Maataloustuet ovat sekä kulttuuria että ydinase
Tänään tuore maatalousministeri puolustaa maataloustukia kutsumalla ruokaa ihmisoikeuksien ihmisoikeuksiksi (HS 20.5.2017): ”Niillähän varmistetaan ruoan tuotanto joka paikassa”. Hänen mielestään ruokaa määrittää liikaa hinta.
Tämä kommentti on siitä mielenkiintoinen, että maailmanhistoriassa ruuan hinta on tuhansien vuosien ajan määräytynyt markkinoilla. Vasta 1930-luvulla tähän mekanismiin tuli särö (http://food-studies.net, viitattu 20.5.2017):
"Like most government policy, agricultural subsidies in both the United States and the European Union, started out with good intentions. In the US, the New Deal programs of the 1930s, beginning with the Agricultural Adjustment Act (AAA) of 1933, marked the beginnings of agricultural subsidies."
ja särö on vain laajentunut tähän päivään saakka.
Alle sadassa vuodessa markkinahinta on menettänyt merkityksensä lähes kaikkien viljeltyjen ja kasvatettujen elintarvikkeiden osalta, ja tilalla on hinta, jolla tuotanto ei ole kannattavaa missään olosuhteissa maailmassa.
Kuitenkin, viimeisen noin kolmen vuosikymmenen aikana on tapahtunut muutos, joka on mielestäni jäänyt maailmassa yleisesti tiedostamatta – noin 1970-1980 lukujen taitteessa maan tuotto (lopputuotteen myyntihinta – viljelykulut) on muuttunut länsimaissa negatiiviseksi, siinä missä maanviljely oli aikaisemmin jäänyt plussan puolelle.
Merkittävin syy tähän on työn tuottavuuden nousu – työn tuottavuus muilla sektoreilla on noussut nopeammin kuin maataloussektorilla, johtuen ensisijaisesti lopputuotteen alhaisesta hinnasta. Työn tuottavuus on noussut valtavasti myös maataloussektorilla parempien koneiden, lannotteiden, torjunta-aineiden ja viljeltyjen lajikkeiden myötä, mutta siltikin jokainen pelto Suomessa tuottaa "turskaa".
Voi sanoa, että ruuasta on tullut kulttuuria, eli jotain, joka nähdään yhteiskunnallisella tasolla niin tärkeänä, että sitä on tuettava. Paras (ainoa?) perustelu tälle on huoltovarmuus, eli kansalaisten ruokkiminen kriisioloissa.
Tästä pääsemme otsikon pärähtävämpään ajatusleikkiin, eli ydinaseisiin – entäpä jos yksikään maa ei tukisi maatalouttaan ja markkinat olisivat elintarvikkeiden osalta vapaat? Tällöin jokainen maa keskittyisi niiden tuotteiden tuottamiseen, joissa niillä on suhteellinen etu (Wikipedia)
Kun jokainen maa keskittyisi siihen, missä ne ovat hyviä (esim. Uuden Seelannin tapauksessa lampaat), yksikään niistä ei olisi omavarainen, jolloin kukaan ei voisi sotia kansainvälisen kauppasaarron pelossa.
Tiedostan että tämä ei ole lyhyellä aikavälillä realistista kansainvälisessä politiikassa, mutta vuosikymmenien aikana ydinaseitakin on kyetty vähitellen vähentämään, mutta suunnan pitäisi olla selvä – vähemmän tukia, enemmän rauhaa.
Maailmanrauhan lisäksi bonuksena olisi se, että maailman köyhimmät maat pääsisivät vihdoin tuottamaan niitä asioita joihin niillä on suhteellinen etu, joka vähentäisi absoluuttista köyhyyttä maailmassa enemmän kuin mikään muu uudistus.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka epäilee tämän kirjoituksen olevan vaikeaselkoisin tähän saakka.
Paradoksaalista kyllä, ydinaseet ovat luultavasti estäneet sotia, eli parempi analogia saattaisi olla, että maataloustuet ovat käänteinen ydinase, mutta kukin kääntäköön päässään miten parhaaksi näkee.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä näkökanta . On järjetöntä tukea maataloutta siinä laajuudessa kuin nykyisin . Se ei ole kenenkään etu. Jos tulisi ydinsota tms niin Suomen tuotanto pyshtyisi lähes välittömästi. Suurin osa tuotantopanksosista kun tulee ulkoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos tulisi ydinsota tms niin Suomen tuotanto pyshtyisi lähes välittömästi. Suurin osa tuotantopanksosista kun tulee ulkoa.”
Tosin tuolloin on olemassa maata ja kalustoa ja osaamista, kun taas siinä tapauksessa jossa ollaan tuonin varasas ei ole edes tuota vaihtoehtoa olemassa.
Toisaalta ei Suomella ole varaa ostaa muualta elintarvikkeita ruokkiakseen väkensä, varsinkin kun lähes kaikessa tuotteissa tuottajahinnat ovat Suomea korkeamalla. Ei se ole Suomen maatalouden vika jos jalostusporras ja kauppa nostavat omalla siivullaan hinnat ylös.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on kaksi vaihtoehtoa: Tukea omaa ruoantuotantoa tai ostaa ulkomaista jota me tuemme. Jostain syystä liberaalit, vihreät sun muut mielummin ostaisivat ulkomailta. Lienee joten fiinimpää.
Kävin äsken K-marketissa:
1) Kotimaiset uudet kasvihuoneperunat 11 eur/kg
2) Espanjalaiset uuden sadon perunat 1,90/kg
3) Suomalaiset multaperunat viime vuoden satoa 0,59 eur/kg.
Ostin puoli kiloa 1) ja kilon 3) koska tiedän kokemuksesta, että tuo 2) on syömäkelvotonta roskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pottu, tuo suomalaisen keittiön kulmakivi. Toimiiko sama vaikkapa tomaattien kohdalla?
Ilmoita asiaton viesti
Toimii, kesäisin.
Vaikka ymmärrän että vihreistä on parempi syödä afrikkalaisten siirtolaisten muutaman kymmenen euron päiväpalkalla noukkimia ”lentotomaatteja” Espanjasta.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2003/12/08/tomaatteja…
Ilmoita asiaton viesti
Artikkeli oikein neljäntoista vuoden takaa – veikkaisin eettisemminkin tuotettuja olevan saatavissa. En tiedä vihreiden näkökantaa, mutta maun suhteen suomalaiset tomaatit ovat surkeita 9 kuukautta vuodesta.
Ilmoita asiaton viesti
Maun suhteen kaikki tomaatit ovat surkeita Suomessa 9 kuukautta vuodessa.
Miten itse varmistat tomaattiesi ”eettisyyden”? Kuvitteletko että asiat ovat muuttuneet paremmiksi viime vuosina?
Ilmoita asiaton viesti
Kuvittelen muuttuneen erilaisten kaupan säädösten ja kasvaneen huomion kautta
Voitko osoittaa toisin?
Ilmeisesti eettistä tuotantoa on mielestäsi vain ja ainoastaan Suomessa? Oletko seurannut vaikkapa suomalaisten marjayrittäjien toimintaa ja viranomaisten siihen puuttumista vierastyövoiman osalta. Suomalainen ei ole suora synonyymi eettisillä.
Veikkaan että vertaileva tutkimuksesii ulkomaisista tomaateista 9 kk aikana ei ole kovin kattava.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmeisesti eettistä tuotantoa on mielestäsi vain ja ainoastaan Suomessa?”
Huoh, vielä kun kerrot missä olen noin sanonut.
Minun on muutenkin vaikea osoittaa kuvitelmisiasi tosiksi tai epätosiksi. En myöskään ymmärrä, miten marjayrittäjien toiminta nyt yht’äkkiä tähän puheena olevaan aiheeseen liittyy.
Vertaileva tutkimukseni?
Ilmeisesti trollaat, ainakaan tuossa viestissäsi ei ole mitään järkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Esität itse argumentin, jonka mukaan vihreät syövät espanjalaisia riistotomaatteja pyrkien luomaan kuvan epäeettisestä tomaattien tuotannosta ulkomailla.
Vaadit minua osoittamaan eettisyyden tarkistustapani, miten itse sen teet? Kotimaisuus ei ole tae. Marjayrittäjät oli osoitus siitä, että myös Suomessa toiminta voi olla epäeettistä. Sama pätee maatalouteenkin.
Kerrot kuinka minun väittämästä ei saa selvää ovatko ne tosia. Ilmeisesti sarkasmi väittämääsi tomaattien laadusta 9 kk aikana Suomesta ei osunut. Miten todistat väittämäsi kaikkien tomaattien huonoudesta? Mielipiteeseen. Joka ei ole fakta.
Ilmoita asiaton viesti
”Esität itse argumentin, jonka mukaan vihreät syövät espanjalaisia riistotomaatteja”
”Vaadit minua osoittamaan eettisyyden tarkistustapani”
”Kerrot kuinka minun väittämästä ei saa selvää ovatko ne tosia.”
Oletkohan viettänyt liikaa aikaa auringossa? En tunnista mitään mitä väität minun sanoneeni.
Pointtini tämä: Minusta on parempi syödä laadukkaita tuettuja kotimaisia elintarvikkeita kuin tuettuja ulkomaisia elintarvikkeita.
Ilmoita asiaton viesti
1)Mitäs tästä pitäisi tulkita: ”Vaikka ymmärrän että vihreistä on parempi syödä afrikkalaisten siirtolaisten muutaman kymmenen euron päiväpalkalla noukkimia ”lentotomaatteja” Espanjasta.” kts oma kommenttisi nro 8
2) Toteat: ”Miten itse varmistat tomaattiesi ”eettisyyden”?” kts kommenttisi nro 10
3) Toteat: ”Minun on muutenkin vaikea osoittaa kuvitelmisiasi tosiksi tai epätosiksi”, kts kommenttisi nro 14
Joten ei muuta kuin varjoon, toki kolmannessa on tulkinnanvaraisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupassa myytävät tomaatit ovat raakoja. Jostain syystä hollantilaiset isot terttutomaatit ovat useimmin kypsiä, suosin niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Janne, kuvailit juuri vapaat markkinat! Koska pidät suomalaisia elintarvikkeita parempina, ostat niitä. Samoin toimivat myös muut samaa mieltä olevat. Tämän takia maataloustuet ovat täyttä tuhlausta ja markkinat pitävät huolen hinta-laatusuhteeltaam parhaiden tuotteiden saatavuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Vesa, eipäs.
Ilman kotimaisia maataloustukia minulla ei olisi mitään mahdollisuutta ostaa kotimaisia perunoita, tomaatteja tms. Olisi vain tuettuja ulkomaisia vihanneksia.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti et siis kuulu siihen koulukuntaan, jonka mukaan Suomen tuottajahinnat ovat olemattomat ja kaikki hinta ruokaan tulee vasta K- ja S-ketjujen katteissa. Jos mataliin tuottajahintoihin uskoo, voi päätellä, ettei alkuhinnalla ole suurta merkitystä kuluttajahintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kansallista tukea perunalle voi saada runsaan 300€/ha ja maailmanlaajuisesti perunan tuotto on noin 15 000kg/ha. Jos tämä pitää paikkansa myös Suomessa, on kansallinen tuki noin 0,02€/kg. Kansallinen tuki on Suomessa korkeampi kuin EU-tuki. Optimistisesti laskettuna tuosta 11€/kg on siis 0,04€ tukia. En tiedä miten tästä päästään tuohon 59% lukemaan, mutta tukien vaikutus hintaan kaupassa vaikuttaisi olevan olematon.
Ilmoita asiaton viesti
Perunalle ei makseta mitään tukia, viljelijä saa 10 senttiä kilolta, mutta myisi Aamos Aholalle mielellään 20 sentillä edelleen markkinoitavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minä voin viljellä sinulle kotimaista luomutomaattia tilauksesta jos päästään hinnasta sopuun. Enkä kaipaa edes maataloustukea.
Ilmoita asiaton viesti
Maataloudessa EU ei ole yhtäkuin vapaat markkinat. Koko EU perustuu tukeen ja varsinkin maataloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Olette tietysti oikeassa, että kaikki länsimaat tukevat maatalouttaan aivan liikaa ja aivan turhaan. Suomessa tuet ovat kuitenkin aivan omissa sfääreissään 59% tuotannon arvosta, kun EU:n keskiarvo on 16% (http://www.talouselama.fi/tebatti/suomessa-on-maai…). Ilman tukia nuo espanjalaiset perunat siis maksaisivat ehkä 0-0.10€/kg enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Leppä käyttää perinteistä taktiikkaa: ei maataloustukia voi kokonaan poistaa. Maataloustukien mainitseminenkin tarkoittaa sitä, että lanta osuu välittömästi tuulettimeen. Kyllä niiden tasosta, kohdentamisesta ja vaikuttavuudesta pitäisi voida keskustella siinä, kun muistakin tuista. Jos meillä on noin 200 eri tukea, niin järjestelmää olisi syytä uudistaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Leppä käyttää perinteistä taktiikkaa: ei maataloustukia voi kokonaan poistaa.”
Voidaan toki eroamalla EU:sta, muussa tapauksessa se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Listaatko nuo 200 tukea jotta voidaan katsoa pitääkö tuo luku paikkansa, olet välillä listaasi laittanut tukia joita ei ole moneen vuoteen ollut edes olemassa.
Ne tuet mitä maatalouteen maksetaan löytyvät Mavin sivuilta löytyvistä hakuoppaista.
En ole täysin varma enää siitä että moniko Suomessa tietää että maatlouspolitiikka uudistukset tehdään EU tasolla ei maa tasolla ja tuo onnäkynyt siinä että Suomeen tulee hölmöjä tukia ja toimintaa hankaloitavia sääntöjä. Tuosta tilanteesta pääsee eroon vain eroamalla EU:sta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaivelemaan itse listat, MMM ei kattavaa listaa, niihin käytettyjä summia eikä niitä saavien viljelijöiden määrää missään julkista. Eikö ole aika outoa, kyseessä pitäisi olla aivan perustilastointi.
Kerroin sinulle jo toisen blogin yhteydessä, mistä tiedot otin. Löysit siis yhden tuen, jota ei enää ole olemassa. Paljonko se muuttaa kokonaistilannetta? Eli järjestelmä onkin loistava ja todella simppeli?
Suomessa on lukuisa määrä kansallisia tukia, joten pelkästä EU:sta ei ole kysymys
Ilmoita asiaton viesti
Kattava lista löytyy vaikka Mavin oppaista. Olen vain sitä mieltä että on oikeudenmukaista ja reilua lukijoita kohtaan osoittaa lukunsa oikeaksi. Kyllä tosiaan osoitin sinulle että listasit tukia joita ei ole enää olemassa, muita on erittäin vaikea sinulle kertoa koska et ole listaasi pahemmin avannut.
Kansalliset tuet nivoutuvat yhteen Eu:n kautta tuleviin.
Lopuksi vielä missä kohtaa kykenet lukemaan että kerron tukiviidakon olevan yksinkertainen? Vaikka ei se nyt niin vaikea ole etteikö perusviljelijä perustuotannolla siinä pärjäisi.
Tilojen määrä löytyy vaikka tästä osoitteesta http://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten…
Tuet tulevat tilaa kohden ei viljelijää kohden joten tilojen määrä validimpi luku. Linkittämäni sivu sisältää vaikka kuinka paljon tilastointia jota ilmeisesti kaipaat.
Ilmoita asiaton viesti
Mietippä nyt asiaa hetki, kerrot kattavan listauksen löytyvän Mavin oppaista – kerro sitten missä mavin oppaassa on kattava lista. Vai eikö yhdessäkään oppaassa ole kattavaa listaa ja oletat, että minun pitäisi käydä läpi Mavin kaikki viljelijäoppaat löytääkseni tiedot? Kun kerran asian näemmä tiedät, niin linkkaa tarpeellinne tieto äläkä koit alaittaa muita etsimään.
Listani on muistaakseni suoraan Mavin sivuilta linkeistä viljelijän tukiin, kerrot etten niitä ole pahemmin listannut vaikka laitoin esimerkkejä toiseen blogiin, missä olit myös komentoimassa samoin argumentein. listani siellä oli;
”Eläinten hyvinvointikorvaus, Kasvihuonetuotannon tuki,Kriisituet, Lammas- ja vuohipalkkiot, Lypsylehmäpalkkio,Maidon pohjoinen tuotantotuki, Metsämarjojen ja -sienten varastointituki, Nautapalkkio, Peltokasvipalkkio, Pohjoinen kotieläintuki, Puutarhatuotteiden varastointituki, Sokerijuurikkaan kuljetustuki, Sokerijuurikkaan kansallinen tuki, Tilapäinen tuki hedelmien ja vihannesten tuottajille 2015–2017, Viherryttämistuki, Yleinen hehtaarituki, peltokasvien erityinen aluetuki (ns. kuivauskorvaus), teurastuspalkkio ja sen lisätuet, laajaperäistämispalkkio…”
Olet nyt siis löytänyt Mavin sivuilta yhden, joka ei kuulemma ole enää voimassa. Voisitko ystävällisesti linkata tästä kertovan faktan, kun niitä minultakin vaadit?
Arvioni kahdestasadasta eri tuesta ei ole omani vaan julkisuudessa muiden esittämä, jos sinulla on tarkka tieto, niin kerro ihmeessä.
Toteat: ”Kansalliset tuet nivoutuvat yhteen Eu:n kautta tuleviin.” Höpöhöpö, todista väitteesi edes jollain, niin katsotaan sitten uudestaan.
Linkkaat tilastoja, jotka kertovat tilojen määrästä, mutta eivät mitään tuista niihin kuhunkin kohdistuen, tai eri tukilajien kohdistumisesta eri tiloille.
Pitäisikö mielestäsi siis tavallisen kansalaisen käydä läpi kaikki Maaseutuviraston ohjeet, jotta hän voisi ymmärtää mihin hänenkin veromarkkansa osin menevät? Aika kohtuutonta.
Tämä on juuri sitä mitä kritisoin blogissani, asioita pidetään momimutkaisina tahallaan, jotta niitä ei ymmärrettäisi ja nykytilanne säilyisi.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23…
Ilmoita asiaton viesti
”…entäpä jos yksikään maa ei tukisi maatalouttaan ja markkinat olisivat elintarvikkeiden osalta vapaat?”.
Aivan erinomainen keino levittää salmonellaa, resistantteja bakteereita, sikaruttoa, hormoonilihaa ja muuta herkkua.
Myös suuryritysten unelma rajoittamaton geenimuuntelu tuli paljon lähemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suositukset kirjoittajalle hyvästä avauksesta.
Mitä tapahtuisi, jos Suomessa toimittaisiin hieman toisin. Peltopinta-ala säilytettäisiin, mutta isoin osa pelloista kasvaisi tuotantoa, jonka myynti ulkomaille vaatisi vähiten (mieluummin ei ollenkaan) tukea. Olisipa vaikka kuituhamppua. Pienemmällä pinta-alalla kasvatettaisiin siemenviljanakin perinteisiä viljakasveja. Laidunmaat olisivat nykyisellään.
Huoltovarmuus perustuisi muutaman vuoden leipäviljavarastoihin ja peltojen ottamiseen ruokatuotantoon vuoden viiveellä, mikäli kaikki kauppayhteydet katkeaisivat.
Oletan, että tuo järjestely olisi halvempi kuin nykyinen. Olisikohan nykyjärjestelystä kertynyt ”huoltovarmuuslasku” jo yli sata miljardia, kun aikaakin on kulunut?
Kehitysapu ja maataloustuki ovat jotenkin kytköksissä. Jos syötävää ostettaisiin enemmän Afrikasta, sinne tarvitsisi viedä vähemmän kehitysapua ja maataloustukeakin tarvittaisiin vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sellaista ruokaa Afrikalla olisi tarjota, joka korvaisi kotimaisen tuotannon?
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi Rhodesiassa viljeltiin vehnää. Suomalainen vehnä on tunnetusti huonolaatuista, mutta rhodesialaista vehnää en ole kuullut moitittavan laadultaan.
Ilmoita asiaton viesti
Rhodesiaa ei ole ollut olemassakaan yli 35 vuoteen joten epäilemättä emme ole myöskään kuullut vehnäänsä moitittavan.
Vehnää sen sijaan viljellään maapallon lauhkeilla vyöhykkeillä ja yleensä pohjoisella pallonpuoliskolla, koska se luontaisesti sopii sinne. Afrikassa vehnä ei menesty.
Oliko vastaus kysymykseeni siis ”rhodesialainen vehnä”?
Ilmoita asiaton viesti
Yllätyin hieman kuinka vähän Afrikassa tuotetaan viljaa, mutta hirssi, durra, bataatti ja keittobanaani taitavat ainakin pärjätä. Maissikin varauksin. Keskimääräinen tuotto per hehtaari ei kyllä tällä hetkellä huimaa päätä parin tonnin tasolla. Ilmeisesti vehnällekin olisi jonkun verran potentiaalia http://mobile.reuters.com/article/idUSBRE898005201….
Ehkä viljaa kannattaisi viljellä vähän lähempänä. Ukraina oli kai Neuvoliiton vilja-aitta ja romahduksen jälkeen kysyntä katosi ja pellot jäivät kesannolle ja laitteisto lahosi. Muuallakin Itä-Euroopassa EU:n nykyrajan ulkopuolella voisi olla mahdollisuuksia. Ranskassa vehnä tuottaa ilmeisesti noin tuplasti sen verran per hehtaari kuin Suomessa (7000kg/ha vs 3500kg/ha), paitsi katovuonna 2016.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että Rhodesiassa vehnä kasvoi, antaa käsityksen siitä, että Afrikassa voitaisiin tuottaa niitäkin ruokakasveja, jotka ovat suomalaisille tuttuja. Ettei vehnä kasva Zimbabwessa, kertoo vain maatalouden rappeutumisesta tuossa maassa.
Nykyään tavaroiden kuljetus maapallon laidalta toiselle on varsin edullista. Jos vehnää kannattaa tuoda Australiasta Pohjois-Afrikkaan, niin kannattaisi sitä tuoda Afrikasta Eurooppaankin, kuljetuskustannusten puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Lukemani mukaan afrikkalainen sokeriruon tuotanto olisi kolme kertaa tehokkaampaa, kuin sokerijuurikkaan viljely Ranskassa ja Ranskankin sokerijuurikas viljely oli kyseisen artikkelin mukaan kaksi kertaa tuottoisampaa kuin Suomessa.
Ongelmana ovat EU:n ja Yhdysvaltojen tuontitullit, jotka pitävät Afrikan ulkona pelistä.
Valitettavasti ei ole antaa lähdettä, lukemastani on joitain vuosia aikaa. En tiedä onko tilanne sittemmin muuttunut. Äkkiseltään näyttäisi, että Afrikassa on alettu tekemään sokeriruosta biopolttoaineita.
Ilmoita asiaton viesti
Amos Ahola. avaus oli hyvä ja virkistävä. Se ettet ole mukana keskustelussa ollen kmpelkkä sivustakatsoja on ikävää. Se ei ole tämän paikan idea vaikka toimitus julkisuuden vuoksi sitä välillä tukee.
Ilmoita asiaton viesti
Olin viihteellä, yritän palata huomenna kehään. Nyt lonkalta todeten laatuargumentti on heikko – suomalainen ruoka on käsittääkseni länsimaista tasoa.
Ilmoita asiaton viesti