Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Puurakentaminen lieventäisi ilmastonmuutosta

  • Näin se voisi mennä - kuvan copyright: Metsäwood
    Näin se voisi mennä - kuvan copyright: Metsäwood

Yhdysvaltojen lähtö Pariisin ilmastosopimuksesta varmistui – Trump kertoi kantansa Valkoisessa talossa (Yle 1.6.2017). Nyt on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan, että mistä ilmastonmuutoksessa on tiettävästi kyse, ja miten sen voisi pysäyttää, tai edes hidastaa.

Sen mitä olen lukenut, lisääntynyt hiilidioksidi ilmakehässä estää lämmön karkaamista avaruuteen, joka lämmittää maapalloa. Maapallon lämpeneminen johtaa mm. veden tilavuuden lisääntymiseen, ja sitä kautta merenpinnan nousuun (Waterworld ei siis johdu (pelkästään) jäätikköjen sulamisesta - Costner saa nauttia niin hyvästä säästä johtuen ilmastonmuutoksesta), ja kaikkeen muuhun ikävään.

Tämä kaikki on kovin harmillista, ja vaikka epäilen, että ihmislaji on vain hieman heinäsirkkoja kauaskatseisempi, niin yritetän silti ratkoa ongelmaa, eikä vaivuta kyynisyyteen.

Ylätasolla kysymys on hyvinkin yksinkertainen - hiilidioksidia pitäisi saada sitoutumaan enemmän kuin sitä vapautetaan. Tätä vasten EU:n päästökauppa on hyvää tarkoittava, joskin aivan liian monimutkainen ratkaisu (Taloussanomat, 10.10.2009). Pariisin sopimus oli käytännössä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen keinot auki jättäen - tämä lähestymistapa on mielestäni järkevä, mutta kansallisvaltioihin perustuva maailma on kyvytön pitämään sopimuksia, eli mikä ratkaisuksi?

Ehdotan, että Suomi ampuu esimerkkinä muille itseään jalkaan, ja toteuttaa ensimmäisenä maailmassa suljetun kierron hiilidioksidin osalta.

Tämän voisi toteuttaa "raha seuraa hiilidioksidia" keinolla hiilidioksidicrediittinä, eli jos metsänomistaja kasvattaa metsää (tai muuta pysyvää biomassaa, tai muuten sitouttaa hiilidioksidia), hänelle valtio maksaa hänelle sen verran kuin se sitoo hiilidioksidia.

Kun puu myydään, joutuu metsänomistaja maksamaan vastaava summan verran ostajalle. Jos ostaja käyttää puun sellaisenaan esim. rakentamiseen (ts. hiilidioksidia ei vapaudu), hän saa pitää rahat. Jos hän polttaa sen, tai keittelee siitä esim. sellua (joka vapauttaa tietääkseni yli 50% hiilidioksidista välittömästi takaisin ilmakehään), niin ostaja tilittää vapautuneen hiilidioksidin hinnan valtiolle. Sen hiilidioksidin verran rahaa mitä ei vapaudu, siirretään aina tuotantoketjua pitkin eteenpäin.

Tämän ketjun loppupäässä on kuluttaja, jolle hiilidioksidicrediitti ei kuitenkaan siirry, vaan se tilitetään takaisin valtiolle. Näin syntyy kierto, jossa jokainen hiilidioksidia vapauttava taho maksaa, ja jokainen sitä sitova taho hyötyy.

Stetsonista arvioiden voisi hyvä aloitushinta olla vaikka 10€/m^3 puuta, joka on noin hiilidioksiditonni (http://www.puuinfo.fi/) - vertailun vuoksi päästöoikeustonnin hinta on luokkaa 5e nykymarkkinoilla, eli suuruusluokka on ainakin sopiva, ja sen määrää voimme halutessamme kasvattaa (esim.100€/m3 johtaisi siihen, että Suomessa ei paljon muuta kuin metsää enää kasvatettaisi).

Metsä kasvaa Suomessa luokkaa sata miljoonaa kuutiota vuodessa, eli operaation maksimihinta olisi noin miljardin vuodessa (tämä olettaisi, että metsää kasvatettaisiin vain nykyisen määrän verran, ja hakkuut lopetettaisiin täysin) - jos rahaa ei meinaa löytyä, tämä voidaan ottaa vaikka maataloustuista.

Tämä järjestelmä voidaan rakentaa täysin kansallisesti, eikä se ole mitenkään ristiriidassa muiden samoja tavoitteita ajavien sopimusten ja järjestelyjen kanssa.

Nokkelimmat voivat tässä jo todeta erään sudenkuopan - entä jos metsänomistaja vetää hiilidioksidicrediitit kurkusta alas, eikä hänellä ole varaa siirtää niitä eteenpäin puuta myydessä? Ei hätää, metsä siirtyisi tällöin (maapohjineen) Suomen valtiolle, ja se voidaan julistaa vaikka luonnonsuojelualueeksi.

Entä ulkomaille myyminen? Tällöin crediitit tilitetään takaisin valtiolle.

Whats the point, voisi kolmas kysyä? Käytännössä tämä kannustaisi puurakentamiseen, joka saattaa olla paras tapa sitoa hiilidioksidia - 5% maailman hiilidioksidipäästöistä tulee sementtiteollisuudesta. Ihminen yrittää parhaansa mukaan kehittää erilaisia hiilidioksidin talteenottometodeja, mutta luonto ratkaisi tämän ongelman jo miljardeja vuosia sitten.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka ei omista metsää. Tämä kirjoitus ei varmasti ole täydellinen ratkaisu, ja ihmettelen jos kommentoijat eivät sitä saa ammuttua alas, mutta katsotaan : )

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ainakin tämä olisi varma keino lopettaa kotimaisen puun myynti sellutehtaille. Jokunen kymmenentuhatta työtöntä ja yksi vientimme kivijaloista voisi ajaa samantien alas.

Maapallon lämpötilaan asialla ei olisi vaikutusta, mutta kilpailijamaat kiittäisivät.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ei vaikuta mitenkään puun hintaan sellutehtaille. Rautalankaa: sellutehdas saa rahaa kun se ostaa kotimaista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ei, mutta miksi metsänomistaja myisi puunsa sellutehtaille jos hän samalla menettää saamansa rahat?

Rautalankaa: mallisi tyrehdyttäisi puukaupan sellutehtaille.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

Jos hiilicrediitinhinta nostetaan liian suureksi niin näin käy - mikäänhän ei toki estä sellutehtaita ostamasta maailmanmarkkinoilta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Valde kävisi iskemässä runkoihin kympin hiilisetelin nitojalla. Maanomistajan pitäisi myydessään katsoa, että on nitonut setelin takaisin runkoon. On siis voinut välillä käyttää sitä hiilikymmpiään. Ostaja maksaisi rungoista markkinahinnan.
Jos runko menisi hirsitaloveistämölle, kympistä jäisi hirteen isoin osa. Jos runko menisikin sellutehtaalle, sellupaalissa olisi vain vitonen jäljellä. Erotuksen olisi valde jo vienyt. Tulli sitten noukkisi sen lopunkin pois vientiin menevistä paaleista. Sama juttu vientihirsitalolle. Myös kotimaan kaupassa hirsitalon ostajan hiilisetelit kerättäiin pois valden laariin?

Hirsi- tai puurakentaminen nyt ei kuulosta mitenkään erityisen väärältä asialta Suomessa. Jos halutaan jemmata hiili pitkäksi aikaa, hirsi on paljon parempi kuin biodiesel.

Rahaa olisi siis hieman enemmän käytettävissä puunrungon omistajalla, mutta pisimpään se taitaisi olla maanomistajalla, lyhyemmän aikaa esim. veistämöllä. Jos nyt oikein ymmärsin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jeps, hyvin selitetty. Pisimpään raha säilyisi hirsitalon omistajalla, todennäköisesti niin pitkään, ettei kukaan muistaisi sitä kysyä takaisin, tai inflaatiopeikko sen on syönyt.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kiitos selvennyksestä. Jotenkin ajattelin, että loppukäyttäjälle sitä ei annetakaan, vähän kuin viennissäkin.
Toki se hirsiseinä on hyvin pidettynä paljonkin pitempi ikäinen kuin kaadettu puu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa puurakentamisessa alkaa olla tällä hetkellä se ongelma, että riittävän hyvälaatuinen puu alkaa olla metsistä liki loppu. 50 vuoden kuluttua raaka-ainetta taas riittää mielin kielin, mutta silloinkin varmasti vienti on tähdellisempää verraten puurakentamiseen.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Metsien oikea hakkaaminen kasvattaa hiilinieluja.

http://jaakkojuhaniojaniemi.puheenvuoro.uusisuomi....

Suomen metsät sitovat tällä hetkellä kaikki Suomen aiheuttamat päästöt noin 60 - 65 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämän lisäksi Suomen metsät sitovat vielä lisäksi 25 - 30 miljoonaa tonnia muiden maiden CO2-päästöjä Euroopassa. Mutta EU:n päästökaupassa tätä ei huomioida, vaan Suomi on asetettu samalle viivalle kaikkien muiden EU-maiden kanssa, joilla useimmilla ei ole metsiä ollenkaan. Kiitos meidän vihreiden ja entisen ympäristöministeri Ville Niinistön.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Aikamoista valvontabyrokratiaa olet ajamassa. Vaikka tarkoitus on ok, ei järjestelmästä kannata rakentaa sellaista, että se vaatisi uusia valvonta-aparaatteja. Olisi helpompaa ohjata puun kulutusta optimaallisempaan suuntaan vaikkapa veroinstrumenttien käytöllä tai tuilla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Aiheellinen huoli, mutta en keksi miten toteuttaa yksinkertaisemmin, voi olla että jossain vaiheessa kirkastuu, tämä oli enemmän pelinavaus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Väyrynen esitti puurakentamisen panostamista jo noin 10 vuotta sitten, hallitus ei juuri noteerannut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset