Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Isännättömän rahan ongelma

  • Odottaa ottajaansa (Kuva: Wikimedia commons)
    Odottaa ottajaansa (Kuva: Wikimedia commons)

Kartanoremonttia ja jättipalkkioita juristeille – viranomainen kyllästyi säätiön holtittomaan rahankäyttöön (IS 28.2) on surullista luettavaa mitä tapahtuu isännättömälle rahalle. Tällä kertaa asialle onneksi tehdään jotain:

"Patentti- ja rekisterihallitus teki maanantaina harvinaisen päätöksen ja jätti oikeuteen hakemuksen Raaseporissa toimivan Nymanien säätiön hallituksen erottamisesta."

Huomionarvoista on myös, että Säätiölaki (Finlex) mahdollistaa mahdollisesti väärinkäytetyn varallisuuden perimisen takaisin:

"Hallintoneuvoston jäsenen, hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 4 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut säätiölle."

Vaikka Trygwe och Hjördis Nymans stiftelse sr-säätiön varallisuus on luultavasti luokkaa sukupolvessa syöty, sopii miettiä mitä tapahtuu Harkimon peräänkuuluttamalle ay-liikkeen miljardivarallisuudelle (Iltalehti.fi blogit, 18.02.2017).

Se on yhdistyksissä samalla lailla piilossa ja väärinkäytöksille altista kuin Nymanin säätiön, eikä ay-liikkeen jäsenillä ole siihen mitään omistusoikeutta, eikä edes oikeutta tietää paljonko varallisuutta on, vaikka he ovat näiden yhdistysten sääntöjen mukaan edunsaajia.

"– On uskomatonta, että yhteiskunta sallii tällaiset toimintatavat säätiömaailmassa."

Toteaa Erik Dännback Nymanin säätiöstä, ja sama pätee myös yhdistyksiin. Ratkaisu olisi pakottaa säätiöiden ja yhdistysten kirjanpito avoimeksi verkkoon, ja samaan syssyyn pakottaa ne jakamaan tilikauden voitto ulos lahjoituksina säätiön tai yhdistyksen tavoitteen mukaisesti - liikevoiton tavoittelu ja varallisuuden kasvattaminen kuulukoon niihin tarkoitetuille yhtiömuodoille, joita myös asianmukaisesti verotetaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä Säätiö- ja Yhdistyslait ovat remontin tarpeessa.

 

***

Aikaisempi kirjoitukseni aiheesta:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210454-miten-saatio-ja-yhdisty...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Ratkaisu olisi pakottaa säätiöiden ja yhdistysten kirjanpito avoimeksi verkkoon, ja samaan syssyyn pakottaa ne jakamaan tilikauden voitto ulos lahjoituksina säätiön tai yhdistyksen tavoitteen mukaisesti."

Liberaalipuolue voi varmaan näyttää esimerkkiä ja panna kirjanpidon avoimeksi verkkoon, sekä samaan syssyyn jakaa tilikauden mahdollisen voiton ulkopuolisille? Eikö olisi vähän liberaalimpaa jos yhdistys, kuten urheiluseura tai kansalaisyhdistys tai vaalilista, voisi itse päättää aloittaako se joka vuosi nollasta vai kerääkö se rahaa jotain tarkoitusta varten?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olen valmis jakamaan tilikauden voiton pois (helppo lupaus, koska sitä ei ole), kirjanpidon avoimuudella en viitsi vielä rahastonhoitajaa kiusata, mutta fine - siinä vaiheessa kun puolue nauttii puoluetukea, niin rupean ajamaan sääntömuutosta puolueen sääntöihin tilien avoimmuudesta.

Mitä urheiluseuroihin tulee, niin vain kavalluksista tulee tuomio: http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-2000001937... - mutta muista väärinkäytöksistä ei niinkään: http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002883490.html

Jos ehdottamani toimet ovat liian radikaaleja, niin voimme rajata pienet yhdistykset ja säätiöt pois niiden piiristä. Vaikkapa sadantonnin liikevaihtoon tai varallisuuteen saakka?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Isännättömän rahan ongelma"

Raha on nykyisin kirjanpitoa saatavista ja veloista. Saatavilla on saaja ja veloilla on velallinen. Mitään isännätöntä rahaa ei ole olemassa. Jos vaikka jokin seteli tai kolikko on hylättynä jonnekin, niin se ei toimi rahana ennenkuin joku sen löytää ja omii.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Otsikko siis mielestäsi väärin? "Isännättömän varallisuuden ongelma" parempi?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Säätiöillä tehdään bisnestä ja kierretään veroja. Tuota kähmintää harrastaa lähes joka puolue Suomessa, siksi vaikea kitkeä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

isännällinen varallisuus ja erityisesti raha on erittäin paljon enemmän ongelma kuin isännätön. Tätä voi ihmetellä nyky tilanteesta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Yksityisomistus on mielestäni paras keino huolehtia siitä, että asiat pysyvät kunnossa. Onko sinulla ehdottaa toista keinoa?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Esitit aika laajan kysymyksen,vaikka se ei muuttanut toteamustani. Tästä voisi päätellä,että isännällinen varallisuus ja raha tuottakoot ihan rauhassa kansakunnan kokoisia ongelmia,mutta ongelma on siltikin se mitätön isännätön varallisuus ja raha?

Mitä asioita tarkoitit kysymyksessäsi?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #9

Esitin suppean kysymyksen, jota laajensit.

Mutta jatketaan sillä linjalla - mitä ongelmia yksityisomistus aiheuttaa?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #10

asiat kunnossa ei ole mikään suppea määritelmä.

No vaikkapa Engelssin paussi. Kuten sanoin..kansakunnan ja sukupolvien kokoisia ongelmia. Tähän voitaisiin silti löytää ratkaisu siitä,että _milloinkaan_ kansakuntien ei pitäisi olla riippuvainen vähemmistöstä kuten se nyt pahasti on.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Engelssin paussihan johtui työn tuottavuuden kasvusta, ei yksityisomistuksesta. Ts. ilman työn tuottavuuden kasvua, Engelssin paussia ei olisi tapahtunut.

Jos tuotantovalineet olisivat olleet yhteisomistuksessa, ja työn tuottavuus olisi kasvannut samalla tavalla, emme tiedä olisiko paussia syntynyt (ja toisaalta, työn tuottavuuden kasvua ei ehkä olisi tapahtunut).

Olen valmis tulemaan puolitiehen vastaan, pitäisin tuotantovälineet yksityisomistuksessa, mutta toteuttaisin tulonjaon rahan luontimekannismia uudistamalla - näin syntyisi jatkuva tulonsiirto tuotantovälineiden omistajilta kansalaisille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Hetkinen...paussi johtui ettei isännällinen varallisuus investoinut eikä nostanut palkkoja tuottavuuden mukaan. 50 vuotta ooteltiin ja ihmeteltiin aivan kuten nyt. Kansakunnat seuraa sivusta muutaman rikkaan mielenoikkuja. Ei kovin järkevältä kuulosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset