Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Muuttoliike on luonnonvoima

  • Tätä trendiä taittamaan?
    Tätä trendiä taittamaan?
  • Hieman eri lähteestä
    Hieman eri lähteestä
  • Historiaa tolppina
    Historiaa tolppina

Väykän pormestariehdokas Harri Lindell kirjoitti tänään blogissaan:

"Parempaa politiikkaa syntyisi pyrkimyksellä pitää koko Suomi tasaisesti asuttuna sekä säilyttämällä työpaikat/yritykset myös hajautettuna kautta koko Suomen. "

Tavoitehan on keskustapuolueen vanha tuttu, mutta laittoi ajattelemaan - kuvaliitteet osoittavat että trendi on globaali, mutta uskovat Harri & kumppanit todellakin että muuttoliike on käännettävissä, tai edes pysäytettävissä?

Jos eivät, niin kyse on äänestäjille valehtelusta, mikä on tietysti rumaa - jos uskovat, niin nuorena on saatettu sukeltaa naapurin katiskaan, sillä jos maailmassa ei ole yhtäkään maata joka siinä on onnistunut, niin miksi se onnistuisi täällä?

Vastaan on toki yritetty pyristellä, esim. tapaus Fimea:

"Lääkelaitoksen entinen ylijohtaja Hannes Wahlroos sanoo, että viraston alueellistaminen on huonon hallinnon merkkipaalu Suomessa." (HS 5.3.2017)

Mutta jokainen yritys on ollut kaivoon veden kantamista, ei se siellä pysy, ja maksaa pitkän pennin - käytännössä nämä toimet vain hidastavat muuttoliikettä muutamalla vuodella.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka ei usko, että vääjäämätöntä vastaan kannattaa taistella - ainakaan veronmaksajien varoilla

***

PS. tällä kertaa on helppo osoittaa minulle, että olen väärässä. Näyttäkää vain maa, jossa muuttoliike on kaupungeista maalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Siitä miten asiat ovat ei tietenkään pitäisi johtaa sitä, miten niiden pitäisi olla. Aasiassa ja Afrikassa kaupungistuminen on johtanut slummeihin ja hökkelikyliin kaikkinen sosiaalisine ongelmineen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kysymyshän on, että keskitytkö kääntämään muuttoliikettä vai ratkaisemaan sen aiheuttamat ongelmat.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Itse pyrin hyvin pienellä osallani pysäyttämään ja kääntämään muuttoliikettä kohti kotikuntaani.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #10

Jos onnistut siinä hyvin, siitä tulee kaupunki. Vai lopetatko ennen kuin näin tapahtuu?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #11

Aivan varmasti lopettaisin. Paitsi että henkilökohtaisesti en halua asua kaupungissa, minusta olisi järjetöntä pyrkiä prosentuaalisestikaan sellaiseen kasvuun jota Helsinkiin suunnitellaan.

Harri Kämäräinen

Joo, tuossa on suomen tilastokeskuksen dataa. Ei ole olemassa mitään esim helsinkiin pakkautumista vaan kovaa molempiin suuntiin tapahtuvaa muuttoliikettä. Reilut 30000 muuttaa sissän ja vajaa 30000 muuttaa mm työn perässä ulos. Nettomuutto oli 2015 jotain 2015 henkeä. nettomuuttoa oli vain opiskelemaan tulleiden tai vastavalmistuneiden ikäluokissa, muiden ikäluokkien suhteen Helsinki on muuttotappiokunta.
Puumala puolestaan erittäin pienin luvuin on muuttovoittokunta muiden ikäluokkien suhten paitsi opisekelemaan menneiden suhteen.
Erittäin monien kaupunkien/kuntien suhteen todellisuus menee kuten kuvasin ja saman tiedon voi poimia tästä tilastokeskuksen datasta. tapahtunut väestönkasvu on tapahtunut maahanmuutolla suurimmaksi osaksi ja siksi kunnallisvaaleisa kasvun teemana pitäsi olla mikä puolue haluaa eniten kasvua maahanmuuttajien avulla. Jokainen puolue tulee saamaan hyvin tukea rakennusteollsuudelta mitä isomman luvun lupaa.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kaupunki ylettyy kuntarajojen yli.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Monissa keskusteluissa ja kommenteissa asiasta tulee ainakin jollain tavoin esille usko, että tämä muuttoliike on joidenkin junailema asia. "kun halutaan tuoda kaikki Helsinkiin" tai "kun rahdataan niitä pakolaisia Suomeen" yms. Halu ymmärtää, ettei kyse ole suunnitellusta tai hallitusta muutoksesta uupuu yllättävän monilta.

Pääkaupunkiseudullakin oikeasti yritetään rakentaa riittävästi asuntoja ennemminkin sen takia ettei asunnot kallistu kohtuuttomasti ei sen takia että saataisiin kaikki asumaan pääkaupunkiseudulle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos valtion avustuksella tuetaan kaupungistamista,niin älkää nyt sitä luonnonvoimaksi nimittäkö. Ainoa luonnonvoima kaupungistamisessa on ihmisen pakottava tarve ahneutee. Siihehän se perustuu..markkoihin..täysin keinotekoisiin markkinoihin jotka sitten tulkitaan luonnollisiksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tuetaanko koko maailmassa kaupungistumista?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Aivan taatusti tuetaan jollakin tapaa,koska talous.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

En olettanut tähän tarvitsevan todisteita,koska et myöskään todistanut mitään blogissasi vaan esitit lopputuloksen ilman syitä ja seuraamuksia.

Juuso Hämäläinen

Kyllä tämä on ollut trendi jo 150 vuotta. On jäänyt jotain huomaamatta sinulta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ja silti miltei poikkeuksetta kaupungit tukevat haja-asutusalueita rahallisesti, ei toisin päin...

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jos Kivelän väite pitää paikkansa, niin Espoon metroon ei olisi tullut valtion rahaa. Paljonko tuli? Jotain 400 miljoonaa. Miksi espoolaiset eivät maksaneet tuota 400 miljoonaa itse!

Entä kehärata. Entä raidejokeri. Entä asumistuet, pelkästään Helsinkiin 300 miljoonaa vuodessa, siis joka vuosi. Entä toimeentulotuet? Jne. Jne. Jne. Liikutaan miljarditasolla tässä kaupunkien tukemisessa. Siis miljarditasolla!!!! Törkeätä.

Helsinki, Espoo ym ovat julkisten tukien loputon suo. Nuo tuet kerätään veroina myös haja-asutusalueilta.

Eli pitääkö Kivelän väite paikkaansa? Minä en siihen usko.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Enkä usko siihenkään väitteeseen, ettei Helsingin, Espoon ym muuttoliike olisi osittain myös suunniteltua. Jätkäsaari ängetään umpeen koppimaisia asuntoja. Pakkohan ihmisten on jonnekin tulla kun rakentaminen on ohjattu sinne (esim. Jätkäsaareen) ja vastaava rakentaminen on pois muualta.

Samoin Helsingin niinsanottu yleiskaava. Jopa tien penkat ängetään (ängettäisiin) täyteen kopperoisia.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Enkä usko siihenkään, että huomattavakaan rakentaminen juurikaan laskisi hintoja, jos lainkaan. Syksyllä ison rakennusliikkeen johtaja sanoi Kauppalehdessä, ettei uusrakentamisen hinnat mihinkään laske vaikka kuinka rakennetaan.

Tänään Hypo ennusteli että Helsingin asuntojen hinnat jatkavat tänä vuonna nopeahkoa nousuaan.

Rakentamisretoriikka on täynnään valheellisia väittämiä. Tässä jos missä tarvittaisiin faktan tarkastusta. Tämä totuudenjälkeinen aika.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #18

Nimenomaan, tuo hintojen lasku on argumentti joka ei kestä lähempää tarkastelua. Näyttäkää minulle uudet asuinneliöt, jotka olisivat huokeampia kuin vastaavalla paikalla myynnissä olevat vastaavat vanhat?

Myöskään tarjonnan lisääntyminen ei laske hintoja, jos/kun kysyntä kasvaa samalla vähintään vastaavasti. Eihän kukan suunnittele rakentavansa asuntoja jonne ei tule asukkaita.

Juuso Hämäläinen

Suomen etu kaikilla suunnittelujänteillä on pitää maan väestö pienenä ja antaa maaseudun olla harvaanasuttu. Tyhjä tila ja puhdas luonto on Suomen suurin varanto tulevaisuudessa. On hyvä antaa väestön ja työpaikkojen sekä palveluiden keskittyä ruuhka-Suomeen.

Syrjäseuduilla asutaan niiden ehdoilla, eduilla ja haitoilla. Nuoret voivat tämän tehdä ja muuttaa vanhetessaan etelään, kun tarvitsevat vanhana hoitoja ja lyhyitä matkoja palveluihin. Kohtuullinen omavaraisuus ruoan ja puutuotannon osalta on säilytettävä.

Tilakokoja edelleen kasvatettava. Tilat voisivat mainiosti kasvaa niin, että valtio ostaa tiloja ja yhdistää niitä sekä antaa viljeltäviksi halukkaille yrittäjille. Maan omistaminen ei ole mitenkään tarpeellista.

Hajasijoitus itsetarkoituksena on kallista päättömyyttä.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Kirjassa "The Siberian Curse: How Communist Planners Left Russia Out in the Cold", on jotain mussutusta aiheesta, että Neuvostoliiton yksi suurimpia taloudellisia virheitä oli yrittää "valjastaa siperian aarteet" rakentamalla pakotettuja kaupunkeja keskelle ei mitään, jotta Neuvostoliitto olisi kasvanut voimakkaasti, ja jotta sieltä saataisiin tuotantoa. Kaikki tämä, vaikka parempaa tuotantoa ja taloutta olisi ajettu kehittämällä vain olemassaolevia kaupunkeja.

Ihmiset ei vaan lähde Siperiaan ilmaiseksi. Ainut keino saada ihmiset lähtemään jonnekin korpimaahan on tarjota heille bonareita. Ruotsin vallan alla 400 vuotta sitten ymmärrettiin tämä, kun siitä annettiin verovapauksia ja maita, että lähti asuttamaan korpia (http://yle.fi/uutiset/3-8696681). Ongelma on siis monisatavuotinen.

Mikä on tulevaisuus? Jääkö maaseutu vain viljelyksille, metsäharvestoinnille ja kaivoksille, jossa kiertävät konttikylät dynaamisesti siirtyvät aina uusiin kaivoksiin, kypsyviin metsäplantaaseihin, ja joiden välissä on ripoteltu muutama lone wolf maanviljelysperhe, joiden lapset joutuvat opiskelemaan etänä koko koulunsa? Periaatteessa se olisi tehokkainta. Jos olisi oma markka, niin en tiedä sallisiko se kuitenkin paluun "vanhaan aikaan". On tietyllä tavalla outoa, että miten silloin joskus oli varaa olla posti, pankki ja koulu joka pitäjässä, ja varaa tehdä ne tiet, ja rakentaa niin paljon taloja kaupunkeihin jne. Se on hämmentävää miten paljon erilainen se talous oli jatkuvasti devalvoidun markan alla. Ostin eilen nauriin kaupasta, se maksoi enemmän per kilo kuin verigreippi. Tilanne ei ollut tällainen 60-luvulla markan aikaan. Ei varmasti. En edes mene tarkistamaan tätä faktaa, mutta joku vanhus voi vahvistaa asian. Logiikkani pettää jos ne oli halvempia silloinkin. Joka tapauksessa, eurotalouden halvat tietokoneet ovat myös mukavia. Pitää vain niellä se, ettei sisäiseen tehottomuuteen ole samalla tavalla varaa, kuin omalla valuutalla olisi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Blogisti puhuu mielestäni asiaa.
Täällä Suomessa on vuosikymmenet pumpattu miljardeja syrjäseutujen asuttuna pitämiseen mutta silti väki valuu etelään, tuhlatuista rahoista huolimatta.

Termin 'kaupunki' tilalle laittaisin kuitenkin 'työssäkäyntialue'. Kaikki eivät suinkaan muuta kehä 3:n sisäpuolelle vaan työtä tarjoavien kaupunkien kehyskuntiin. Onko se sitten ihan oikeudenmukaisinta on varmaan eri kirjoitusten aihe. Tosiasia on se että niin Kemiö kuin Raisio tai Nokia hyötyvät siitä että etelään syntyy työpaikkoja.

Jos taas reissaa vaikka Saksassa tai Ranskassa niin siellähän maaseudulla näyttävät elinkeinot kukoistavan. Meillä on ehkä luotu omaa byrokratiaa ja säännöstelyä direktiivien päälle joka näyttää olevan sellaisen kehityksen este. Kansallisesti päätettävästä verotuksesta puhumattakaan.

Käyttäjän PekkaVuori kuva
Pekka Vuori

Pääkaupunkiseudun kasvu oli viime vuonna suurinta sitten 1970-luvun alkuvuosien. Tuo sama Tilastokeskuksen taulukko kertoo, että toissa vuonna Pääkaupunkiseudulle muutti muusta Suomesta 37.000 asukasta, ja lähtijöitä oli vajaa 31.000. Muuttovoittoa oli 6.245 henkeä, ja muuttovoitto on lähtenyt aikaisempaa nopeampaan kasvuun 2010-luvulla. Seudun sisäiset muutot kertovat muusta kuin kaupungistumisesta, mm. asuntomarkkinoista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset