Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Minimipalkka eriväristen lasien läpi katsottuna

  • Vasemmiston näkemys.
    Vasemmiston näkemys.
  • Oikeiston näkemys.
    Oikeiston näkemys.

Vasemmistoliitto uusii vaatimuksensa 10 euron minimipalkasta (HS 16.9.2016) - "Suomalainen lähtee oikeutetusti siitä, että omalla palkalla pitää pystyä elämään" (US 18.9.2016). Minimipalkka on aihe, joka jakaa mielipiteitä kahtia, ja yritän tässä kirjoituksessa selventää miksi.

Vasemmiston kansantaloudellinen perustelu minimipalkalle on kotimaisen kysynnän lisääminen. Jos ihmiset saavat enemmän palkkaa, he myös kuluttavat enemmän, jolla on työllistävä vaikutus.

Oikeiston kansantaloudellinen perustelu minimipalkkaa vastaan on työvoimakustannusten noususta johtuva työttömyys, ts. yhä suurempaa osaa työstä ei enää kannata tehdä. Tämä koskettaa eniten kannattavuuden rajamailla olevia yrityksiä, sekä mahdollisesti perustamatta jääviä yrityksiä.

Sekä vasemmiston että oikeiston perustelut ovat triviaalisti todistettavissa todeksi, jolloin minimipalkan hyödyllisyys tai haitallisuus ei ole triviaalisti osoitettavissa.

Akateemista tutkimusta löytyy myös puolesta (www.businessforafairminimumwage.org) ja vastaan (esim. REPORT ON THE IMPACT OF SEATTLE’S MINIMUM WAGE ORDINANCE ON WAGES, WORKERS, JOBS, AND ESTABLISHMENTS THROUGH 2015, July 2016)

Kaikki perustelut eivät kuitenkaan ole kansantaloudellisia, vaan osa on ideologisia - minimipalkka suojelee työssäkäyviä työttömiltä, sillä näin työnhakija ei pääse itse määrittelemään millä hinnalla hän on valmis työtä tekemään. Tämä on ideologista työnantaja vs. työntekijä taistelua, eli kenelle työn tuottama lisäarvo kuuluu.

Perinteisesti päätökset tehdään ideologian perusteella, ja perustelut haetaan jostain muualta, ja tämä näkyy minimipalkkakeskustelussa vahvasti sekä oikeiston että vasemmiston kannanotoissa.

 

Mielestäni Suomella on huonosti aikaa ideologiseen kakunjakoon, vaan paikallaan olisi rehellinen keskustelu siitä, miten tämän maan työllisyysaste saadaan kuntoon.

Mielestäni vastaus ei ole korkeampi minimipalkka, eikä työn yksikkökustannusten vähentäminen (Kiky), vaan tuloloukut poistava sosiaaliturvauudistus. Sosiaaliturvan pitäisi olla viimeinen perälauta liian matalia palkkoja vastaan, mutta kuitenkin niin että työn tekeminen on aina ja kaikissa olosuhteissa työnhakijalle taloudellisesti kannattavaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Minipalkka korjattu minimipalkaksi kaikkialla kirjoituksessa, koska kompastelin hieman omaan retoriikkaani, pahoittelut siitä : )

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tuo oikeistolainen skenaario vaatii lisäoletuksen, että ne työt, johon minimipalkka kohdistuu, ovat siirrettävissä muualle. Yllättävän monet matalapalkkaiset työt ovat kuitenkin tärkeitä juuri siinä sijainnissa, missä niitä tehdään. Jos pikaruokalan siirtää, menetetään samalla sen ympäristön asiakaskunta, sama koskee kauppaa. Kaikki tietävät myös, mitä tapahtuu, jos siivous ja jätehuolto loppuisivat jossakin tyystin. Joukkoliikenteen hoitaminen vaatii lisäksi vieläpä asianmukaisen erityiskoulutuksen saanutta henkilökuntaa. Käytännössä minimipalkasta tai yleissitovuudesta seuraa "vain" kohonnut kuluttajahintataso, ei massiivista työpaikkakatoa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Töiden ei tarvitse olla siirrettävissä muualle, ne voivat myös lakata olemasta.

Näin tapahtunee mm. jäätelökioskeille jos minimipalkka koskee niitä. Pikaruokaloiden sijaan kansa voi myös paistaa kotona Grandiosaa.

Lopulta hyvin pieni osa töistä on sellaisia, etteivät ne voi kadota. Mainitsemasi jätehuolto toki yksi niistä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jäätelökioskit ovat kieltämättä auringonlaskun alaa, koska kauppojen pakastealtaat ajavat saman asian. Pikaruokaloilla sen sijaan on joitakin omia hienouksiaan, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan ylimääräistä sitä lähinnä muistuttavaan kaupan tuotteeseen verrattuna, esimerkiksi uppopaistetut ranskalaiset perunat. Olen kerran uppopaistanut kyseistä ruokalajia kotona ja kokemus oli, että se on kotioloissa aika hankalaa ja vaarallista puuhaa, joka ei uudestaan ole houkutellut. Myös pikaruokaloiden tunnetut brändituotteet ovat yllättävän hankalia jäljitellä. Automatisoitumista on myös väläytelty sekä kaupoissa että pikaruokaloissa ja myös kokeiltukin, mutta useimmat ihmiset haluavat edelleen, että heitä palvelee toinen ihminen. Kauppojen itsepalvelukassat eivät monia houkuttele, koska ne antavat tylyn asiakasta halventavan vaikutelman ja tuotteiden skannauksiin tottumattomalle ne ovat kömpelöitä käyttää tavanomaiseen palvelu- ja liukuhihnamenetelmään verrattuna. Soppaa sekoittaa lisää ikärajavalvottuja tuotteita koskeva sääntely ja näpistysten ehkäisy.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #4

Se, että mitkä alat ovat auringonlaskussa, on valinta. Automaation lisääntyessä palvelualat ovat mahdollisuus, mutta juuri niitä minimipalkka kurittaa.

Pekka Heliste

Perinteiset palvelut ovat ensimmäisiä automatisoitavia.

Hyvä esimerkki on pankkipalvelut, tiskipalvelut ovat lähes hävinneet

Nyt automaatio uhkaa taksi ym muita kuljetuspalvelujen työvoimaa.

Eivät edes seksipalvelut ole turvassa vaan erilaiset pumpattavat barbit ja konedildot korvaavat seksin tarjoajat

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Palkkamuutoksilla on monta vaikutusta. Oletetaan vähän.

Työnantaja maksaa palkaa 10€/h, jonka päälle hän joutuu maksamaan erilaisia sivukuluja n. 35%, menot tuosta luvatusta kympistä ovat 13,50€. Työnantaja pystyy myymään työn hintaan 16,90 (13,50/80). Voittoa syntyy alustavasti 3,40€/h. Työntekijälle eläkettä kertyy 15 centtiä/h.

Työnantaja maksaa palkkaa 6€/h, jonka päälle hän joutuu maksamaan erilaisia sivukuluja n. 35%, menot tuosta luvatusta 6€:sta ovat 8,10€. Työnantaja pystyy nyt kilpailun kiristymisen takia myymään työn hintaan 10,15€ (8,10/80). Voittoa syntyy alustavasti 2,05€/h. Työntekijälle eläkettä kertyy 9 centtiä/h.

Työntekijän tulee jatkossa pärjätä pienemmällä palkalla ja eläkettäkin kertyy vähemmän jne.

Työnantajan palkka- ja sivukulut laskevat. Voitot euroina pienenevät. Mikäli esim. vuokrakulut ovat edelleen 340€, niin tuota työtä on pystyttävä myymään aikaisemman 100 tunnin sijaan reilut 165 tuntia. Tekeekö tuo samainen pienemmän palkan saava henkilö nuo lisätunnit? Ylitöinä? Mikäli joku nuo tunnit tekee, niin työnantajan kulut taas kasvavat.

Mikäli sitten käy niin, että palkka laskee kuuteen euroon, mutta työn voi myydä markkinoille vähän alkutilannetta halvemmalla esim. 13,90€:lla, niin voittoa kertyy 5,80€/h. Tällöin vuokra tulee maksetuksi vajaan 60 tunnin työskentelyllä. Nyt sitten lisätyöskentelystä alkaa kertymään voittoa.

Yhteiskunnan osuus on viisasta jättää näistä pohdinnoista pois. Se mitä haluan näillä laskelmilla (toivottavasti meni edes oikein) kertoa on se, että kaikilla muutoksilla on iso merkitys kokonaisuuteen. Liikkuvia osia on paljon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset