Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Sosiaaliturvassa olisi opittavaa markkinataloudesta

Näin työväen juhlan aikaan on hyvä palauttaa mieliin tarina entisen itänaapurimme kaupoista, joissa oli vain tyhjiä hyllyjä. Kun turisti ihmetteli kauppaa jossa ei ollut edes tyhjiä hyllyjä, paljastui että se oli hyllykauppa. Suunnitelmatalouden valuvika oli siinä, että tuotanto- ja toimitusketjut ovat niin monimutkaisia, että niiden laskeminen keskuskomitean toimesta on mahdotonta.

Markkinatalous ratkaisee tämän ongelman hajauttamalla laskutoimitukset - jokainen ketjun toimija laskee ja arvioi omalta osaltaan riittääkö ulosmyynti- ja sisäänostohinnan erotus kattamaan toiminnan kulut, sekä optimoi toiminnan kuluja mahdollisimman pieniksi, ulosmyyntihintaa korkeaksi ja ostohintaa mahdollisimman matalaksi. Näiden tekijöiden lisäksi toimijat ottavat muita asioita huomioon, kuten laadun ja työturvallisuuden, sekä eettisyyden. Näistä reunaehdoista merkittävä osa tulee lainsäätäjän kynästä, ja hyvä niin.

Viimeinen toimija tässä hajautetussa laskentaketjussa on kuluttaja, eli sinä itse. Kun talvikuukausina vihannesten hinta nousee, valitset ostatko niitä vai mahdollisesti jotain muuta - jos vihannesten hinta ei nousisi talvikuukausina, ne loppuisivat kaupoista. Tämä on mielestäni se markkinatalouden todellinen näkymätön käsi, joka huolehtii siitä, että tavaraa on normaalioloissa (mtv3.fi, 19.10.2012, tapaus avocadopasta) aina hyllyillä.

***

Hajautetun laskennan hyödyt tuotanto- ja toimitusketjuissa ovat eittämättömät, mutta kysymys kuuluu, että onko yhteiskunnassamme muita osa-alueita joihin vastaavaa mallia voisi soveltaa?

Uskon, että merkittävin osa-alue jossa olisi tärkeä ymmärtää hajautettua laskentaa on sosiaaliturvajärjestelmämme:

Kelan pääjohtaja neuvoo kannustinloukkujen karsimisessa: Viisi etuutta yhteen ja samaan lakiin (Yle 27.4.2017)

"Kokonaisuutena nykyinen järjestelmä on kannustinloukkuineen aivan liian hankala hahmottaa, Aaltonen sanoo.

– 42 sosiaaliturvan etuuksissa on niin paljon erilaisia koukkuja, että kansalaisen on niitä vaikea ymmärtää. Myös ajatellen sitä, onko mahdollista työllistyä ja saako palkkana enemmän kuin sosiaaliturvana."

 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvajärjestelmämme asiakas (uhri?) optimoi omien taitojensa ja kykyjensä puitteissa sitä, että miten hänen kannattaa toimia näiden 42 tuen viidakossa, jotta hänen elintasonsa maksimoituu. Koska tähän liittyvä laskenta on niin monimutkaista, monen sosiaaliturvatulot ovat alempana kuin lainsäätäjä on tarkoittanut, mutta vielä merkittävämpi ongelma löytyy siitä, että mistä näihin laskutoimituksiin käytetty aika ja energia on pois?

Turhien asioiden laskemiseen käytetty aika ja energia voitaisiin käyttää hyödyllisiin asioihin, kuten esimerkiksi liikeideoihin, innovointiin tai ihan vaikka työnhakuun. Kun summaamme yhteen noin 260 000 työttömän ja 280 000 opiskelijan tukioptimointiin käytetyn ajan ja energian, on selvää että hukan merkitys on kansantaloudellisesti merkittävä, arviolta prosentteja bkt:sta.

Parempi sosiaaliturvamalli olisi niin yksinkertainen, ettei se vaadi asiakkaaltaan yhtäkään lomaketta tai laskutoimitusta (esim. Aholan perustulomalli) - tämä ei luonnollisesti ratkaise kaikkia sosiaaturvaan liittyviä ongelmia ja haasteita, mutta jos se säästää miljoonia tunteja turhaa työtä vuodessa (täysin realistinen arvio), niin se on jo sen arvoista.

Tämän sijaan hallituksemme näyttää menevän toiseen suuntaan:

Työttömille ehdotetaan pakkoraportointia - kuka lukisi vuodessa syntyvät 17 miljoonaa raporttia? (TE, 28.4.2017)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä turhan työn teettäminen hallintoalamaisilla ei ole vain turhaa, vaan haitallista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Silkkaa hulluuttahan tuon byrokratian pyöritys on.

Pidän maailmassa parhaana talousmallina aasialaista markkinatalouden ja sosialismin yhdistelmää. Moni pikkukokkari tai hankenilainen diplomiekonomi ei edes tiedä tällaisesta.

Maailman varakkain kaupunkivaltio Singapore on sosialistinen maa ollut vuodesta 1965, mutta ei mainosta tätä erityisesti. Yli 70% maan kotimaisesta yritystuotannosta on valtion omistamista firmoista. Maailman suurin satama, kannattavimpiin kuuluva lentoyhtiö, pankit ja teleoperaattori ovat valtion firmoja. Ne tuottavat merkittäviä tuloja valtion kassaan.

Sen sijaan, että voitot menisivät harvojen yksityisten taskuihin, ne jäävät kaikkien hyödyksi valtion kassaan. Siksi ansiotulovero on alhainen ja myös alv.

Valtion omistamia yrityksiä johdetaan yhtä tehokkaasti kuin yksityisten kapitalistien. Se on täysin mahdollista päinvastoin kuin meille uskotellaan. Singapore on kuitenkin maailman avoimin talous kaupankäynnin kannalta. Maan kansalaisten ostovoima maailman korkeimpia.

Singaporen sosialismiin kuuluu, että yli 80% kansasta omistaa kotinsa. Köyhäkin kykenee tähän. Valtio rakentaa erittäin laadukkaita asuntoja pienellä voitolla ja antaa jokaiselle kansalaiselle 20 vuoden asuntolainan. Ajatus on se, että vanhaksi tullessa kaikilla on oma koti, jossa pärjää pienelläkin eläkkeellä. Lisäksi omistusasunnoista pidetään hyvää huolta toisin kuin vuokraläävistä.

Moni Singaporessa käynyt luulee olleensa yksityisen kapitaalin näyteikkunassa. Eikä voisi olla enemmän väärässä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Eräs etu Singaporella on myös siinä, että maata on vähän. Noin 1970-1980 maasta tuli kuluerä (ts. sillä on negatiivinen tuotto kansantaloudellisesti) - Suomessa maksetaan koko maan asuttuna pitämisestä, ja kalliisti.

Juuso Hämäläinen

Rakennusmaan yksityisomistus ja sillä keinottelu on kansantalouden syöpä. Se lihottaa vain sijoittajia. Rakennusmaan tulisi kuulua valtiolle eikä ansaintatarkoituksessa. Jokaisella kansalaisella tulisi olla ilmainen käyttöoikeuden osuus rakennusmaahan. Vain kunnallistekniikasta maksettaisiin.

Maahan kiinnittynyt ostovoima on todellakin järjetöntä varojen käyttöä. Varat ovat pois reaalitalouden ostovoimasta ja aiheuttavat heikon työllisyyden ja yritysten kasvun, joka perustuu aina ostovoiman kasvuun.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

En näe suurta merkitystä sillä kuka maan omistaa, kunhan huolehditaan siitä että maa käytetään tehokkaasti, ja mahdollinen ansioton arvonnousu ulosmitataan valtiolle.

Julkinen sektorimme ei ole ollut erityisen hyvä käyttämään maata tehokkaasti, jonka näemme esim. vanhempien metroasemien maankäytöstä. Vasta Kampin keskuksen ja nyttemmin Kalasataman kohdalla on ymmärrätty maan arvo hyvien yhteyksien äärellä.

Yksityinen on sinänsä parempi käyttämään maata tehokkaasti (olettaen ettei kaavoittaja sido käsiä), mutta spekulointi maan arvon nousulla on toki yksiselitteisesti väärin.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #6

Suomessa ei ole mitään tarvetta missään käyttää maata tehokkaasti. Maata on niin paljon. Maan yksityisomistus on typeryyden huippu. Ensinnäkään Suomessa ei oikeasti omista maata. Maalleen ei voi tehdä mitään ilman muiden lupaa. Se ei ole mitään omistamista, jos nyt sanan ymmärrät. Taloni Hesassa on reilun tuhannen neliön maaläntillä, jonka arvo on 500.000€. Mitä järkeä on pitää tällaisia summia kiinni rakennusmaassa? Ei mitään.

Maan tulee olla kuntalaiselle ilmaista. Vain käyttöoikeus riittää. Nuorillakin poliitikoilla täysi kyvyttömyys nähdä asioita toisin kuin aiemmat polvet. Kyse heikosta ajattelukyvystä.

Mitä tulee Kalasatamaan niin se on 30 vuoden päästä slummi. Sen voi sanoa jo nyt. Valitettavasti meillä on asunto siellä, mutta vuokrattu muille. Itse emme kuuna päivänä haluaisi asua tuossa kivierämaassa.

Alueella on vain yksi etu. Se on lähellä keskustaa. Muuten totaali torso. Alueella ei edes asukkaille parkkitilaa. Suojattomat kadut ovat yksi tuulitunneli huonoilla keleillä. Koko alue ilman mitään vihreää. Oikea viherpiipertäjien aivopieru.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

"Suomessa ei ole mitään tarvetta missään käyttää maata tehokkaasti. Maata on niin paljon."

Tämä on yleinen ajatusvirhe, joka johtaa siihen että ihmiset asuvat kaukana toisistaan, joka johtaa työttömyyteen.

Mitä maan arvoon tulee, niin jos maa olisi ilmaista, jokainen asuisi omakotitalossa - sopii miettiä ruuhkia tuossa skenaariossa.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on suoraan sanottuna ihan perseestä. Siis järjestelmänä. Nykyinen systeemi ei kannusta juuri mihinkään sellaisia ihmisiä, joiden keskimääräinen bruttopalkka on alle 2500 €/kk. Jos ihminen tietää oikeutensa ja kaikki tuet mitä voi hakea, niin niiden hakeminen käy jo työstä. Toisaalta kun ne on saanut haettua, niin sitä huomaa että mikäs järki tässä töihin on mennäkään, kun rahaa elämiseen saa muutenkin ja kulut tippuu huomattavasti. Kannattaa ainoastaan pitää huoli, että tuet juoksee jatkossakin, ettei vaan vahingossakaan ota vastaan mitään sellaista työtä, jota ei ole järkevää tehdä.

Itse olen ollut työelämässä siitä lähtien kun täytin 18 vuotta eli n. 15 vuoden ajan. Työttömänä olen ollut siitä ajasta eri pätkissä n. 2,5 vuotta ja puhtaasti opintotuen varassa muutaman kuukauden, jonka jälkeen olin opintojen ohessa myös töissä. Tukien kanssa on siis tullut jonkin verran pelailtua ja ihmeteltyä tätä järjettömyyttä. Kesällä jään taas työttömäksi, tosin vain pariksi kuukaudeksi, mutta jo "innolla" odotan, mitä kaikkia lippuja ja lappuja nykyään pitää eri instansseihin toimittaa. Ja kuinka moneen kertaan.

Tässä oma kirjoitukseni tammikuulta aiheesta, että kaikki tuet pitäisi yhdistää yhdeksi tueksi:

http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230378...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kerro kuka muu kuin maahanmuuttajat saavat sellaisia korvauksia, jotka vastaavat 2500 euron palkkaa! Eipä taida löytyä! Kyllä nämä työttömät ja eläkeläiset joutuvat kerjäämään sossusta toimeentulonsa ja elämään leipäjonojen antimilla.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Ajatellaan ihmistä, joka asuu pk-seudulla. Vuokra helposti 800 euroa + vesi + sähkö. Päälle työmatkakulut. Jos pystyy käymään töissä pelkästään julkisilla, niin mitä se kuukausikortti nykyään maksaa, 100 €? Tuossa on jo tonni kasassa. Muualla Suomessa vuokrat ovat pienemmät mutta työssäkäyntiä varten on useimmiten pakko olla auto. Ja sen kulut ovat merkittävät.

2500 € miinus verot ja eläkemaksut, niin käteen jää n. 2000 €. Tästä summasta maksat kaiken elämisen.

Jos ei käy töissä, vaan saa työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea, niin toimeentulotuki korvaa vuokran, veden, sähkön, mahdolliset reseptilääkkeetkin. Ja käteen pitää vielä jäädä n. 500 € kuussa. Tuo potti on nyt sitten n. 1400 €. Työmatkakuluja ei korvata kun ei käy työssä.

Äkkiä laskien siis erotus on 600 €/kk. Jos ihminen tekee töitä täydet 160 h/kk, myy hän tällöin oman osaamisensa n. 3,90 €/tunti. Onko se tarpeeksi, niin jokainen voi miettiä omalla kohdallaan. Varsinkin kun tuolla 600 eurolla maksetaan sitten ne työssäkäyntikulut.

Minä en noin ajattele, sillä olen aina tehnyt töitä, jos niitä on ollut. Tiedän kuitenkin ihmisiä, jotka eivät töihin noilla ehdoin mene. Rahaa saa elämiseen muutenkin. Aiemmin en ymmärtänyt heitä, nykyään ymmärrän vallan hyvin.

Lisään vielä että oma lukunsa ovat sitten ne, jotka ovat ulosoton asiakkaita sellaisilla summilla, joita eivät pysty ikinä maksamaan. Ei heidän ole mitään mieltä mennä töihin rahan takia, kun useimmiten saisi jopa enemmän rahaa yhteiskunnalta kuin mitä jäisi käteen työnteosta. Hieno yhtälö.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tämä tosiaan on keskeinen ajatusvirhe sosiaaliturvassa. Systeemiä rakennetaan sen varaan että ihmiset toimisivat aina kuin äärettömän ahkerat ja pyyteettömät muurahaiset. Eivät toimi. Isossa joukossa ihmiset käyttäytyvät hyvin tarkkaan sen mukaisesti että mikä on kannattavaa heidän henkilökohtaisesta vinkkelistään. Euroopassa on tutkittu jopa tuota työttömien kiusaamista haastatteluilla ja sekin nopeutti työllistymistä sillä ihmiset kokivat haastattelut vaivalloisiksi ja hakivat itse ahkerammin työtä. Sama koskee etuuksien leikkauksia jne yms.

Sosiaaliturva - ja kaikki muukin- pitäisi rakentaa sillä oletuksella että ihmiset ovat älykkäitä kusipäitä. Jos ihmiset halutaan töihin, systeemin pitäisi tehdä siitä työnteosta oikeasti kannattavaa. Niin että jokaisesta tehdystä tunnista jäisi järkevä efektiivinen tuntipalkka käteen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Sosiaaliturva - ja kaikki muukin- pitäisi rakentaa sillä oletuksella että ihmiset ovat älykkäitä kusipäitä. " Juurikin näin.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Jos ihmiset halutaan töihin, systeemin pitäisi tehdä siitä työnteosta oikeasti kannattavaa".
Ymmärtääkseni tuohon on kaksikin keinoa:

A) Nollataan kaikki tuet, että ihmisten on pakko mennä mihin tahansa työhön, minne asti tahansa ja vaikka jollain 2 euron päiväpalkalla.
Tämä keino näyttää saavan nyt äänekkäimmän kannatuksen.
Kannattajat itse ovat jotenkin (tuurilla tai suhteilla tms ?) saaneet työpaikan.
Kun 2 eur/pv ei riitä elämiseen, muiden veronmaksajien on maksettava työtekijälle lisää.
Miksi jonkun muun kuin firman pitäisi maksaa firman palkkakuluja ?

B) Maksetaan työtekijälle palkkaa, millä elää ilman veronmaksajien apua.
Tähän taas ahneimmat työnantajat huutavat, että palkat ovat jo nyt liian korkeita. Tulee liian kalliiksi firmalle.
Tuo on myös hallituksen kanta:
Suomi ei elä osaamisella, vaan halpatyövoimalla.

Luin jostain joskus, että ensimmäiset pyramidit rakennettiin n. 2.600 v. sitten orjatyövoimalla.
Myöhemmät taas palkkatyötä hyödyntämällä.
Orjatyön kannattajat ovat siis vaivaiset 3.000 vuotta ajastamme jäljessä.

Jos halvalla myyminen on firman ainoa keino pärjätä, miten esim. Apple on vielä pystyssä ?
Onko Applen myyntiorganisaatio erityisen taitava vai onko se ainoa, joka edes yrittää tosissaan myydä ? Vai haluavatko ostajat Applen tuotteita ?

En tiedä. Kunhan fundeeraan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kai tajuat että et voi vaatia muita tekemään parempia suorituksia? Kai ne nyt hyvä ihme tekisivät jos osaisivat. Sinun pitää itse tehdä ne tuotteet joilla maksetaan isoja palkkoja ja elätetään vielä veroilla nekin jotka eivät palkkalistoillesi mahdu.

Suomessa on pitkään koulutusmenot koulutusmenot olleet Euroopan kolmen kärjessä ja t&k-menot useina vuosina ykkösenä. Niin kuinka paljon lisää valtio olisi voinut uskoa osaamiseen?

Halvalla myyminen on ainoa vaihtoehto jos kauppa ei muuten käy. Niillä tuloilla voi sitten kehittää parempia tuotteita pikkuhiljaa. Ne kun eivät synny tyhjästä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Sosiaaliturvassa olisi opittavaa markkinataloudesta"

Nythän on niin, että pääosin sosiaaliturva toimii markkinameksnismien mukaan, eli se on vastikkeellista vakuutuksellista turvaa... Toimiiko se, on vähän toinen juttu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset