Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Suomalaisesta oligarkiasta - case aso

Kun Neuvostoliitto hajosi, paljon julkista omaisuutta myytiin pilkkahintaan yksityishenkilöille, jonka seurauksena he kuuluvat nykyään maailman rikkaimpien joukkoon.

Jukka Kilpi kirjoittaa tänään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla: Asumisoikeuslain uudistamisessa on parannettava asukkaiden asemaa. Kirjoitus on asiaa, joskin oletettavasti Hesarin mielipidekirjoituslinjauksista johtuen tarpeettoman kesy.

Jos nimittäin itse asuisin asoasunnossa, niin käyttäisin hieman karumpaa kieltä, sillä vaikka kauhistelemme Neuvostoliiton oligarkkeja, niin täysin vastaavaa on tapahtuu Suomessakin: Perttu Liukku osti 150 000 eurolla enemmistön asumisoikeusyhtiöstä (Rakennuslehti 04.11.2010), sillä seurauksella että hän nettoaa (asukkaiden selkänahasta) 2,47 miljoonaa vuodessa (Rakennuslehti 05.11.2014)

Kilpi on oikeassa, aso-asujien asemaa on parannettava.  Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä rakennusala on laajemminkin ollut Suomessa tapa siirtää julkista ja asukkaiden rahaa oikeisiin taskuihin:

"Se oli aika raju, jolla luotiin puoluejärjestöille valtavat omaisuusmassat veronmaksajien rahalla. Se peiteltiin tämmösen kiinteistöbisnekseen, joka on sinällään sallittua. Mutta kun jo joissakin kohteissa suunnitteluvaiheessa kaupunki sitoutui vuokraamaan sieltä tiloja hyvin kalliiseen, siis jopa kaksinkertaiseen markkinahintaan verrattuna, niin se on aika riskitöntä kiinteistösijoittumista. Et se niinkun, siinä ei niinkun riskit realisoidu silloon millään tavalla. Ainut on, että veronmaksajien rahoilla maksetaan näille puoluejärjestöille valtava omaisuusmassa."

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taitaa Suomi voittaa Venäjän kirkkaasti mitä valtionomistusten huijaamiseen yksityisille tulee, loput ovat menneet huonolla johtamisella tai oikeammin tarkoitushakuisella hävittämisellä. Hallitusten johtoajatus EU:n aikana on ollut, kannattavista yhtiöistä pitää päästä eroon ja kannattamattomia pitää tukea.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Aholan blogit ovat briljantteja!

Toki hieman, nyt kun tilaisuus siihen tuli, nöyrästi kritisoisin liberaalipuoluetta ja siihen liittyvää ideologiaa.

Liberaalipuolue on jakomielinen, vaikeasti tajuttava:

1. Liberaalius on demokratian vastakohta. Jos äänestät liberaalia ehdokasta. mikä estää häntä ilmoittamasta olevansa liberaali ja haistattavansa paskat äänestäjilleen?

2. Venäjän oligarkit ovat liberalismin airueita. Venäjä on liberalismin testilaboratorio. Miksi Liberaalipuolue ei koe tunnesidettä sinnepäin, vaan kumartelee konservatiiviseen länteen?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

En tiedä mistä lähteistä olet tulkintasi Liberalismista muodostanut, mutta se on aika erikoinen.

Kannustan lukemaan vaikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Liberalismi

Lyhyesti, liberalismi on aate, jonka mukaan yhteiskunta toimii paremmin ja ihmiset ovat onnellisempia jos vapautta lisätään nykytilaan verrattuna.

Tuolla on aika vähän tekemistä äänestäjilleen haistattelun tai Venäjän kanssa.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kiitos Amos tiedosta. Pahoittelen provokatiivista kommenttia. Oli tahallinen.

Liberalismin määritelmä (tai sen tulkinta oikeammin) on aikaslailla yksilökohtaista, vaihdellen jopa itseään liberaalina pitävien keskuudessa.

Liberaalipuolueen kannattaa olla hyvin vokaali siinä, mitä liberaalipuolue on ja mitä se ei ole. Moni saattaa jättää äänestämättä vain siksi, että oma kuva liberaaliudesta poikeaa siitä, miten sen Liberaalipuolue käsittää.

Voisi ajatella, että liberaalius on seuraus moraalista, eikä sitä erikseen tarvitse vaalia. Se tulee itsestään. Liberaalius ilman moraalia ei oikein vain toimi yhteiskuntatasolla.

Mutta ei tästä tämän enempää. Pitää tutustua teidän puoluemateriaaliin ensivaaleja silmälläpitäen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minun mielestäni jo siinä kohden kun on haluttu luoda vuokraamisen ja omistamisen välille hybridimuoto, on menty pieleen. Terminologiakikkailulla on yritetty saada asukkaille harhaanjohtava kuva omistamisesta, vaikka tosiasiassa he ovat ennemminkin vuokralaisen asemassa ja todellinen omistaja on muu taho. Minun mielestäni riittäisi, jos asuntomarkkinoilla on kovan rahan omistusasuntomarkkinat ja vuokramarkkinat, koska silloin kaikki tietäisivät pelisäännöt. Vuokramarkkinoista tosin voi rajata erillisiksi kunnalliset vuokra-asunnot ja opiskelija-asunnot, koska ne ovat säännösteltyjä ja syyperusteisia asumismuotoja niille, joilla ei elämäntilanteesta johtuvista syistä ole varaa maksaa asumisestaan markkinahintaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset