Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Koulujen yksityisomistus ratkaisisi homeongelmat

  • Kaisaniemen väistötilat (Kuva: Helsingin kaupunki)
    Kaisaniemen väistötilat (Kuva: Helsingin kaupunki)

Vietin ensimmäiset kouluvuoteni Sarvaston viipalekoulussa. Kun vuosia sitten kävelin kyseisen paikan ohi, paikalla oli vain hiekkakenttä ja mietin että mitäköhän koululle on käynyt. Kirjoittaessani nyt tätä juttua selvittelin asiaa ja Google osasi kertoa, että kyseinen viipalekoulu ilmeisesti jatkaa elämäänsä Itä-Helsingin musiikkipiston väistötilana (hel.fi 3.3.2015), homeettomana:

"Ilmanlaatu ja vaihtuvuus on hyvä; tarkastuksessa ei todettu poikkeavia hajuja eikä home- tai kosteusvaurioita."

Kaikkialla Suomessa eivät koululaiset ole yhtä onnekkaita.

Hallitus haluaa kuntien purkavan vanhat homekoulut – Sipilä myöntää julkisen rakentamisen kärsivän ongelmista (Yle 18.6.2017):

"HELSINGIN kouluista ja päiväkodeista vastaava apulaispormestari Pia Pakarinen kertoi sunnuntain Helsingin Sanomissa (HS 18.6.), että hän aikoo selvityttää, mistä koulujen sisäilmaongelma johtuu."

Ehdotan, että selvittelyjen suunnittelujen sijaan aloittavat lukemalla Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä (Rakennuslehti 19.04.2017).

Rakennustekniikka ei ole triviaalia, ja siihen liittyviin kysymyksiin minulla ei ole kompetenssia ottaa kantaa, mutta pari kohtaa artikkelissa pistivät silmään:

"Ongelma koskee myös julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja virastotaloja. Varsinkin kouluissa urakan valmistumispäivämäärä on ehdoton, mitä edes rakennusvalvonta ei välttämättä ota huomioon omassa päätöksenteossaan. Urakoitsija saattaa siksi miettiä, onko edullisempaa maksaa mahdolliset korjauskustannukset kuin myöhästymisestä aiheutuvat sanktiot.

Julkisessa rakentamisessa siivousvaatimukset ovat lisänneet muovimattojen tiiviysvaatimuksia moninkertaisiksi."

"Julkisissa rakennuksissa ollut eniten ongelmia

Koulujen ja sairaaloiden ohella koko julkinen rakennuskanta kärsii kosteus- ja homeongelmista."

 

Uskon, että korrelaatio kiinteistön julkisen omistuksen ja homeongelmien välillä on tilastollisesti merkittävä. Jos näin, voi sanoa että koulujen homeongelmat johtuvat merkittäviltä osin siitä, että ne ovat julkisessa omistuksessa.

Tästä on helppo johtaa homeongelmaan eräs ratkaisu - kuntien ei pitäisi omistaa koulukiinteistöjä, vaan niiden pitäisi vuokrata ne markkinoilta sellaisin ehdoin, että jos kolmannen osapuolen toteuttamat sisäilmamittaukset osoittavat toistuvia ongelmia, niin vuokrasopimus katkaistaan.

Tämän jälkeen edessä on muutto uuteen kouluun. Tämä saattaa tuntua kalliilta, mutta uuden koulun pystyttäminen ei itseasiassa ole kovin kummoinen urakka (HU 12.09.2016) - varsinkin kun sen maksaa kiinteistön omistaja, eikä kunta.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä luonnolliset monopolit on syytä pitää julkisessa omistuksessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Koska kaikkea ei kuitenkaan yksityistetä, pitäisikö ruveta miettimään miten julkisen sektorin työntekijät ja johtajat joutuisivat vastuuseen huonosta työstä?

Millaiset mekanismit loisivat insentiivit myös julkiselle sektorille?

Ainakin irtisanomiskynnys pitäisi saada yhtä alas kuin yksityisellä. Samoin tulospalkkiot pitäisi ottaa kunnolla käyttöön - myös palkkaa alentavana.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Julkisen sektorin insentivisointi on hyvin vaikeaa - esim. TE-toimistot ovat täysin turhia (jopa haitallisia) laitoksia, jolloin niiden työntekijöiden tai johdon insentivisoinnista ei ole mitään hyötyä.

Samaan aikaan opettajat, palomiehet, poliisit, sairaanhoitajat ja muut tuottavaa työtä tekevät joutuvat sykkimään tuottavuuskonsultin sekuntikellon varjossa yhä nopeammin, joka ei ole järkevä tapa tehostaa.

Mutta laitetaan mietintämyssyyn, josko tästä joku idea syntyisi. Intuitiolla syyttävä sormi voisi yhtä hyvin kohdistua lainsäätäjään, joka tekee kaikesta niin vaikeaa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

En usko että rakennusten kosteusongelmat ovat kiinni omistajasta.

Julksisissa rakennuksissa lattioiden pinnoitteet usein valitaan siten että ne ovat vesihöyryä heikosti läpäiseviä. Tämä siis siitä syystä, että niiden tulee olla edullisia, kestäviä ja helposti puhdistettavia.

Käytännössä siis muovimattopinnoitteita tai tiiviitä vinyylilaatta tyyppisiä lattioita. Mainittujen pinnoitteiden ongelma on se, ettei lattiabetonin rakennusaikainen kosteus pääse poistumaan rakenteesta pinnoittamisen jälkeen, jolloin liima-aineet alkavat "kärytä" mikäli kosteustaso pinnoitteen alla nousee liian korkeaksi.

Nämä ongelmat siis pääosin koskettavat nimenomaan kouluja ja sairaala yms rakennuksia, joissa mainitun kaltaiset pinnoitteet ovat tavallisia.

Tästä syystä on suositeltavaa mitata lattiabetonin pinnoituskosteudet ennen pinnoitustöiden aloittamista. Tätä tehdään kokoajan enenevissä määrin. Ympäristöministeriö on antanut suosituksen (kuivaketju 10) jonka mukaisesti työmaille tulisi jatkossa tilaajasta ja urakoitsijasta riippumaton kolmas taho, joka vastaisi työmaan olosuhde- ja kosteusteknisten asioiden hallinnasta.

Oikean suuntaista kehitystä.

Vallitsevan ohjeistuksen mukaisella tavalla mitattaessa mitataan tietyistä syvyyksistä betonin suhteellinenkosteus ja sen alittaessa määrätyt raja-arvot, voidaan tehdä oletus jonka mukaan pinnoitteen asentamisen jälkeen ei kosteus pinnoitteen alapuolella tule ylittämään kriittisiä raja-arvoja.

Nämä raja-arvot ja mittaussyvyydet... Betonirakenteiden kosteusmittaus ei ole ihan simppeli juttu, siis siltä kannalta mietittäessa että kuinka rakenne kuivuu ja miten kuivaksi massiivinen betonirakenne on saatava ennenkuin sen voidaan sanoa olevan pinnoituskelpoinen. Ts mistä syvyydestä tulee mitata ja minkälaisia arvoja tulee saada jotta kosteustaso pinnoitteen alla ei tasaantumisen edetessä tule nousemaan liiaksi. Kuivuminen on hidasta ja sen kiihdyttäminen maksaa rahaa. Eikä ole tarkoituksenmukaista myöskää aiheuttaa liikaa lisäkustannuksia jo valmiiksi kalliin rakentamisen päälle. Ei ole siis käytännössä mahdollista kiristää raja-arvoja "varmuuden vuoksi" kiremmäksi kuin oikeasti on tarpeen.

En ole varma, enkä osaa ottaa kantaa siihen, onko asiaa tutkittu vielä riittävästi ja mitkä tahot nämä raja-arvot on määrittänyt. Todennäköisesti Betoniteollisuus.
Muistan kuitenkin lukeneeni että nyt on tekeillä joku yliopistotason tutkimus betonin ja pinnoitteiden käyttäytymisestä. Tutkimuksen tarkoituksena lienee testata käytännössä erilaisia materiaaliyhdistelmiä ja niiden käyttäytymistä.

Oman näkemykseni mukaan työmaa-aikaisella olosuhdehallinnalla ja tarvittaessa tehostetulla kuivaamisella päästäisiin varmasti tilanteeseen jossa näitä kosteusongelmia ei olisi. Sikäli kun raja-arvot ja mittaustavat ovat oikein määritetyt. Kaikki tuo kuitenkin maksaa. Enkä usko yksityisen olevan valmis maksamaan "ylimääräistä" yhtäön sen enempää kuin julkinen rakennuttaja.

Tämä siis lattiarakenteiden osalta.. No rakennuksessa on tietenkin monta muutakin kohtaa, mutta käsitykseni mukaan lattiapinnoitteiden VOC päästöt ovat merkittävässä roolissa näissä sisäilma ongelmissa..

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olen itse mittaillut Ilmatieteen laitoksella aika paljon eri rakennusvaiheissa olevia kohteita ja VOC-yhdisteet eivät ainakaan ennen luovutusta nousseet lähellekään merkittäviä pitoisuuksia. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet sen sijaan aika luonnollisestikin nousivat hirvittäviin lukemiin.

Luin tuosta betonin kuivattamisesta pari vuotta takaperin mielenkiintoisen jenkkitutkimuksen. Tehokkain keino betonin kuivumisen edistämiseen ei ollut lämmitys tai edes alipaineistus vaan laatan pinnan lastaaminen muovilastalla perinteisen teräslastan sijaan. Pintaa ei saisi pakata liian tiiviiksi.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Joo kaiketi noissa VOC ongelmissa vaaditaan aikaa.. Kosteuden tasaantuminen pinnoitteen alle vie kuitenkin jonkin verran aikaa. Eli mittailitteko vielä noin vuosi luovutuksen jälkeen niitä pitoisuuksia?

Noista hiukkasista ja VOC yhdisteistä juolahti mieleeni että jossain täällä Suomessa rakennettiin rakennus siten että ennen käyttöönottoa sitä pidettiin huomattavan pitkä ajanjakso tyhkäkäynnillä. Tuuletettiin. Oiskohan ollu jopa kokonainen vuosi..

Mitä muovilastalla lastailemista tarkoitat? Siis missä vaiheessa? Kuulostaapa omituiselta. Kun kuitenkin ohje on että sementtiliima hiotaan valetun laatan pinnasta pois kuivumisen nopeuttamiseksi.

Kyllä se betonin kuivumiseen selvästi eniten vaikuttava tekijä on se lämpö. Veden höyrystäminen vaatii energiaa ja se on helpoin tarjota lämpönä. Mutta tottakai laatan pinnan on oltava sellainen että vesihöyry pääsee poistumaan laatasta..

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Ei, nuo olivat ennen luovutusta kaikki.

Siis kun laatta valetaan, sen pinta lanataan kevyillä työvälineillä. Lämmön lisääminen toki kuivattaa mutta maksaa myös tolkuttomasti ja siinä on myös riski haurastuttaa betonia. Joskus raksalla leikkinytkin tuolla. Tehnyt ihan pienen paikkavalun ja pannut eteen 500w halogeenin. Se on läpeensä kuiva alle vartissa mutta murenee käsiin.

Alipaine on lämmitystä edullisempi tapa. Sekin lisää haihtumista mutta ei vaadi niin paljon energiaa.

Artsussa tosiaan todettiin että työkalujen vaihdolla saavutettiin edullisimmin hyvä tulos. En ole nähnyt käytännössä.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #10

Mites kun pinta kuitenkin hiotaan auki liippaamisen jälkeen.. En oikein hiffaa että miten lastan materiaalin vaihtaminen vaikuttausi asiaan.

Löytäisitkö sen tutkimuksen jostain. Kiinnostaa.

Kun puhut alipaineistamisesta niin sillä on normaaliolosuhteissa lähinnä tuulettava vaikutus. Se alipaine tuskin on kuivattava mekanismi, koska sellaisia paine-eroja ei voida saavuttaa että niillä voitaisiin irrottaa kosteutta betonista. Alipaineistajaa tehokkaampi ilmanliikuttaja on sellainen tehokas puhallin. Sillä saadaan ilma liikkumaan betonin pinnassa, eikä pintaan muodostu kosteaa ilmaa sisältövää ohutkerrosta joka hidastaa kuivumista.

Pelkän tuuletuksen lisäksi voidaan ympäröivää ilmaa kuivata, jolloin betonin kuivuminenki nopeutuu. Tulee kysymykseen lähinnä kesäaikaan jolloin ilmankosteus yleisesti on korkea.

Uuden betonin kohdalla ja etenkin työmaaolosuhteiden vallitessa, "lämmöllä" tarkoitetan tilojen lämmitystä, en niinkään kovaa paikallista paistamista.

Kosteusvaurio tapauksissa käytetään paikallisia lämmittimiä joilla betonia kuivataan. Lämpöpeltejä, -mattoja, -sauvoja..Selkeästi nopein tapa kuivata kastunut betoni on kohdistaa siihen lämpöä. Toki muutkin kuivumista edesauttavat toimet ovat tärkeitä pelkän lämmittämisen lisänä.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #10

Kommentoin vielä huvikseni tätä tekemääsi koetta ja siitä seurannutta päätelmää..

Lämpö heikentää betonin lujuusominaisuuksia kyllä, mikäli hydratoituminen ei ole ehtinyt edetä loppuun asti vaan ulkoisesti kuivataan prosessissa tarvittava vesi pois betonista liian aikaisin.

Perus portlandsementin hydratoitumisen kiihyvä vaihe alkaa muutamien tuntien kuluessa valusta. Ja jatkuu kiihtyvänä reaktiona ehkä kymmenisen tuntia. Tämänkin jälkeen sitoutuminen kuitenkin jatkuu vielä kunnes vesisementtisuhteen asettamat rajoitteet tulevat vastaan. Jollain resepteilla sitoutumatonta sementtiä jää valmiiseen betoniin ja toisissa sementti sitoutuu lähes kokonaan.

Ihan betonin sekoituksen alussa on muutaman minuutin alkusitoutuminen jonka jälkeen parin tunnin lepovaihe..

Eli jos teet tuoreen pikkuvalun ja kuivaat sen tehokkaasti heti valun jälkeen, lopputulos on murenevaa sitoumatonta tavaraa kuten kokeesi on osoittanut.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"En usko että rakennusten kosteusongelmat ovat kiinni omistajasta."

Rakennuslehden artikkelista:

"Homeongelmien määrä
Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta
Näissä merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys:
•pien- ja rivitaloissa 7–10 %
•kerrostaloissa 6–9 %
•kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 %
•hoitolaitoksissa 20–26 %
•toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)"

-> Julkiset rakennukset ovat yliedustettuina, eli korrelaatio näyttäisi olevan olemassa.

Mikään laki ei pakota rakentamaan kouluja ja sairaaloita päin honkia, mutta nykymallin julkinen tilaa ja omistaa ei selvästi ole toiminut.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olisikin mielenkiintoista verrata esimerkiksi vakuutusyhtiöiden sairaaloita vastaaviin julkisiin tiloihin. Tälläisiä tutkinuksia olisi helpoo tehdä Helsingissä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #6

Hyvä idea, tästä graduaihe jollekin.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Myös toimistoista varmasti aika iso osa on julkisissa rakennuksissa. Koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset ovat aika paljon rankemmalla käytöllä kuin toimistot. Uskon, että se selittää niiden yliedustusta enemmän kuin julkinen omistus. Tietysti suunnittelun ja rakentamisen sekä valvonnan laadulla ja materiaalivalinnoilla on suuri merkitys.

Esimerkki Kajaanista:

https://yle.fi/uutiset/3-9425574

Kuukausien tuuletus ennen käyttöönottoa ja laattalattiat muun muassa. Jää nähtäväksi mikä on vaikutus.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

Sisäilmaongelmat johtuvat käsittääkseni joko rakennusvirheistä tai väärästä ylläpidosta, ei niinkään suuresta käyttöasteesta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #17

Kyllä. Mutta esim. kouluissa vääränlainen käyttö altistaa rakennuksen huomattavasti enemmän kosteus- ja sisäilmaongelmille kuin toimistoissa. Lapsia ja henkilökuntaa on neliöihin suhteutettuna paljon hengittämässä ja muuten (esim. kosteat vaatteet)tuottamassa kosteutta sisäilmaan. Jos ilmanvaihto ei ole päivällä riittävä ja yöllä kokonaan pois, ongelmia tulee taatusti. Tätähän on tapahtunut menneinä vuosina, kun on haluttu säästää energiakuluissa. Sairaalat ja hoitolaitokset ovat toiminnassa 24/7, joten niissä on kuormitusta koko ajan toisin kuin toimistoissa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Siilinjärvellä on nyt päätetty toteuttaa tätä ideaa. Vain 30 vuodessa paikkakunnan Kuuslahden puurakenteisesta ala-asteesta tuli käyttökelvoton homepesä ja tilalle rakennetaan nyt uusi koulu, jota kunta vuokraa opetuskäyttöön ulkoiselta rakennuksen omistajalta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kuulostaa hyvältä, kunhan sisäilman laatu on kirjattu oikein
vuokrasopimukseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset