Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Maailmaan mahtuu vain yksi Guggenheim

  • Näin eri Guggenheimit kiinnostavat
    Näin eri Guggenheimit kiinnostavat
  • Näin Guggenheim kiinnostaa ylipäätänsä
    Näin Guggenheim kiinnostaa ylipäätänsä

Sain tänään tilaisuuden puhua Guggenheimin vastaisessa mielenosoituksessa senaatintorilla (MTV3, 30.11.2016). Kiitän järjestäjiä tästä mahdollisuudesta, sekä MTV:tä livehaastattelusta (löytyy yo. linkin takaa kohdasta 10:45 eteenpäin). Itse puheen sisältö muistiinpanoista ja muistista alla:

Guggenheimia pitää tarkastella kolmelta kantilta, joista ensimmäinen on kulttuuri. Kulttuuri on käytännössä rahan käyttämistä yhteisesti päätetyiden tärkeiden asioiden eteen, ja keskustellessame Guggenheimista kulttuurin kontekstissa, kyse on siitä, käytetäänkö kulttuurille tarkoitetut rahat Guggenheimiin vai johonkin muuhun. Koska kulttuuriväki ei ole lähimainkaan yksimielinen Guggenheimista, ei hanketta voida perustella kulttuurilla.

Toinen kantti on liiketoiminta, eli kansankielellä business. Sattumalta tänään alkaneessa Slushissa on myös tarjolla miljarditolkulla riskirahaa, mutta fakta on se, että jos Guggenheim Helsinki olisi hyvää liiketoimintaa, sillä ei olisi mitään vaikeuksia löytää yksityistä rahoitusta. Jos (merkittävää) riskiä ei olisi, ei asiasta tarvisisi edes keskustella, vaan hanke tapahtuisi ilman julkisia varoja.

Kolmas kantti on arkkitehtuuri. Maailma on täynnä arkkitehtuurisesti merkittäviä nähtävyyksiä, St. Louisin Gateway Arch, Eiffel torni, Colosseum. Näihin verrattuna suunnitelma Helsingin mustista laatikoista on vaatimaton, toisin kuin Bilbaon Guggenheim.

Ja oikeastaan näistä arkkitehtuurisista aarteista löytyy naula Helsingin Guggenheimin arkkuun. Eiffel tornia on matkittu maailmalla kymmeniä kertoja, ja käytännössä jokaisesta ikonisesti maamerkistä löytyy kopioita ympäri maailman - ja niitä kaikkia yhdistää sama asia: ketään ei kiinnosta.

Kuvaliitteenä Googlen hakutrendit, jotka osaavat sanoa, että maailmaan mahtuu vain yksi Guggenheim, ja se ei tule olemaan Helsinki vaan Bilbao. Tämän lisäksi trendit ovat kokonaisuutena laskevia, mikä on muutenkin huono merkki hanketta ajatellen.

Koska pyramidi ei kykene seisomaan yhdelläkään kolmesta kantistaan, Liberaalipuolueen kanta asiaan on selvä: Museota ei pidä rahoittaa julkisista varoista, ja jos se rakennetaan, tontista pitää pyytää markkinavuokra.

 

Toisaalta, ei asia ole näin mustavalkoinen - ei meillä ole vain kahta vaihtoehtoa, eli joko parkkipaikka tai amerikalainen kulttuuri, vaan voimme halutessamme rakentaa siihen arkkitehtuurisesti upeaa ja uniikkia, huutokaupata liiketaloudellisesti järkevälle ostajalle ja verottaa tonttia, tai käyttää se kulttuurin hyväksi jollain muulla tavalla.

Kulttuurivaihtoehto vaatii tosin laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä tälle maalle on kulttuurin osalta tärkeintä.

Kyse on siis vaihtoehdoista - ei siitä ettemmekö osaisi. Gateway Archin suunnitteli suomalais-amerikkalainen arkkitehti Eero Saarinen, ja se maksoi nykyrahassa noin 190$ miljoonaa dollaria, eli kutakuinkin saman verran kuin Guggenheimiin on tarkoitus kaataa.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka on käynyt sekä Gateway Archilla, Bilbaon Guggenheimissa, että todella väsyneessä Eiffel tornin kopiossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Hyvin perusteltu. Itse olen myös huolestunut tuosta Guggenheimin liian vaatimattomasta arkkitehtuurista. Rakennuksen pitäisi olla sellainen, että se kuuluisi kaikkien turistien bongauslistalle, kuten kuuluvat mainitsemasi kohteet.

Rakennusta ja Guggenheimia ei myöskään pitäisi liian tiukasti liittää yhteen. Jos Guggenheimin omistamat teokset eivät kiinnosta riittävästi turisteja, Guggenheim pitäisi voida heittää helposti pihalle ja hankkia tilalle jotain muuta. Siis, projektissa pitäisi edetä rakennus edellä, eli arkkitehdin nimellä pitäisi olla vähintään yhtä paljon brändiarvoa kuin Guggenheimilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset