Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Lukukausimaksuissakin kompromissi on mahdollinen, jopa suotava

  • Mikässiinä.
    Mikässiinä.

Keskustelutilaisuus päättyi riitaan (HS 18.05.2017) ja professori päätti nostaa kytkintä. En ollut paikalla, mutta sen mitä uutisoinnista olen seurannut, niin keskitietä lukukausimaksuista ei kyetty löytämään, vaan mielipiteet jakautuivat ääripäihin.

”Se, kannattaako lukukausimaksuja vai ei, riippuu siitä, miten lukukausimaksut vaikuttavat käyttäytymiseen ja keskeisesti siitä, miten arvotamme eri vaikutuksia”, Jäntti summaa. ”Vartian ja joidenkin muiden näkemys, että vain ideologia voi estää näkemästä tämän uudistuksen hienoutta, on suoraan sanottuna pelottavan yksinkertaistava ja ahdistava.”

Kun luen Etlan ehdotusta (Yle 31.3.2017) ja Jäntin vahvaa ei:tä, olen sitä mieltä, että kumpikin osapuoli katsoo kysymystä ideologisten kakkuloiden läpi.

Siispä ulos poteroista ja puolitiehen - ehdotan, että ensimmäiset 240 suoritettua opintopistettä ovat maksuttomia (180 pistettä: kandi, 300 pistettä: maisteri), jonka jälkeen opiskelu maksaa. Myöhemmin voimme viilata tarkemmaksi - jos halutamme askeleen Jäntin suuntaan, laitetaan maksuttomaksi 300 pisteeseen saakka, jos taas Etlan suuntaan, niin 180 pisteeseen.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä kansalaisilla ei pitäisi olla subjektiivista oikeutta opiskella useita tutkintoja veronmaksajien piikkiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset