*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Vasemmistolainen leikkipuisto voisi olla 10% halvempi

  • HopLop pähkinänkuoressa.
    HopLop pähkinänkuoressa.

Paavo Arhinmäki arvostelee sisäleikkipuistoja: "Kuinka pienituloisella perheellä on tähän varaa?" (IL 4.1.2017):

"Tänään taas meni pelkkään sisäänpääsyyn 26 euroa, kahdella yli kolme vuotiaalla olisi mennyt jo 32 euroa, Arhinmäki kuvailee.

...

Jäin pohtimaan, pitäisikö myös kaupunkien ja kuntien rakentaa omia sisäleikkipuistoja, joihin pääsisi symbolisella hinnalla sisään?"

Kun oikeistolainen ja vasemmistolainen taloustietelijä väittelevät, väittelyn ydin on usein siinä, että onko yksityisen palveluntuottajan tuottama palvelu sen liikevoiton verran julkista tehokkaampaa?

Tai sama vasemmistolaisittain argumentoituna: yksityinen palvelu on aina julkista kalliimpaa, koska omistajien voitto pitää maksaa jostakin.

Hoplopin liikevoittoprosentti oli vuonna 2015 9,3%, mikä tarkoittaisi kärjistettynä sitä, että jos erityisen ahkerat vasemmistolaiset (homo sovieticus sanan alkuperäisessä merkityksessä) sitä pyörittäisivät, lippujen hintaa voisi laskea noin kymmenyksellä, eli käytännössä tämä laskisi lipun hintaa noin 15 eurosta 13,5 euroon.

Tämä ei kuitenkaan ole Arhinmäen tarkoittama symbolinen hinta, vaan Arhinmäki on vasemmistolaisuuden ytimessä - jonkun muun, eli veronmaksajien, pitäisi maksaa 13,5 euron ja symbolisen hinnan välinen erotus.

Vaikka vähävaraisten perheiden tapauksessa symbolisen hinnan maksaminen voisi olla perusteltua, julkiseen sisäleikkipuistoon pääsisi myös Arhinmäkikin kohtuullisilla tuloillaan sinun piikkiisi.

Mikä siis ratkaisuksi?

Kauppalehden Kyösti Jurvelin osuu naulan kantaan kolumnissaan Pitäisikö Hoplop sosialisoida  (KL 5.1.2017):

"...olisiko fiksumpaa, että Helsinki tarjoaisi leikkipuistoihin maksuseteleitä vähävaraisille perheille, jos pääsyn estyminen sisäleikkipuistoon koetaan polttavaksi ongelmaksi?"

Näin Helsinki voi halutessaan tehdä, kunnallisvaltuuston päätöksellä.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä kilpailtu yksityinen sektori on lähtökohtaisesti julkista tehokkaampi, mutta julkisille palveluntarjoajille on paikkansa mm. koulutuksen ja erikoissairaanhoidon saralla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta Arhinmäen puistossa kenellekään ei maksettaisi 12€ tuntipalkkaa (koska eihän sillä tule toimeen!) Vaan vähintään 15€. Samoin lomat pidennetäiisin julkisen tasolle. Leikkipuisto myös velvoitettaisiin ostamaan prosentilla liikevaihdostaan skeittareiden katutaidegraffiteja ja antamaan 0,7% liikevaihdosta kehitysapuun. Kahvilan tuotteet olisivat pelkkää lähiluomureilukauppakamaa.

Ja sitten Arhinmäki maksaisikin käynnistään kuusi kymppiä. Kahden yli kolmevuotiaan kanssa seitsemän kymppiä. Niin eikä puisto tekisi voittoa eikä näinollen maksaisi myöskään tuloveroa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Arhinmäen "pohdiskelut" taitavat olla enemmän omalta kannattajakunnalta kerjääviä komppauksia kuin vakavasti otettavia ehdotuksia, ja siksikin ne on helppo ampua alas.

Sinällään asialla on vakavampikin puoli. Köyhille lapsiperheille kunnan puolesta annettavat hoplop-setelit herättäisivät yhtä lailla pahaa verta. Mutta lapsien eriarvoistuminen vanhempiensa varallisuustason mukaan on ihan todellinen ongelma joka voi johtaa kiusaamiseen ja syrjäytymiseen, mikä pitkällä aikavälillä on ihan kansantaloudellinen ongelma. Omallakin 7-vuotiaalla pojallani on ikätovereita, joille joillekin syntymäpäiville tai tilaisuuksiin osallistuminen on työn ja tuskan takana, etenkin kun hyvää tarkoittavien vanhempien järjestämät juhlat ovat kilpavarustelua ja aiheuttavat kaveriporukassa paineen, että kaikkien mukuloiden pitäisi järjestää juhlat joissa on mahtavat tarjoilut ja luonnollisesti lahjat jokaiselle kävijälle.

Hoplop-seteleiden sijaan esimerkiksi lapsilisäleikkaukset pitäisi kääntää toiseen suuntaan, päivähoito turvata kaikille tasapuolisesti ja harkinnanvaraista tukea pitäisi lisätä vähävaraisille lapsiperheille. Syrjäytymisen ehkäisemiseen satsaamisen luulisi kelpaavan oikeistolaisemmallekin taloustieteilijälle, jos vertaa sitä syrjäytymisestä aiheutuviin kansantaloudellisiin kustannuksiin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Syrjäytymisen ehkäiseminen on käsittääkseni sekä vasemmistolaisten että oikeistolaisten taloustieteilijöiden tavoitteiden mukaista - ihan jo siitä syystä, että syrjäytymisen ehkäisyyn käytetty euro säästää helposti kaksi euroa tulevaisuudessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihan totta. Ongelma vain on että kuinka kohdentaa tuki nimenomaan lapsille.

Ehkä veronmaksajat tosiaan voisivat lahjoittaa jokaiselle kunnan lapselle vaikka parin sadan harrastussetelin vuosittain. Pääsisi leffaan tai lintsille. Tai harrastaisi jotain. Toimeentulotuen saajathan saavat nyt jo max 250€ per lapsi per vuosi yhteen harrastukseen.

Risto Salonen

Voisi myös ajatella, että kahden lapsen päivähoito maksaa jollekin perheelle 520 toiselle ei mitään, joka kuukausi.

Vesa Pirilä

Ellei tunnusta tosiasioita ja totea, että kahden lapsen päivähoito maksaa noin 1700 euroa kuussa kunnasta riippuen. Espoossa ainakin summa on aika tarkkaan 10 000 euroa vuodessa per lapsi, josta sitten kerätään vanhempien tuloista riippuen suorina päivähoitomaksuina maksimissaan 3480 euroa ja vähintään 6500 euroa veroina kaikilta maksajilta.

Risto Salonen

Kovin vähän Espoo perii, jos vanhemmat maksavat vain 3 480. Tuusulassa summa on max 260 kuukaudessa/lapsi (tyttäreni).

Itse maksoin 30 vuotta sitten lähes vastaavan summan markkoina (1500) yksityiselle kuin tyttäreni nyt kunnalle.

En ota kantaa, pitäisikö maksuja nostaa,,, mutta suuremmilla maksuilla ryhmäkokoja voisi pienentää ja/tai hoitajien pieniä palkkoja korottaa.

Vesa Pirilä Vastaus kommenttiin #16

290 eur/lapsi/kk, kahdesta yhteensä 580 eur/kk.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tuo hokema, että kilpailtu yksitysen puolen sektori on lähtökohtaisesti julkista tehokkaampi, ei kyllä kestää lähempää tarkastelua. "Sutta" ja "sekundaa" tehdään molemmissa, mutta esim."sekundan" tuottaneen yksityissairaalaaloiden "mokat" korjataan julkisella, veronmaksajien piikkiin, tietenkin. Itselläni ei sinänsä ole mitään hen.koht. syytä puolustaa julkista sektoria, koska itse, kuten myös vaimoni olemme tehneet työuramme yksityisten yritysten palveluksissa ja nyt myös kolme aikuista lastani toimivat yksityissektorilla. Olisi jo korkea aika ampua alas sellaiset väitteet, että vasemmistossa vihataan yrittäjiä tai, että yksityinen toimija on pääsääntöisesti tehokkaampi, nämä kun perustuvat mielikuviin, ei todellisuuteen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tehokkuudessa on kyse työn tuottavuudesta, jos et usko minua, niin usko vaikka Kasvia:

"Erityisesti on keskusteltu kuntien ja valtion tuottavuudesta. Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut, mutta kuntien ja valtion teettämän työn tuottavuus on pysynyt ennallaan."

http://yle.fi/uutiset/3-6434911

Jos et usko minua etkä kasvia, mikä olisi se data jolla sinut voisi vakuuttaa?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kuntien ja yksityissektorin työ tuottavuuden vertaamisessa ei paljon järkeä ole koska työt ovat aivan erilaisia. Kun puhutaan työn tuottavuudesta, niin on aivan eria asia puhua vaikka auton jarrulevyn koneistuksesta nykyaikaista NC-tekniikkaa käyttäen ja ylpeillä työn tuottavuuden moinkertamisella entiseen, kun hoitaa dementiaa sairastavaa vanhusta kunnan vuodeosastolla. No, olemmehan saaneet tiedotusvälineistä informaatiota miten sitä yksityisten palvelutalojen työ tehokkuutta on lisätty, vanhukset nälissään ja märissä vaipoissaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #9

Et mielestäni ymmärrä työn tuottavuuden käsitettä - äärimmilleen kärjistettynä se on sitä, montako vaippaa yksi henkilö pystyy tunnissa vaihtamaan.

Tästä voit johtaa sen, monenko vaipat ovat kuivia.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #10

Höpöhöpö. Ei tuottavuusmittari välttämättä ota lainkaan huomioon montako vaippaa vaihdetaan. Tuottavuus mitataan kyllä periaatteessa tuotos/panokseen, mutta ei missään mitata tuotosta vaihdettujen vaippojen määrällä.

Kansantaloudessa tuottavuus mitataan yleensä BKT/tehdyt työtunnit. Yksityinen voi vaihtaa vähemmän vaippoja työtuntia kohden, ja olla silti tuottavampi, jos se vain saa laskutettua asiakkailtaan enemmän esimerkiksi kivemmalla imagomainonnalla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #14

Työn tuottavuus ja miten sitä mitataan ovat kaksi eri asiaa.

Kun väitän, että työn tuottavuus nousee yksityisellä sektorilla julkista nopeammin, en ole väärässä tai valehtele - pitkälti mittareista riippumatta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #15

Et tietenkään valehtele, vaan spekuloit.

Mutta olet väärässä siinä että jokin osoittaisi yksityisen vaihtavan vaippoja julkista tehokkaammin. Mitään sellaista mittaria ei taida olla käytössä missään, saati sitten että se olisi niin yleisessä käytössä että moista vertailua voitaisiin tehdä. Olet myös väärässä siinä että yksityinen olisi aina julkista tehokkaampi mittarista riippumatta. Luonnolliset monopolit ovat ilmiselvä esimerkki, jonka varmaankin jokainen myöntää julkisen eduksi, mutta myös esimerkiksi perustutkimuksen on melko kattavasti todistettu olevan julkisen heiniä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17

Luonnolliset monopolit ovat tehottomia, olivat ne sitten yksityisissä tai julkisissa käsissä - tämä siksi, että määritelmän mukaisesti kilpailua ei synny - tästä syystä kirjoitin kilpailluista yksityisistä yrityksistä.

Tästä syystä pitäisi luonnolliset monopolit julkisina, turha niille on päästää yksityisiä kultaa vuolemaan.

Mitä vaippojen vaihtoon tulee, niin ratkaisu ei edes välttämättä ole siinä toteuttaako vaihdon julkinen vai yksityinen, vaan saako palveluntarvitsija tai hänen omaisensa itse valita palveluntarjoajan - eli ns. palvelusetelimalli.

Tästä lisää: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226313-k...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Julkisen sairaalan mokat korjataan myös julkisella. Palkan lääkäri saa siitäkin kun korjaa mokiaan.

Olisin kovin kiinnostunut kuulemaan mikä markkina, luonnollisia monopoleja lukuunottamatta, on tehokkaampi ilman kilpailua kuin kilpailun kanssa?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Aluksi pitää tarkastella, mitä tehtäviä kuuluu julkiselle sektorille.

Siihen ei kuulu viihdepalvelujen tarjoaminen. Valtiolla tai kunnilla ei ole velvoitetta ylläpitää huvipuistoja, moottoriratoja, elokuvateattereita tai vaikkapa ravintoloita.

Poikkeuksia toki on. Esim. Korkeasaari on Helsingin kaupungin virasto. Mitään lakisääteistä velvoitetta sen ylläpitämiseen ei kuitenkaan liene. Monilla kaupungeilla on myös ns. kaupunginteattereita ja viihdeorkestereita. Nekään eivät ole lakisääteisiä.

Päivähoito sen sijaan on lakisääteistä.

HOPLOP kuuluu kuitenkin ns. viihdepalvelugenreen. Kunta voi sellaisen halutessaan perustaa, mutta se ei ole velvollisuus, eikä se kunnan järjestämänä todennäköisesti kannattaisikaan.

Kuntien ja valtion tulisi keskittyä ydinosaamisalueisiin, eli lakisääteisten palvelujen tarjoamiseen ja jättää muu toiminta yrittäjille. Jos jollain ei ole varaa yrittäjän palvelusta maksaa, niin sitten ei ole. Elämä ei ole millään mittarilla tasapuolista. Hoploppiin pääsy ei ole ihmisoikeus.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Näinpä - kannattaa myös lukea tuo Jurvelinen kolumni, vaikka jokin palvelu on lakisääteinen, se ei tarkoita että julkisen sektorin pitää se tuottaa, riittää että se järjestää ne (ts. ostaa yksityiseltä).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset