Tiheää asumista luonnonläheisyydestä tinkimättä
-
Matalammilla rakennuksilla puistolle ei jäisi tilaa, kuva Singaporesta.
HS tänään 27.7.2016: Helsingin kaavoittaja: ”Jonnekinmuualle ei ole paikka” – jos kaikista viheralueista pidetään kiinni, pöhinää ei synny
Kirjoituksen mukaan riittävä asuntorakentaminen laskee asumisen hintaa, ja suurempi asukastiheys luo "pöhinää", eli selkokielellä palveluita ja työpaikkoja. Näin on, mutta kirjoituksen otsikko antaa viestin, että jos haluamme nämä hyödyt, viheralueille on pakko rakentaa.
Tämä ei pidä paikkaansa - rakentaa voi neljän ilmansuunnan lisäksi ylöspäin, eikä Kivinokkaa, Vartiosaarta, Malmin lentokenttää, Talin golfkenttää tai Keskuspuistoa tarvitse uhrata.
Ainoa asia mikä pitää uhrata, on perinne matalassa kaupungissa asumisesta. Jos minun pitäisi valita viheralueiden menettämisen ja korkeampien rakennusten välillä, valintani on selvä.
On myös älyllistä epärehellisyyttä väittää, että jos riittävästi poljemme jalkaa maahan, tuon valinnan eteen ei jouduta.
***
Allekirjoittanut on Liberaalipuolueen jäsen, ja mitä todennäköisimmin kunnallisvaaliehdokas Helsingissä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)
Sitten voinet kannattaa ratapihojen päälle rakentamista, mikä edellyttää neuvotteluita valtion kanssa, mutta edesauttaisi Malmin lentoaseman säilyttämistä (siinä samassa voitaisiin myös haudata kallis Pisara-turhake).
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Haukut nyt väärää puuta, kuten niin moni muukin korkeampaa rakentamista toivova. Ensin pitäisi aloittaa normien purusta, että voidaan edes harkita Singaporen kaltaista tornirakentamista. Ainakin valokulmasäädös, pysäköintinormi ja pelastustien mitoitusnormi vaikeuttavat laajamittaista tornirakentamista, elleivät sitä peräti kokonaan estä.
Tosin jos tontin koko on esimerkiksi 100 m x 100 m, niin samaan tehokkuuteen päästäisiin 8-kerroksisilla umpikortteleilla kuin 30-kerroksisilla torneilla. Tämän voi helposti demonstroida esimerkiksi legopalikoilla siten, että yksi palikka on yksi asunto. Umpikorttelienkin tiellä on kyllä samat normit pelastusnormia lukuun ottamatta.
Haukun kaikkia puita - tokihan montaa normi pitää muuttaa (tai mieluiten poistaa), mutta perinne on se, mikä estää tällä hetkellä myös normien muuttamisen.
"Tämä ei pidä paikkaansa - rakentaa voi neljän ilmansuunnan lisäksi ylöspäin."
Ja alaspäin. Ylöspäin rakennettaessa katutaso muuttuu ankeammaksi suurten rakennusten varjojen alla, alaspäin rakennettaessa taas itse asunnot ovat ankeita.
Arkkitehtuuri ja uusi rakennuskulttuuri voi jossain määrin tuoda ratkaisuja kumpaankin ongelmaan, mutta nykyisellä taloudellisella kustannuskilpailukykymentaliteetilla kommunistimaiden betonikuutiotkin ovat liian ylellisiä ja kalliita vähävaraiselle väestölle(lue, kaikille paitsi varakkaimmalle 1-10%:lle).
Alaspäin rakentaminen on järkevää tiheimmän ydinkeskustan alueella, varsinkin maassa jossa puolet vuodesta sataa räntää vaakasuoraan. Tätähän on jo ihan kivasti toteutettukin.
En ole enää pitkään aikaan tajunnut yhtäaikaista narinaa tonttipulasta, ja muutamakerroksisten lättänöiden rakentamista jopa suoraan kallion päälle, johon voisi rakentaa miten paljon kerroksia vain.
Kävisikö se, että ei rakennettaisi lisää, vaan pidettäisiin kaupunki ja sen väestömäärä jokseenkin nykyisen kokoisena? Positiivista "pöhinää" voi olla myös ilman väestönkasvua. Jos pitää välttämättä jossain keskeisillä alueilla tiivistää, niin laitakaupungilla voi harventaa (sinne jääville riittää enemmän neliöitä per asukas).
Ei ikävä kyllä käy, muuttoliikettä voi hidastaa rahalla, mutta sitä ei voi pysäyttää.
Aiheesta lisää:
Muuttoliikkeen hidastaminen on erittäin helppoa - ei kaavoiteta lisää.
Tuosta viitatusta artikkelista sen verran, että pidän työnjakoa ja erikoistumista luontevana, mutta vastavuoroinen paitojen pesu (tarkoituksellinen palveluiden osuuden lisääminen) ei tuota mitään tuollaista hyötyä. Työnjaon ja erikoistumisen etujen saavuttamiseen ei tarvita maksimaalista kapunkipainotteisuutta, vaan nykyinenkin rakenne voi hyvin riittää. Kasvua rajoittaisin lähinnä luonnon rajallisen kestokyvyn vuoksi.
Kaavoittamisen lopettaminen on muuttoliikkeen hidastamista rahalla - luokkaa miljardi per vuosi (hihalukuna) kun porukka jää maalle jossa töitä ei ole, ja samalla kaupungit kärsivät työvoimapulasta.
Paitojen pesukaan ei ole vastavuoroista, jos yksi ostaa siihen mahdollisimman hyvin sopivat välineet, muiden ei tarvitse.
Sama pätee remontteihin, ja jopa siihen espressokeittimeen.
Mitä luonnon kestokykyyn tulee, niin tutkimustiedon valossa ei ole täysin selvää kumpi kuormittaa enemmän, tiheä vai haja-asutus, molemmissa on puolensa.
Oletat jotain sellaista, kuin että maalta kaupunkiin siirtyvä voisi pestä toisten paitoja, ja talous kohenisi näin. En usko tuohon. Ei kaikkien tarvitse asua Kaivopuistossa ja Kauniaisissa, ja silti pääkaupunkiseudun talous pyörii. Aivan samoin osa työpaikoista voisi syntyä Hämeenlinnaan.
Helsinkiin saadaan kyllä haalittua lisää väkeä, koska korkeiden asemien kärkkyjien (hallinto, firmat) kannattaa aina muuttaa isojen pomojen naapuriin. Jos asuntoja olisi vähemmän, kärkkyjistä osa jäisi Hämeenlinnaan. Tämä ei haittaisi taloutta. Tähtään tällä kommentilla siihen, että Helsingin asuntojen korkea hinta ei tarkoita sitä, että ihmiset Helsingissä olisivat vstaavassa suhteessa tuottavampia kuin hämeenlinnalaiset.
Muutit paitojenpesuesimerkin työnjakokeskusteluksi. Työnjako ja erikoistuminen on siis järkevää, mutta kaupunkiin muutto ei sitä luo, eikä pelkkä palvelutyöpaikkojen lisääminen (ilman työnjaon rationalisointia). On vaikea keksiä esimerkkiä, jossa työnjako ei toimisi riittävällä tavalla nykyiselläkin väestöjakaumalla.
Väestön kasvattaminen ainakin kasvattaa rasitetta luonnolle. Helsinki ja Suomi voisivat luopua väkiluvun kasvattamispolitiikastaan.
Sillä, rakennetaanko Hämeenlinnan vai Helsingin rautatieaseman viereen ei ole suurta merkitystä, olennaista on ettei rakenneta näiden kahden pisteen väliin umpimetsään.
Asumisen kallistuminen ei aivan totta lisää työn tuottavuutta, eikä edes päin vastoin jos rakentaminen on riittävää.
Väestön asumistiheyden kasvu kasvattaa palveluiden kysyntää, ja luo sitä kautta mahdollisuuden erikoistua - esim. ravintolapalvelut ovat tästä hyvä esimerkki.
Väestönkasvu kasvattaa kuormaa, minun puolestani siitä tavoitteesta voidaan luopua Suomen tasolla.
Olen hieman eri mieltä umpimetsästäkin. Suomen pikkukunnissa on monia menestyviä yrityksiä. En näe mitään syytä, miksi ne olisivat jotenkin huonompia kuin suurissa kaupungeissa olevat yritykset. (Yleistä rakentamista ja väestönkasvua en kannata minnekään.)
En osaa nähdä "palveluiden kysyntää" hyvänä asiana. Erikoistuminen on ok, ja on fiksua, että isolla työmaalla on työmaaruokala. Hyvä ravintola voi myös toimia luksuspalveluna. Isossa kaupungissa voi olla joitain hyvin eksoottisiakin ravontoloita. Mutta kansantalouden kannalta tuosta (viihdepalvelupuolesta) ei ole mitään etua (jos yleistä eksoottisen ruuan tuomaa lisäviihtyvyyttä ja sen kautta syntyvää työintoa ei oteta huomioon). Kansantalouden kannalta olisi kai parempi, jos ihmiset keskittyisivät "tuottavaan työntekoon" eikä "vapaa-ajan joutavuuksiin". En ole mikään tiukkis työmoraalin / leppoistamisen suhteen, mutta kansantalouden kannalta viihdepalvelut ovat siis toissijaisia. Jos halutaan vahvaa taloutta, pitää keskittyä muihin asioihin kuin viihteen kuluttamiseen.
Yrityksesten toimintaedellytykset heikkenevät mitä syrjempään mennään, toimittajien ja asiakkaiden tapaaminen vaikeutuu, logistiikka hankaloituu sekä osaavaa työvoimaa on vaikeampi hankkia. Vuokrat toki halpenevat, eli kaikki vaikutukset eivät ole negatiivisia.
Mitä palveluihin tulee, niin ovat ne mielestäni parempi tapa kuluttaa kuin hyödykkeet - kahdestakin syystä: palvelut kuluttavat vähemmän raaka-aineita, sekä työllistävät enemmän.
Elämme maassa jossa professorit ja lääkärit remontoivat omat kotinsa, koska verokiilan takia se on järkevää. Tämä on nimenomaan erikoistumisen vastaista, ja johtaa siihen, että se kaveri joka voisi ne kodit remontoida makaa sohvalla, ja lääkäri ja professori tekevät vähemmän tunteja (korkean tuottavuuden) leipätyössään.
Yhtälailla kokkaamme omat ruokamme, vaikka ravintolan suurkeittiö tekisi sen tehokkaammin ja maukkaammin.
Oikeastaan koko käsite viihdepalvelu on aika turha, sillä sama pätee kahvinkeittoon tai vaikka personal traineriinkin.
Pienissä kunnissa on tosiaan myös etunsa. Mainitsemiesi lisäksi esim. lojaali ja pysyvä työvoima, kaupunkia alemmat palkat, vähäinen byrokratia, ruuhkattomuus, ja etäisyyttä naapureihin (jos vaikka vähän metelöidään). Monille firmoille muutto kaupunkiin olisi taloudellinen mahdottomuus ja usein logistinen järjettömyyskin.
Palvelut voivat olla parempi kulutuskohde kuin hyödykkeet, jos molemmissa tapauksissa puhutaan harrastusluonteisesta resurssien kuluttamisesta. Näin, koska luonnon resurssit ovat rajalliset. Talouden kannalta tuottavampi toiminta olisi noita molempia parempaa. Tässä mielessä tuottavaa työtä on esim. uusien tuotteiden rakentelu, luonnonvarojen kerääminen ja tuotteiden myynti ulkomaille. Nuo kaikki kohentavat talouden tilaa, eivät laske sitä, kuten vapaa-ajan (resursseja kuluttava, uusia resursseja tuottamaton) toiminta. (Puhun tässä edelleen paitojen pesuun perustuvan palveluyhteiskunnan järjettömyydestä.)
Palveluiden työllistävä vaikutus on oikeastaan huono juttu. Parempi tehdä sama työ vähemmillä henkilötyötunneilla, ei enemmillä.
Se olisi järkevää, että professorit voisivat palkata remontoijan. Sama koskee myös taviksia. Tässä on vielä kyse järkevästä työnjaosta, ei siitä, että kulutettaisiin aiempaa enemmän muuten vain.
Osaan tehdä itse maittavampaa ruokaa kuin suurkeittiöt, ja nautinkin siitä, joten tuo ehdottamasi työnjako ei käy. ;-)
Kahvinkeitto ja personal trainer ovat rajalla, mutta turhan puolella. Kahvi tosin on osa kulttuuriperintöämme, ja siksi ehkä pakollinen juttu. Personal trainer voi olla järkevä talouden kannalta vain, jos hän lisää työntekijöiden työkuntoa enemmän kuin tarvitsee itse palkkaa elääkseen. Talouden kannalta olisi todennäköisesti tehokkaampaa laitaa ihmiset vaikkapa hakaamaan omat halkonsa (tulisi sekä kuntoa että taloudellista hyötyä).
Pienille firmoille pienet kunnat toimivat hyvin, tietyn koon jälkeen alkaa tökkiä.
Olen eri mieltä jaottelustasi tuottavaan ja tuottamattomaan tekemiseen - jos joku on valmis jostain jotain maksamaan, se on tuottavaa tekemistä.
Voit ajatella palvelut myös tulonsiirtoina (perinteiseltä) teollisuudelta teollisuuden ulkopuolelle. Joko toteutat ne verotuksella ja tuilla, tai niin, että teollisuuden työntekijät ostavat palveluita ja maksavat palkkaa.
Vähenevät työtunnit ovat toki aina hyvä asia, esim. automaation myötä, mutta aivan samalla tavalla tehokkaammat työtunnit erikoistumisen myötä.
Pienillä kunnilla on omat rajoituksensa (samoin kuin suurilla omansa), mutta koko ei liene keskeinen poenessä kunnassa toimimista rajoittava tekijä. Suomen suurin tavaratalo lienee Töysän Tuurissa, Valtroja tehdään Suolahdella jne.
Tuottavan ja tuottamattoman tekemisen voi nimetä ja määritellä monella tavalla. Se mitä haluan sanoa on, että jos puolet suomalaisista siirtyisi toisten suomalaisten paidanpesijöiksi, partureiksi, personal trainereiksi, kahvilayrittäjiksi jne., Suomen talous ei enää toimisi. Ehkä asia on helpointa hahmottaa rahan kautta. Ulkomaille myynti ja raaka-aineiden jaostaminen tuottavat jotain rahanarvoista. Latten juominen kahvilassa kuluttaa noita ansaittuja rahoja. Ihan ok tehdä molempia, mutta tuota kulutuspuolta voi harrastaa vain sen verran, kuin tuottopuoli kykenee kustantamaan. Tämä oli vähän yksinkertaistavaa, mutta ymmärtänet pointin.
Kuten sanot, palvelut voi nähdä tulonsiirtoina teollisuudelta teollisuuden ulkopuolelle. Niin kauan kun puhutaan rationaalisesta työnjaosta (professori ehtii pohtia, kun joku muu pesee hänen paitansa), tuottavuus paranee. Tuollaista työtä ei kuitenkaan kannata tehdä enempää (puhtaasti rahatalouden kannalta katsottuna) kuin työnjaon rationalisointihyötyjä on järjestettävissä. Tuosta pisteestä eteenpäin kyse on tyypillisesti viihdykkeiden ostamisesta yli tarpeen jääneillä rahoilla (mikä on siis epätaloudellista, jos keskitymme vain rahatalouden optimointiin).
Palveluyhteiskunta (maan sisäinen sellainen) voi siis toimia "teollisuusyhteiskuntaa" täydentävänä työnjakona, mutta ei itsenäisesti ilman tuota (rahaa tuottavaa) "teollisuusyhteiskuntaa". Palvelupuolta ei voi kasvattaa enempää kuin teollisuuden tuotto, rationaaliset työnjakokohteet ja yleiset (rahalla mitatut) elintasovaatimukset antavat myöten.
Olet oikeassa, palvelujen osuus kansantuotteesta ei voi olla 100%, mutta se voi olla yli 90% ilman että ongelmia tulee.
Vertailun vuoksi, Suomessa tuo luku on 70,2% (https://www.cia.gov/library/publications/the-world...), Hong Kongissa 92,8% https://www.cia.gov/library/publications/the-world...)
Palveluiden osuus voi nykytekniikan aikana olla korkeakin. Ennen suurimman osan väestöstä piti tuottaa ruokaa. Nyt muutama viljelijä tuottaa kaurahiutaleet koko Suomelle.
Voisi lähteä siitä, että valitaan ensin se valuutan määrä, joka tarkkailtavan alueen (tässä Suomi) pitää tuottaa kaupalla alueensa ulkopuolelle. Tällä rahalla ostetaan ulkomailta banaanit, mersut ja fossiiliset polttoaineet. Tämän lisäksi meillä on kotimaista tuotantoa jonkin verran (esim. kaurahiutaleet, puutavaraa rakentamiseen). Osa työstä vodaan jakaa (professoreiden paita pestään). Sata vuotta sitten tuossa oli lähes kaikki. Tänään runsaan tuosta yli jäävän (työ)ajan voi käyttää laiskotteluun tai huvipalveluiden tuottamiseen. Tästä syystä palveluala voi olla suurempi kuin pelkkä toiminnan tehostaminen työnjaolla antaisi aihetta.
Sellainen huomio palveluiden tilastoinnista, että nykyisistä palveluammateista suuri osa menee tuohon ensinnäiseen ulkomaankauppasektoriin. Ulkomaalaisten matkailu Suomessa ja pelinkehittäjät tuottavat siis rahaa Suomelle (eivät vain siirtele sitä yhdeltä suomalaiselta toiselle).
No niin, pitkä selitys, jonka tarkoitus oli osittaa, että "tuottamattomia" (ulkomaanlauppaan liittymättömiä, suomalaiselta suomalaiselle) palveluita voi olla nykyään aika paljonkin, mutta silti vain tietty määärä. Niiden määrän nostaminen suuremmaksi, teollisuuden tai muun rahaa Suomelle tuottavan (ulkomailta tai luonnon resursseista) työn kustannuksella tarkoittaa elintason / kulutustason alenemista (= ei enää uutta mersua ensi vuonna).
Tuo mainittu 90% voi siis olla totta, mutta oletan, että osa siitä on "tuottavia" palveluita, kuten vaikkapa pelien kehittämistä ulkomaalaisten kuluttajien tarpeisiin, ja vain osa "tuottamattomia" palveluita. Noiden "tuottavien" palveluiden osuutta voi nostaa aika vapaasti, mutta ei noiden "tuottamattomien" palveluiden.
Kaikki tämä oli tiukan rahatalouden näkökulmasta kirjoitettu, ottamatta huomioon esim. mahdollista halua leppoistaa yhteiskuntaa, halua vähentää mersuja, ja lisätä vapaa-aikaa ja kahvilassa istumista.
"Tämä on nimenomaan erikoistumisen vastaista, ja johtaa siihen, että se kaveri joka voisi ne kodit remontoida makaa sohvalla, ja lääkäri ja professori tekevät vähemmän tunteja (korkean tuottavuuden) leipätyössään."
Ladoppa sitten lukuja pöytään siitä että Suomessa lääkärit ja professorit tekevät vähemmän työtunteja remppojensa vuoksi.
Kelpaako historiikki vuodelta 2004?
Väitit että professorit ja lääkärit tekevät vähemmän työtunteja verokiilan vuoksi.
Et voi vakuuttavasti perustella tuota väitettä yhden henkilön kertomuksella siitä kuinka suuri autotallin remppaamisen verokiila on. Mistään ei voida päätellä että tuo yksittäinen henkilökään olisi työskennellyt remppaamisen sijaan jos se olisi ollut halvempaa teettää muilla. Ehkä hän olisi nauttinut viiniä, pelannut golffia tai katsellut Futuramaa sen sijaan?
Kirjoita kommentti
Toimituksen poiminnat
Yhteiskunta tarvitsee ay-liikettä, mutta ay-liike ei yhteiskuntaa
Uuden Suomen uutiset
- Viimeinkin! – Kimi Räikkönen juhlii F1-voittoa 23:38 21.10
- Li Andersson tylyttää: ”Missä olivat huolestuneet yrittäjät kun lapsilisiä ja kansaneläkkeitä leikattiin?” 19:25 21.10
- Donald Trumpin uusin liike jakaa tutkijat: ”Voi olla historiallinen askel” 18:56 21.10
- Rovaniemellä juhlitaan futishopeaa 18:18 21.10
- Suomalaisasiantuntijat: ”Italia testaa koko euroalueen vakautta – Suomessa syytä seurata vääntöä” 12:37 21.10
- Venäläinen oligarkki haastoi Nordean, OP:n ja Dansken oikeuteen - kytköksiä Suomeen Helsingin Areenan ja Jokerien kautta 12:12 21.10
Kommentoi 24 kommenttia