Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Myös maatalouden on kannettava kortensa kekoon

  • Kuvassa maatalous- ja ympäristöministeri
    Kuvassa maatalous- ja ympäristöministeri

Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen: VM julkisti maatalouden menot, mutta vaikeni 700 miljoonan euron eläkerahoista (IS 28.9.2016) - Suomen huonossa taloudellisessa tilanteessa on käännelty erikokoisia kiviä, joiden alta on löytynyt säästettäväksi verrattain pieniäkin summia, kuten 400 tuhatta euroa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. (www.suomensotilas.fi)

Maatalous on eräs suurimmista kivistä, mutta sen alla olevaan kulta-aarteeseen ei hallituksemme ole uskaltanut kajota. Siitä aarteesta (kokonaisuudessaan miljardeja, mm. kansalliset viljelijätuet 1,8 mrd) tuo 700 miljoonaa on vain osa, ja se on näinkin suuri johtuen siitä, että maanviljelijät maksavat puolet pienempiä eläkemaksuja kuin muut yrittäjät. (TS 31.8.2016)

Toisaalta, puoleen hintaan saa myös enemmän - maatalousyrittäjien lomituspalveluihin käytetään 183 miljoona vuodessa, muilta eläkeyhtiöltä tippuu satanen päälle ns. "hyvää". (www.mela.fi)

Miten olisi Kimmo, kantaisiko maatalouskin kortensa kekoon näissä talkoissa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ahola, keroppa minkäverran Suomi pystyisi ruokkimaan täälläolevia henkilöitä nykyisellä maataloustuotannollaan, niin jatketaan sitten keskustelua.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tuontienergian kanssa vai ilman?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tietenkin luomuna ja mitätarkoitat tuontienergialla ?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #13

Tuontienergiaa maataloudessa ovat mm. koneiden polttoaine diesel ja maakaasu, josta typpilannoitteet valmistetaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #17

Kumman Esa luulisit Amoksen skenaariossa loppuvan kriisin aikana ensin: ruoan vai polttoöljyvarastojen?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #23

Tuontienergian loppuminen tarkoittaisi tietenkin sitä, että käynnissä on vakava, luultavasti noin puolen vuotta kestänyt kv. kriisi, jossa Venäjä on lyönyt hanat ja Itämeren pohjoisosan kiinni.

Yleisesti ottaen tuo maatalouden öljyriippuvuus, joka yhä vain kasvaa, on melkoinen kestävyysongelma. Syömme raakaöljyä ja maakaasua. Polttoaineetkin voisi tuottaa pelloilla.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #17

Olen usein ihmetellyt että miksi Suomen maatalouden alasajoa joskus perusteellaan tuolla tuontienrgialla, sillä tuolla tuontienergialla ne tavaratkin liikkuvat.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Liberaalipuolueen mielestä maatalouden on uudistuttava - huoltovarmuus on kyettävä turvaamaan ilman massiivisia tulonsiirtoja."

Kerrotko Amos, miten tämä onnistuisi ilman tulonsiirtoja?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Lähtisin siitä, että keskitymme niiden elintarvikkeiden tuottamiseen, joihin meillä on suhteellinen etu, ja muut hoidetaan välivarastoinnilla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Useimpia suomalaisia tuotteita saa maailmanmarkkinoilta halvempaankin hintaan kuin itse tuotettuna. Vaikea keksiä toteita, joita suomessa tuotetaan edullisemmin. Ehkä joitain tuoretuotteita, kuten maitoa, kannattaisi tuottaa jonkin verran itse. Varastointi tuo tietenkin hintaan oman lisänsä.

Tämän mallin päälinjaus näyttäisi siis olevan se, että ostetaan lähes kaikki ulkomailta, mutta pidettäisiin pieni varmuusvarasto, tai vain kuljetuksia tasapainottava pieni välivarasto.

Ongelmaksi tässä mallissa jää se, että kriisiaikoihin ei varauduttaisi, ja se että ruokaa ostetaan nyt ulkomailta, ja siksi maatöistä vapautuville viljelijöille pitää keksiä jotain muuta korkean lisäarvon työtä sen verran, että se tuottaa vientituloja saman verran kuin tuontiruokaan kuluu nyt enemmän rahaa. Osaatko sanoa millä keinoin tuontiruoan vaatima raha (ruoan hinta miinus maanviljelyksen lopettamisessa säästetyt kulut ja tukiaiset) tienattaisiin? Ulkomaankauppa pitäisi siis saada tasapainoon tuonnin lisääntyessä. Leikkaisiko Suomi vuosittaisista EU-maksuistaan pois maanviljelyn budjettia vastaavan osan, vai jatkaisiko toisten maiden maataloustukien tukemista?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Maanviljely on nykyisellään tappiollista toimintaa Suomelle, uudistuksen tavoite on tehdä siitä voitollista.

Ts. jotain elintarvikkeita täällä kannattaa tuottaa, tukien takia emme tiedä mitä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

Oletetaan että jollain sektorilla maanviljely on tappiollista siinä mielessä, että tukia maksetaan enemmän kuin vastaavien elintarvikkeiden osto ulkomailta maksaisi. Ennen muutosta ruoka ostettiin kotimaasta, joten maatalousyrityksen rahat jäivät Suomeen (viljelijän palkaksi ja kuluihin), paitsi ne, joilla ostettiin tuotantopanoksia ulkomailta. Muutoksen jälkeen kaikki rahat menevät ulkomaille, ja viljelijä elää valtion rahoilla (jos et järjestä hänelle jotain vaihtoehtoista työtä). Tuet EU:sta jäävät saamatta. Noin tilanne siis muuttuu, kun tarkastellaan rahojen kulkua Suomen rajoilla.

Jotta tuo tavoiteltu voitto saataisiin, pitää keksiä keinot viljelijöiden työllistämiseksi maan kannalta yhtä tuottoisiin hommiin kuin maanviljelys oli (tässä liikuttiin siis lähellä nollakannattavuutta), EU:n kanssa pitää sopia jäsenmaksujen alentamisesta, ja jonkun (ehkä noiden vapautuneiden viljelijöiden) pitää Suomessa tehdä lisää vientituotteita, jotta nuo tuontielintarvikkeet saadaan maksuun (= tasapaino tuontiin ja vientiin).

Yksi opetus tässä on se, että väestöllä kannattaa teettää myös lievästi tappiollista työtä silloin, kun vaihtoehto on työttömyys ja valtion rahojen kuluttaminen. Maatalouden kohdalla pitää ottaa huomioon myös se, että osa rahoista jää Suomeen kiertämään muille aloille sen sijaan, että ne maksettaisiin suoraan ulkomaille.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #20

Väestöllä ei kannata teettää tappiollista työtä, varsinkaan niin että ne tuottavat kaverit maksavat tuon tappiollisen työn - tämä ohjaa investointeja kankkulan kaivoon.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #21

Kyllä kannattaa, jos vaihtoehto on vielä suuremmat kulut työttömyyskorvauksina maksettuna. Pitää siis olla muuta ainakin yhtä kannattavaa työtä tarjota menetettyjen työpaikkojen tilalle. Ja pitää ottaa huomioon se, että ehdottamassasi mallissa rahat valuivat suoraan ulkomaille, eivätkä jäneet osin kotimaahan, kuten kotimaisen tuotannon tapauksessa.

Jos nuo kaikki vapautuvat (alle tukiensa verran tuottavat) viljelijät työllistyisivät hyvin kannattavan vientiteollisuuden palvelukseen, ratkaisusi oliis taloudellisesti kannattava (= tienaisivat ruokaan tarvittavan valuutan näin). Mutta ei voi olettaa, että näin kävisi. Sinun tulee täydentää ratkaisuehdotustasi näiltä osin. Ei tule kauppoja muuten. (Kauppa voi jäädä syntymättä myös huoltovarmuuden vuoksi.)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #26

Lyhyellä tähtäimellä voi näyttää siltä, että kannattaa pitää väestöä vähemmän tuottavassa työssä, mutta pitkällä aikavälillä näin ei ole.

Ts. mitä nopeammin luovumme vähemmän tuottavasta työstä, voimme siirtyä tuottavampaan.

Tervanpolton lopettamistakin kitkuteltiin aikanaan, mutta kyllä se lopulta loppui, ja olihan se oikea päätös?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #28

> Ts. mitä nopeammin luovumme vähemmän tuottavasta työstä, voimme siirtyä tuottavampaan.

Ei, vaan "sitä parempi mitä nopeammin voimme _siirtyä_ vähemmän tuottavasta työstä enemmän tuottavaan työhön" (lasketaan huoltovarmuuskin mukaan yhtälöön). Ei siis kannata heittää pois vähän tuottavaa työtä siinä toivossa, että todennäköisyys tuottavan työn löytymiseen näin kasvaisi. Kannattaa ensin paikallistaa se tuottavampi työ.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #31

Töitä ei voi paikallistaa, tämä on yleinen poliittinen harha - tokihan tämä muutos olisi ollut kiva tehdä täystyöllisyyden vallitessa, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #33

En ymmärtänyt tuota. Halusin sanoa, että parempi pitää maanviljelijä viljelemässä nollatuotolla mieluummin kuin tehdä hänestä tappiollinen työtön. Jos viljelijä keksii viljelykasvin, josta ei tule tukiaisia, mutta josta ulkomailla maksetaan maltailta, hän kyllä siirtyy tuohon tuottavaan työhön itsekin, ilman että täytyy lopettaa tuota vanhaa tuotantomuotoa.

Ehkä ajattelet, että viljelijä tuottaa nykyään tappiota niin paljon, että toiminnan välitön lopettaminen ja kortistoon siirtyminen (ja ruoan ostaminen ulkomailta, ja EU-maksujen leikkaaminen menetettyjen EU-tukien verran) olisi taloudellinen ratkaisu (unohdetaan huoltovarmuustarpeet tässä hetkeksi). En usko että maanviljelys nykyään noin tappiollista on.

Tämä liittyy myös viimeaikaiseen perustulokeskusteluun. Voi olla taloudellisempaa tukea heikosti kannattavia aloja, jos vaihtoehto tuon alan tyntekijöille on ei töitä lainkaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #35

Tappiollinen maanviljelijä on lyhyellä aikavälillä parempi kuin työtön, pitkällä aikavälillä ei, koska pitkällä aikavälillä työtön työllistyy - jos ei muuten niin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Jos jatkamme tukia, jatkuu tuottamaton työ "isältä pojalle".

Perustulolla viljely on tietysti ok - ei lainkaan hassumpi ehdotus korvata maataloustuet(kin) perustulolla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #38

Työtön ei muuten nykyisin Suomessa keskimäärin työllisty, joten nykyisessä taloustilanteessa työpaikkojen lopettaminen keskimäärin lisää työttömien määrää, myös vuosien tähtäimellä. Kahdeksan vuoden laman aikana menetetyt työt ovat pitkälti jääneet korvautumatta uusilla (eds huonommilla, saati paremmilla).

Ehkä yrität väittää, että viljelijällä ei ole insentiiviä siirtyä paremmin (koko maalle) kannattavaan työhön, vaikka sellainen työ löytyisi. Yhtälö on monimutkainen, koska siihen liittyy EU:lta saatavia tukia, kotimaisia tukia ja EU-jäsenmaksuja (ja vielä ne vaikeat omavaraisuuskysymyksetkin). Nyt valtio (EU:n kanssa) pitää tietoisesti yllä tiettyä tuotantotasoa. Voi olettaa, että Suomessa viljelty pinta-ala ei muutu viljelijöiden päätöksellä, koska tukia ehkä nostetaan, jos viljelyn kannattavuus putoaa negatiiviseksi ja viljelijät lopettavat. Taloudellisesti viljely ei ole nykyään tuottavaa hommaa, vaan moni elää lopettamisuhan alla. Viljelijöiden määrä on laskenut jatkuvasti, ja viljely on muuttunut koneellisemmaksi. Monet viljelijät pysyvät ammatissaan muista kuin kannattavuussyistä, eivätkä vaihda ammattia, vaikka voisivat tienata hieman enemmän rahaa muualla.

Tässä monimutkaisessa yhtälössä viljelijöiden reaktioita on vaikea arvioida. Olet ehkä oikeilla jäljillä siinä mielessä, että viljelty pinta-ala vähenee vain, jos työ tehdään taloudellisesti kannattamattomaksi tukia vähentelemällä. Jos noin tehdään, vaadin edelleen vastauksia kysymyksiini siitä, miten ruoan tuontia vastaavat tuontitulot hankitaan. Suomessa on varmasti aina viljelijöiden määrän verran porukkaa, jotka eivät kelpaa kännykkäinsinööreiksi tai vastaaviin supertuottoisiin hommiin. Suomessa on myös peltopinta-alaa, jolla voi tuottaa jotain sen sijaan, että peltojen annettaisiin puskittua tai kasvaa metsää. Ja tuolle pinta-alalle tarvitaan hoitajia, jos metsän kasvattaminen pelloilla ei ole tuottavin tapa hyödyntää noita peltoja. Kyseessä ei ole siis mikä tahansa niukkatuottoinen ala, vaan ala, joka nojaa joka tapauksessa olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen.

Ruokaa siis tarvitaan joka tapauksessa, ja sitä voi helposti tuottaa Suomessa, mutta missä menee kannattavuusraja. Ehkä pitää tähän todeta, että byrokratiankin voisi ostaa Suomeen varmasti halvemmalla hinnalla aliahankintana Intiasta. Kannatatko tätäkin? Oletatko että Suomen byrokraatit löytäisivät pian jotain kannattavampaa työtä tilalle? Oma ajatteluni lähtee ehkä enemmän siitä ajatuksesta, että maan kannattaa työllistää kaikki työkuntoiset, eikä maanviljelys ole tavoista kaikkein huonoin. Eteläisemmästä Euroopasta voisi saada ruokaa halvalla, mutta sekin on halpaa paljolti tukiaisten vuoksi (joita me kai maksaisimme jäsenmaksuissamme EU:lle edelleen). Jos kaikki tukiaiset lopetettaisiin, ruoan hinta nousisi, ja maatalous ehkä muuttuisi laskelmissasi taas kannattavaksi toiminnaksi.

Valitan etten osannut näin myöhään vääntää enää selkeämpää viljelytyön kannattavuslaskelmaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #42

Byrokratiaa ei kannata ostaa Intiasta, se kannattaa lopettaa kokonaan.

Ja toisalta, eikö sinun logiikallasi kannata palkata kaikki Suomen työttömät maata viljelemään?

"Jos kaikki tukiaiset lopetettaisiin, ruoan hinta nousisi, ja maatalous ehkä muuttuisi laskelmissasi taas kannattavaksi toiminnaksi."

Ei pelkästään laskelmissani, ja mikä hienoa, ruuan hinnan ei välttämättä tarvitsi edes nousta, jos työn tuottavuus maataloudessa saadaan ylös.

Tällä hetkellä tuet hidastavat tuottavuuden kasvua, koska monessa paikassa viljellään jotain mitä siellä ei kannata viljellä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #43

En palkkaisi uusia viljelijöitä, sillä nykyiset kykenevät hoitamaan kaiken peltopinta-alan, ja omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jo riittävällä tasolla. (Tai voisin kyllä palkata uusia viljelijöitä, jos pääsisimme sopuun siitä, että pienviljely on itsisarvo ja nautinto, ja pienimuotoista viljelyä kannattaa siksi tukea, vaikka talous ei siitä pullistuisikaan. Viljely olisi hyvää terapiaa vaikkapa mielenterveyskuntoutujille, tai kaupunkielämään tai kilpailuun hyytyneille. Olisi myös hyvä kuntosalin korvike, ja tuollaisia harrastuksia tuottoisampi kansantaloudellisesti.)

Maatalouden tuottavuus on noussut rajusti viime vuosikymmeninä. Yksi viljelijä voi tuottaa vaikkapa parisataa tonnia kauraa. Siitä riittää puuroja kyläläisille pitkäksi aikaa. Omavaraisviljelyn ja risukarhien aikana tuottavuus oli huomattavasti vähäisempää.

Jos ajatellaan, että tukia maksetaan koko Euroopassa, eikä niitä tarvitse laskea kannattavuuteen mukaan, ja että palkat ovat kaikkialla karkeasti samalla tasolla, Suomen lyhyen kesän tuotanto kannattaa kyllä hyödyntää. Viljaa pitää vähän kuivata kuivurissa ja satomäärät per hehtaari ovat hieman alhaisempia, mutta karkeasti tuotanto on yhtä kannattavaa kuin etelämpänäkin. Maitoa ja lihaa voi tuottaa myös. Ei Suomessa peltoihin sentään lämmitystä tavitse laittaa, vaan sato kasvaa ihan itsestään.

En usko että tuet vääristäisvät jotenkin systemaattisesti. Tietenkin ne ovat byrokraattien keksimiä, ja pieniä järjettömyyksiä täynnä, ja muuttuvat satunnaisesti byrokraattien oikuista, mutta en tiedä mikä tuotannonala olisi Suomessa jotenkin kohtuuttomasti tuettu. Etelästä olen kuullut huhuja jostain tupakan turhasta tukemisesta, mutta Suomessa uskon tukien olevan ihan kohtuullisessa tasapainossa. Pientä vääristymää on kyllä niin, että eri tukialueilla tuotetaan sitä, mitä sillä tukialueella tuetaan, mutta kokonaisuutta tuo ei sotke.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #44

Eikö kaikki työttämät voisi palkata viljelemään vientiin?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #49

Todennäköisesti työttömille löytyy tuottavampaakin tekemistä, koska peltohehtaarimme ovat jo varsin hyvässä hoidossa. Työttömät voisivat vaikkapa nostaa metsiemme tuotosten jalostusastetta sitomalla luutia, veistelemällä puuleluja ja kyhäilemällä hirsimökkejä. Vaikka tuokin voisi olla vähätuottoista, ehkä kuitenkin kansantaloudelle tuottoisampaa kuin jouten olo tai oluen litkiminen kulmakapakassa.

Jaa, ehkä maataloudessa olisi tilaa marjanpoimijoille. Nykyään se työ kelpaa vain ulkomaalaisille ja muutamille nuorille. Ja saa sitä maataloudenkin jalostusastetta nostaa, vaikkapa panemalla sahtia ja nyhtämällä kauraa.

Yleisesti olen sitä mieltä, että kaikille pitäisi järjestää mahdollisuus töiden tekoon. Jos talous ei lähde muuten pyörimään ja työlllistämään, niin pitää sovittaa kulutustaso / palkkataso kansakunnan tuottavuutta vastaavalle tasolle. Alapäässä voi myös hieman tukea työtä, jos yläpään ja keskituloisten maksamat verot sen mahdollistavat.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #50

Jos ymmärrän sinua oikein, maata kannattaa viljellä sen verran kuin peltoa on? Voisihan sen vetää metsäksikin?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #53

Juuri noin. Oletin että pelloilla, jotka ovat Suomen rikkaimpia maapohjia, voi todennäköisesti kasvattaa jotain kannattavampaa kuin vain normaalia metsää, mäntyä tai kuusta. Jos ei muuta niin vaikkapa joulukuusia, kuusentaimia tai viinimarjapensaita.

Jos omavarasuudesta / huoltovarmuudesta ja perinnemaisemista luovutaan, voi olla että osa pelloista metsitettäisiin, sillä kovin fiksuja uusia käyttötapoja olisi vaikea keksiä noin paljon. Ehkä energiapun viljely olisi jossain metsän ja pellon välimaastossa, ja sitä voisi viljellä vaikka kaikilla pelloilla, jos niille ei muuta käyttöä olisi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #55

Tuossa kun kesällä ihan sivumennen tutustuin bussista Tanskan maatalouteen, niin kuulemani mukaan kolme tärkeintä viljelykasvia ovat ohra (tanskalaisen oluen panemiseen), maissi (sianrehuksi) ja joulukuuset (vientiin). Lähde: Matkavekan turistiopas bussissa Legolandiin.

Johtuen ilmasto-olosuhteista, Suomen on mahdoton kilpailla markkinaehtoisesti millään edellä mainituilla vaikka Tanskan maanviljelys ei saisikaan tukea, mitä se toki saa.

Odotan edelleen sellaista maataloustuotetta, jolla voisi kilpailla 60. leveyspiirin yläpuolella vapailla markkinoilla. Kesäkuun ensimmäisen viikon uudet perunat torilta 20 euroa litra, mitä muuta?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #56

Ohra ja joulukuuset kasvavat ainakin hyvin. Pohjoisella on myös etunsa. Esimerkiksi kumina kasvaa kesäyön valossa aromikkaaksi. Suomella taitaa olla luonnon tuomaa kilpailuetua kuminassa. Mansikat ovat Suomessa makoisampia kuin etelässä. En tiedä tarkkaan miksi. Monilla kaseveilla hehtaarisato voi olla Suomessa muita maita pienempi, mutta ei sekään ole ongelma, jos pellon hinta on vastaavasti halvempi. Energiapuun tuotanto olisi Suomessa varmaankin toimivampaa kuin väkirikkaammissa maissa, sillä Suomessa on paljon pinta-alaa, ja sitä voisi viljellä miten paljon tahansa, jos systeemi saadaan toimimaan hyvin (vielä ei ole saatu toimimaan peltoviljelynä). Ihmiskunnan yleinen ahneus voi siis käydä syyksi sille, miksi Suomessakin kannattaa tuottaa kaikilla hehtaareilla jotain (muutakin kuin perusmetsää).

Vastaus tuohon viimeiseen kysymykseen on kai kumina.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #56

Nauris menestyy Lapissakin normaalikesinä, mutta ei ole markkinoilla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mitä ovat sellaiset elintarvikkeet joihin meillä on "suhteellinen etu" ja kun kerrot mitä ne ovat, arvioisitko myös miten vaatimus omavaraisuudesta täyttyisi? Välivarastoinnilla tarkoittanet, että varmuusvarastot ostetaan ulkomailta?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

Suhteellinen etu selviää tuet poistamalla, vrt. Uusi Seelanti. Hyvin vaikea sanoa etukäteen.

Välivarastoinnilla tarkoitan tuontiruokaa, kyllä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #9

Eli lopettaisit tuet ja sitten katsotaan mitä tapahtuu?
Ei nyt oikein vakuuta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Ajaisin hallitusti alas, ei seinään voi eikä pidä lopettaa - ihan jo pelkästään sen huoltovalmiuden takia.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #9

Paitsi, että uudessa Seelannissa maksetaan maatalouteen tukia, ovat palautuneet takasiin osoittain.
Jos en muista väärin tuo poisto aiheutti suuren konkurssiaallon ja elintarvikkeiden hintojen roiman nousun, mutta voi olla että tässä kohtaa muistan väärin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #36

Muistat täysin väärin ja levität disinformaatiota - tukia ei ole palautettu, yksittäisen poikkeuksen saatat jostain löytää jos oikein pengot. Konkurssiaaltoa ei aikoinaan tapahtunut, eikä ruuan hintakaan lähtenyt lapasesta.

viikon vanha artikkeli:

http://dailysignal.com/2016/09/22/what-happened-wh...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tämä ehdotus kaipaisi tosiaan parikseen joitain kaaavliluja siitä, miten Suomen ruokahuolto tulisi kulujen karsinnan jälkeen järjestää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola
Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomen ruokahuolto on täysin riipuvainen tuontienergiasta, maataloudessa käytetetyt koneet ja laitteet ovat tuontitavaraa myös. On kyllä varsin kyseenalaista, että Suomessa tuotetaan tomatteja, kurkkua, ym. kasvihuoneissa, 30-asteen pakkasella.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä suomalainen koneketju löytyy maataloudessa joka sektoriin, kerroppa Arto mistä puuttuu ?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Eiköhän meillä ole koneita, niiden varaosia ja niihin liityvää osaamista vuosikausiksi. Kriisitilanteessa polttoöljyvarastoja käytettäisiin ruoantuotantoon.

Kasvihuonekurkkujen tuominen keskusteluun kertoo, että keskustelijalla ei ole paljoa sanottavaa itse aiheeseen. Kyse on maataloustuen lopettamisesta kun samalla peräänkuulutetaan ruokatuotannon huoltovarmuutta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Joskus aikoinaan me suomalaiset kuvittelimme olevamme innovatiivisia. Jos vaikka sen innoittamana kehittäisimme vedessä tapahtuvaa ruoan viljelyä kuten leviä yms.?

Ja jos ajattelemme, että laihdutusteollisuus on suuri teollisuudenala ylensyövissä maissa, niin pettuleiväntuotanto voisi olla uusi globaali hitti.

Voisimme myös markkinoida keskitysleirilomia (tai uudelleenkoulutusleirilomia) kaikille niille, jotka haluavat laihtua ja jotka tuntevat syyllisyyttä ylikulutuksesta. Viikon parin leiritys voisi antaa tunteen, että rangaistus on kärsitty ja taas voi kuluttaa hyvällä omallatunnolla. Miten tämä idea liittyy ruoantuotantoon? Onhan noilla leireilläkin ruokavalio, joka voidaan sitten tuotteistaa ja brändätä ja saada sillä suuria vientituloja.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Uskon että 20 vuoden päästä emme enää viljele pelloilla vaan sisätiloissa useissa kerroksissa - nykyinen maataloustuki estää tämän kehityksen, koska se on pinta-alaperusteista eikä tuotantomääräperusteista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Siis esimerkiksi nurmikasvit ruis, ohra, vehnä, rypsi yms pitäisi kasvattaa kasvihuoneissa ja kerroksissa nykyisen peltoviljelyn sijaan. Onko sinulla antaa yhtään syytä, miksi näin pitäisi tehdä? Nykyisin viljelykäytössä on parisen miljoonaa hehtaaria, ja nämä pitäisi sitten jotenkin siirtää 20 vuodessa sisätiloihin, ilmeisesti ilman yhteiskunnan tukia ja markkinatalousehtoisesti.

Anteeksi Amos että kysyn, mutta onko sinulla mitään käsitystä mitä peltoviljely nykyisellään on?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #22

Ei, ne kannattaa kasvattaa esim. Puolassa - täällä kasvaa esim. peruna, porkkana ja muut kivasti konteissa tai teollisuushalleissa tähän tyyliin:

http://edition.cnn.com/2016/09/05/world/aerofarms-...

Kasvaisi jo nyt, ellei maataloustuissa vaadittaisi läpinäkyvää kattoa:

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/saanto-suomi-yllat...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #24

Aamos Ahola, tiedätkö minkäverran perunanviljelijälle maksetaan hehtaaritukea ?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #25

Olet esittänyt tämän kysymyksen ennenkin tämän ketjun kommenteissa, katso sieltä:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216625-t...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #30

Asiantuntijana et tiedä, joten minun täytynee kertoa ,EI SENTTIÄKÄÄN.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #45

Niin, peruna saa tilatukea, joka määräytyy hehtaariperusteisesti - englanninkielinen sanonta "potato potato" soveltuu tähän hyvin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #48

Kerroppa nyt paljonko perunalle tulee hetaarilta ?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #24

Minusta tuo linkkisi puhuu vähän blogiasi vastaan, tuohan tyssäsi juuri siihen kun ei saanut maataloustukia joita sinä siis haluat lopetettaviksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #27

Tukia ei voi lopettaa seinään, kysymys on miten niitä uudistetaan, että maatalous voi ylipäätänsä uudistua - kun se kykenee uudistumaan, voidaan tukia ruveta (hitaasti) hivuttamaan alaspäin.

Pitkällä aikavälillä (kymmeniä vuosia) pyrkimykseni on kuitenkin tuettomaan maatalouteen - tämän tiellä on kuitenkin protektionismi globaalisti, sekä monta muuta estettä.

Eniten maataloustuissa kaivertaa nimenomaan suhteellisen edun varastaminen kehitysmailta, niissä kannattaisi viljellä vientiin, mutta sen sijaan viemme sinne tuettua suomalaista viljaa.

Kotimaassa kaivertaa rahan kaataminen kaivoon, ei ihan halpaa hupia ole tämä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #29

Ahaa, en blogista ymmärtänyt että kansallisen maataloustuen dumppaamisen aikataulu oli kymmeniä vuosia.

Olen samaa mieltä siitä, että kehitysmaiden pitäisi saada kilpailla tuotannollaan kehittyvien maiden markkinoilla. Mutta ei siellä Afrikassa edelleenkään kasva vehnä, ohra, kaura tai ruis vaikka kuinka luopuisimme tuista ja tulleista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #32

Joo, aikansa nämä ottaa, kunhan nyt edes tahtotila saataisiin selväksi - jokainen ekstravuosi maksaa kuitenkin luokkaa miljardin - pari.

Jos ja kun tulleista ja tuontatotuista luovutaan, jokaisessa maassa viljellään sitä mikä siellä hyvin kasvaa, tai johon olosuhteet muuten soveltuvat (esim. Islannin geotermisellä voisi mahdollisesti kasvattaa vaikka mitä, jos vettä vaan riittää).

Vehnä kasvaa Afrikassa ihan ok, kuten myös maissi ja riisi:

http://harvestchoice.org/commodities/wheat

Vaikeampi on sanoa mitä Suomessa kannattaa viljellä, mutta eiköhän täälläkin jotain.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tämä eläkejuttu on erittäin mielenkiintoinen

"että maanviljelijät maksavat puolet pienempiä eläkemaksuja kuin muut yrittäjät. (TS 31.8.2016)"

Syystä että yleensä kaikki katsovat vain ja ainoastaan prosenttilukua ei sitä mitä ne eläkemaksut on tuloon nähden. Käsi heti ylös jos osaa kertoa ilman googlea että miten se itse maksu määräytyy?

Niin, aika harvassa ovat ne jotka tietävät, että se määräytyy peltohehtaarien mukaan ei varsinaisen tulon mukaan. Täysin mahdollista on se että eläkemaksut ovat 3000 tulojen ollessa 10000.

ja toiseksi maajussien prosentti on sama mitä muidenkin yrittäjien jos noita peltoja on vain riittävästi, itse tulot voivat olla vaikka nollassa mutta maksut tulee siitä huolimatta.
Syystä tai toisesta tuo asia näissä vertailuissa jätetään kertomatta,
joskus ihmettelen että onko tuolle pois jättämiselle jokin syy.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

En osaa sanoa ilman googlea, ja googlellakin tekee tiukkaa, mutta linkkaamanieni artikkelien pohjalta voin sanoa että maksut riittävät vain kuudesosaan eläkkeistä:

"Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela toki kerää yrittäjiltä eläkemaksuja, mutta ne riittivät viime vuonna kattamaan vain kuudenneksen Melan yli 1,2 miljardin euron menoista. Lähes miljardin laskun menoista kuittasi valtio, joten maanviljelijöiden eläkkeet ovat pitkälti verorahojen varassa."

Ts. ne maksut eivät ole puolet liian pienet, vaan kuudesosa siitä mitä niiden pitäisi olla.

Rehellisyyden nimissä eivät YEL:litkään riitä yrittäjien eläkkeisiin, mutta ei vaje näin räikeä ole.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Aloituksessa puhut maksuprosentista, nyt muutit asian siihen että kuinka paljon heidän eläkemaksuillaan saadaan eläkkeitä maksettua. Oliko tuohon muutokseen jokin syy?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #46

Syy oli se, että esitit kysymyksen "kuinka paljon - nyt tiedät, maatalousyrittäjät maksavat liian vähän, puhuttiin euroista tai prosenteista.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Suomalaiset olisivat muuten varmaan melko valmiita maksamaan korvausta hallitusta kulttuurimaisemien säilyttämisestä. Näin joissakin maissa toimitaankin. Tukea tulee luonnon- ja maisemanhoidosta, itse maatalouden tuotanto on markkinaehtoista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tuki vapaaehtoiseksi? Vrt. kirkollisvero.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset