.

***

*Vastaavanlainen superpositio syntyi myös Kokoomuksen puoluekokouksessa 2010 (Yle, 13.6.2010), silloinkin kyse oli kokoomusnuorien aloitteesta, joka äänestystuloksesta huolimatta vesitettiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Mitä tulee otsikkoon, niin kansalaisaloite ei vaan toimi Suomessa, joten ei sitä.
Sitten muuten vaan kysyttynä..eli mikä tämän "apteekkiagendan" takana oikein on? Oletko/oletteko perustamassa sellaista, meneekö paljon kalliita lääkkeitä, vai mistä juontaa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Apteekkiagendan takana on rahan säästäminen sekä kuluttajilta että veronmaksajilta: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/taloustieteilija...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pankaahan nopeasti piirijärjestöt pystyyn, jotta pääsette mukaan kunnallis-ja maakuntavaaleihin, muutoin jää toiminta vain parranpärinäksi.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

A.A:"Apteekkiagendan takana on rahan säästäminen sekä kuluttajilta että veronmaksajilta.."

Ihmettelyni johtui vaan siitä, kun tämä itselleni aika vieras idea. Vartia näemmä ajanut asiaa jo viime vuoden puolella, joten jotain todellistä yritystä vissiin takana. Olen sen luontoinen, että yritän etsiä useinkin sen vastauksen että "miksi" ja sitä tässä nyt hieman ihmettelen. Rahaa voisi säästää monella muullakin tavalla ja sellaisilla systeemeillä mitkä olisi itseäni(ja varmaan monia muitakin)lähempänä..vaikkapa alkon vapauttaminen ja silviistee.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

Kyllä alkonkin vapauttaminen on agendalla, tämän suurin merkitys on kilpailun lisääntyminen vähittäiskaupassa, kun alko naapurissa ei enää sanele mikä kauppa menestyy.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kansalaisaloite ei vain toimi. Vaikka vaadittu kannattajamäärä ylittyy, Eduskuntaan tuotavat kannatettavat aloitteet ovat jo pääsääntöisesti hyväksytty. Kuten oikeus- ja työministeri viisaasti totesi, "-aloitteilla nokittelu ei ole viisasta".

Viimeisen kansalaisaloitteen voisi tehdä siitä, lopetetaanko kansalaisaloitepelleily. Meillähän ovat vaalit tasaisin väliajoin.

Itse katsoisin, että paras tapa lähestyä konkreettista ja tehokasta päätöksentekoa olisi edustuslaitokseen valittavan ryhmän äänikynnyksen nostaminen kahdeksaan prosenttiin. Populistiset ja takiaispuolueet joutuisivat luovuttamaan jäseniään valtapuolueisiin, mikä aina lisää tehokkuutta päätöksissä ja puhetta ryhmittymän sisällä.

Mitä 50000th ihmistä tarkoittaa? Se on 1% kansasta ja vähän enemmän äänestysikäisistä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Miksi juuri 8%, eikö 20% olisi parempi luku?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jos kaksipuoluejärjestelmään pyritään suoraan (kannatan), niin äänikynnys voisi olla suurempikin. Jos taas Suomen sirpaleista puoluekenttää vähän harvennettaisiin, pienet nykyiset puolueet joutuisivat yhdistymään. Mikä taas vähentäisi puhuvia päitä, siis vähentäisi päällepuhumista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #5

Jos tavoitteesi on kaksipuoluejärjestelmä niin fine, sitten se 20%. Itselläni ei ole kokemusta toimivasta kaksipuoluejärjestelmästä, joten en osaa sanoa hyödyistä.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #5

Miksei samantien yksipuoluejärjestelmä? Hommat toimisivat nopeasti puolueen haluamalla tavalla eikä aikaa tuhlaantuisi turhaan riitelyyn ylimääräisten takiaisten kanssa. Vähentäisi puhuvia päitä kunnolla, siis vähentäisi ikävää päällepuhumista... tehokkuuden optimointia.

Ikäviä sellaiset takiaiset.. tarttuvat housuihin sun muuta maastossa.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #8

Kaksipuoluejärjestelmässä yleensä on kaksi erilaista vaihtoehtoa, joista äänestäjä valitsee itselleen sopivamman. Vaaliohjelma on siis lähempänä hallitusohjelmaa, mikä esim. Suomessa on täysi arvoitus äänestyskopissa. Mitä esim. persujen vaaliohjelmasta on toteutunut nykyhallituksessa? Entä kepun ja kokoomuksen koulutuspoliittisista vaalilupauksista?

Toki voidaan pyrkiä sellaisiinkin ratkaisuihin, missä puolueelle asetetaan kannatuskatto, esim. 15%. Ylimenevät äänet menisivät hukkaan. Saisimme jatkuvasti todella monipuolisia hallituksia. Mutta sitten on vain se päätöksenteko.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Amos, olet kovin niukasti ottanut kantaa yliopistoapteekkijärjestelmään.

Joko olisi aika perustaa omat yliopistoapteekit Åbo Akademille ja Oulun Yliopistolle - sekä lisätä Itä-Suomen yliopistolle sivuapteekkeja?

Eikö Liberaalipuolueen edustaja kannattaisi samalla logiikalla näiden apteekkien lupamenettelyn liberalisointia?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mielestäni Helsingin yliopiston erityisasema pitäisi poistaa laista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset