*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Perintöverolle on vaihtoehto

  • Kuvassa verosubjekti. (Kuva: Riemurasia)
    Kuvassa verosubjekti. (Kuva: Riemurasia)

Aikoinaan Jean-Baptiste Colbert, aurinkokuninkaan valtionvarainministeri, vertasi verottamista hanhen kynimiseen (The Economist 22.02.2014): tavoite on saada mahdollisimman paljon höyheniä mahdollisimman vähällä sihisemisellä. 

Heikki Hiilamon ulostulo 65% perintöverosta (MTV3 11.07.2017) kirvoitti Heikki Pursiaiselta aiheellisesti sihinää (libera.fi 14.07.2017), jota puidaan Uudessa Suomessa - aihe on mieleenkiintoinen, eikä mielestäni joka kulmasta pureskeltu, siispä laitan lusikkani soppaan.

Pursiainen on oikeassa siinä, että varallisuus on katalyytti investoinneille, ja siitä syystä sen kertyminen on positiivista - sekä historian että empirian valossa.

Hiilamon tavoite on pienentää tulo, ja varallisuuseroja. Tavoite on jalo, ja historian valossa käsittääkseni järkevää. (aeon.co, viitattu 15.7.2017). Uskon, että syy tähän on sama miksi diktatuuri on havaittu huonoksi hallintomuodoksi - aina välillä liikaa valtaa kertyy vääriin käsiin. Diktatuureissa saatetaan viedä opettajat maalle opettelemaan perusasioita, varallisuuden keskittyessä äärimmilleen poliittinen järjestelmä alkaa tehdä töitä vauraille. Tämän Pursiainenkin myöntää:

"Pursiainen sanoo, että äärimmäinen varallisuuden keskittyminen voi olla yhteiskunnallinen ongelma."

Miten näistä kahdesta tavoitteesta voisi leipoa mahdollisimman hyvän kakun?

Hiilamon ehdotus perintöveron nostosta on kuolleena syntynyt, sillä nykysuomessa perintövero on lähinnä keskituloisten ongelma, sillä ne kenellä ns. "pihaa" on, voivat sen välttää:

Wahlroos paljasti Arto Nybergille: Näin paljon muutto Ruotsiin säästää perintöveroissa (IS 22.3.2015)

Nyt puhuu Portugaliin perintöveron takia muuttava vuorineuvos - ”Ei tämä koske pelkästään minun kaltaisiani” (IS 23.12.2017)

Sama vika on kaikenlaisissa varallisuusveroissa, globaalissa maailmassa pääoma halutessaan pakenee verotuksen ulkopuolelle, kuten Mossack Fonsecan keissistä muistamme. 

Eräs verotuksen muoto on kuitenkin olemassa, jota ei pääse pakoon - sitä kutsutaan inflaatioksi. 

Kruunu on kautta historian käyttänyt tätä keinoa omaksi kivakseen (esim. Henry VIII, EKP), mutta olisiko nyt aika käyttää sitä kansan hyväksi?

Käytännössä tämä tarkoittaa rahan painamista, ja sen jakamista kansalle. Tämä olisi käytännössä varallisuusvero, jota ei voi kiertää, ja joka ei hanhista kummoista sihinää saisi aikaiseksi. 

Kommentteja herrat Pursiainen & Hiilamo?

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka kädessä ei ole vasaraa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

En tunne perintöverotuksen säädöksiä mutta oletan kuitenkin että perintöveroa maksaa perinnön saaja siihen maahan jossa asuu perinnön saadessaan. Ei siis auta että perinnönjättäjä muuttaa muualle - olenko ihan hakoteillä?

Mutta samaa mieltä olen siitä, että perintöverotusta pitäisi kiristää. Ehdotettu 65% on hyvä alku. Pyrkimyksenä voisi olla jopa 100%:n perintövero. Tuolloin varallisuutta omaavan kannattaisi jakaa varallisuutensa "perijöille" jo elinaikanaan. Toki pitäisi jollain tavalla varautua perittävän ennenaikaiseen kuolemaan jotta perilliset eivät siinäkään tapauksessa täysin ilman jäisi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"En tunne perintöverotuksen säädöksiä mutta oletan kuitenkin että perintöveroa maksaa perinnön saaja siihen maahan jossa asuu perinnön saadessaan."

Riippuu käsittääkseni siitä missä maassa varallisuus on, ja millainen verosopimus mailla on.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/peri...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Linkkisikään mukaan ei riipu.

Ihmettelin tuota silloin kun Björn Wahlroosin muuttoa Ruotsiin käytettiin keppihevosena perintöveron muutoksille Suomessa. Ellei Nalle itse ole saamassa isoa perintöä, ei hänen muutollaan ole mitään merkitystä perillisten perintöverotukseen.

Muutoin olen sitä mieltä että verotuksen ainoa tarkoitus on turvata julkishallinnon palvelut kansalaisille. Ei tasata tuloeroja, vaikka se voi sitä välillisesti tehdäkin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #3

"Muutoin olen sitä mieltä että verotuksen ainoa tarkoitus on turvata julkishallinnon palvelut kansalaisille. Ei tasata tuloeroja, vaikka se voi sitä välillisesti tehdäkin."

Ihan hyvä näkemys, mutta jossain määrin tuloerojen kaventaminen voi pitkässä juoksussa johtaa parempaan lopputulokseen kuin tasaamattomuus. Toki pitää tarkoin miettiä että keneltä siirretään mitä ja kenelle. Monet tulonsiirrot ovat kokonaisvaikutuksiltaan negatiivisia.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #4

"Monet tulonsiirrot ovat kokonaisvaikutuksiltaan negatiivisia."
Tuo taitaa riippua ihan siitä miten ja kuka asiaa tarkastelee.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Jos annat työllisten pitää suuremman osan palkastaan, työllisiä on enemmän. Jos siirrät rahaa työttömille, työttömiä on enemmän.

Toisaalta jos ihmisten potentiaali jää hyödyntämättä rahanpuutteen vuoksi, kokonaisuuskin kärsii.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #9

Itse en usko, että parempi nettopalkka suoraan lisäisi työvoiman tarvetta. Myöskään työttömyysetuuksien korottaminen ei välttämättä suoraan korreloi työllisyysasteeseen, eikä työttömien määrään, mikäli vain kohtuupalkkaisia töitä on riittävästi tarjolla.

Jos väitteesi pitäisi paikkansa niin eikö työttömyys silloin vähenisi sitä mukaa kun työttömyysetuuksia karsittaisiin? Mutta siten ei vaan tule lisää työpaikkoja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Riippumatta taloussuhdanteesta työn insentiivien parantaminen nopeuttaa työttömien työllistymistä. Ei se ole uskon kysymys kun asiaa on tutkittu vähintään tarpeeksi.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #16

En usko tuotakaan :-D Pitäisi olla sitä työtä mitä tehdä. Vaikka tuottavuutta saataisiinkin määrätietoisella ja voimallisella parantamisella kohotettua niin ei se takaa sitä, että töitä jatkuvasti tulisi nurkan takaa lisää ja lisää (Suomeen). Olipa tutkimustulos (pienellä otoksella) mikä tahansa - no olenkin vaan minä ;-)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #16

"Riippumatta taloussuhdanteesta työn insentiivien parantaminen nopeuttaa työttömien työllistymistä."

Jaksat jatkaa tyhjänpäiväisyyksien kertomista, tuottavaa palkkatyötä tarvitaan vasta kun työlle riittää ostajia. Sosialismissa voidaan työtä tai tekemistä tukea mutta markkinataloudessa pätee markkintalouden lait ja kannuste on silloin palkka jonka maksaa työsuoritteen ostaja.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #4

"Monet tulonsiirrot ovat kokonaisvaikutuksiltaan negatiivisia."

Pitää paikkansa - yleensä tulonsiirrosta valuu myös osa sitä pyörittävän koneiston rattaisiin, ts. menee hukkaan.

Näin Hiilamonkin ehdotuksessa, jossa maksettaisiin 65% veroa valtiolle. Valtio kyllä keksii sille kaikkea kivaa käyttöä, mutta ei se tarkoita että se raha köyhille menisi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #3

"Linkkisikään mukaan ei riipu."

Sitten tulkitsin väärin lauseen:

"Vaikka yleensä Suomessa asuvan perillisen on maksettava veroa ulkomailta saadusta perinnöstä, verosopimukset voivat tuoda poikkeuksen tähän pääsääntöön."

Käyttäjän dnaumov kuva
Dan Naumov

"Hiilamon tavoite on pienentää tulo, ja varallisuuseroja. Tavoite on jalo, ja historian valossa käsittääkseni järkevää."

Tavoite ei ole jalo eikä ollenkaan järkevä, koska kyseessä olisi lopputulosten tasapäistäminen. LÄHTÖKOHTIEN tasapäistäminen sen sijasta on jaloa ja järkevää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tässäpä filosofinen kysymys: onko prosentin tulonsiirto vuosittain kaikilta maailman kansalaisilta kaikille maailman kansalaisille lähtökohtien vai lopputulosten tasapäistämistä?

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Lähtökohtien tasapäistämisestä tuli mieleen jonkin sortin korvamerkintä. Perintöveroilla esimerkiksi poisrettaisiin synnytys-/lastensairaalasta koituvia maksuja. Jos alku on ollut hankala, niin sairaalasta tulee helposti satasten lasku.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Eräs verotuksen muoto on kuitenkin olemassa, jota ei pääse pakoon - sitä kutsutaan inflaatioksi.»

Inflaatio tietenkään ei suoraan kohdistu varallisuuteen (muuhun kuin pankkitalletuksiin), siinä kuin varallisuus- ja perintöverot, koska muun kuin valuuttavarallisuuden arvo ei riipu valuutasta. Inflaatio kohdistuu suoraan lähinnä pankkitalletuksiin ja palkkatuloihin. Se ei myöskään kohdistu omaisuustuloihin, jotka ovat tuottoa omaisuudesta. Siksi esimerkiksi osakeomistukset ja -tuotto ovat käytännössä automaattisesti inflaatiokorjatut.

Siten inflaatio ensisijassa kohdistuu palkkatyöläisiin, sikäli kun näiden palkat eivät kehity inflaation mukana, ja vain epäsuoremmin omaisuustuloihin ja varallisuuteen.

Kotimainen inflaatio kohdistuu ensisijaisesti kotimaiseen tuotantoon ja palveluihin, jotka ovat korostuneita matalatuloisten kulutuksessa, kun taas varakkaampien kulutuksessa korostuvat tuontituotteet, jotka kotimaisen inflaation valuuttakehityksen myötä halpenevat. Samoin varakkaammilla menee suurempi osa tuloista säästöön eli inflaatiolta suojattuun sijoitusvarallisuuteen. Näistä syistä johtuen inflaatio iskee koviten pienituloisiin.

Korjaa toki jos käsitykseni on väärä. Esim. The Economist on nähtävästi päätynyt samaan.

Sikäli kun tässä jotenkin yrität perustella inflaatiolla sen tuloeroja vähentävää vaikutusta, on aika erikoista jos vaikutus todellisuudessa on päinvastainen.

Mitä tulee helikopterirahaan, se taitaa olla aika eri asia kuin inflaatio. Siinä, kun inflaatio on kerroin, joka nollatuloilla ja -kulutuksella on nolla, helikopteriraha on kiinteä summa per kapita. Sikäli se käyttäytyy aivan eri tavoin. Sinällään kun se on kaikille saman suuruinen, köyhimmät saavat tulotasoonsa nähden eniten. Kuitenkaan ei ole selvää, kompensoiko tämäkään sitä, että köyhimmillä ylimääräinen raha menee ruokaan ja rikkailla säästöön.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Korjaa toki jos käsitykseni on väärä. Esim. The Economist on nähtävästi päätynyt samaan."

: ) - käsityksesi ei ole väärä, itsessään inflaatio ei missään määrin ratkaise köyhien ongelmia, vaan pahentaa niitä.

Kysymys on siitä, kuka kerää hyödyn inflaatiosta - perinteisesti valtio, nykytilanteessa myös jossain määrin pankit.

Helikopterirahamallissani keskuspankit siirtyisivät käyttämästä korkotasoa inflaation hallitsemiseen lukitsemalla ohjauskorot johonkin sopivaan lukemaan (esim. 4%), ja pyrkivät tavoiteinflaatiotason (esim. 2%) saavuttamiseen painamalla rahaa, joka jaetaan kansalle. Jos tavoite ylitetään, rahaa painetaan vähemmän, ja päin vastoin.

Sekundaarinen mittari olisi toki työllisyys, jos alkaisi näyttää siltä, että rahaa painetaan niin paljon että työmotivaatiot alkavat hupenevaan, ilman että inflaatio lähtee laukkaamaan, niin suitsista olisi hyvä hieman vetää.

Realistisesti uskon noin kolmensadan euron kuukausittaiseen helikopterirahaan per nuppi ilman että 2% inflaatiotavoite särkyy.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Periaatteessa hyvä ajatus, mutta ei onnistu demokratiassa. Kukaan poliitikko ei ikinä suostuisi suitsimaan ilmaisen rahan jakamista, jos viimeistään parin vuoden päässä on aina jotkut tärkeät vaalit.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #21

Näin on - ensimmäisessä kirjoituksessani aiheesta tätä sivusinkin:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195050-v...

"iskinä olisivat toki poliitikot jotka lupaisivat aina lisää, mutta tämän voisi systeemin perustamissopimuksessa yksiselitteisesti kieltää."

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Minun käsitykseni mukaan kaikki raha on jonkun velkaa. Kun rahaa jaetaan "ilmaiseksi", niin käytännössä "ilmaiselle" rahalle on luvattu maksaa korkoa. Takaisin pitää maksaa enemmän kuin on saatu lainaksi. Loppupelissä saajien on juostava oravanpyörässä kovempaa, jotta korot tulee maksetuiksi.

Oma keskuspankki on tietenkin asia jota kannatan, mutta tuskin siihen ollaan valmiita siirtymään, kun valtaa on haluttu ulkoistaa muualle.

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Entä jos tuo ehdottamasi 300€ olisi osana Kelan tukia tai verovähennyksiä tms?

Mikä estää keskuspankin ottamasta osaa yhteiskunnan rahoittamisesta?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Entä jos tuo ehdottamasi 300€ olisi osana Kelan tukia tai verovähennyksiä tms?"

Näkisin että tuo kannattaa toteuttaa valtion ohi, koska valtio keksii rahalle aina parempaa käyttöä.

"Mikä estää keskuspankin ottamasta osaa yhteiskunnan rahoittamisesta?"

Ei mikään, EKP tekee jo näin QE:n muodossa - mielestäni rahoitus pitäisi vain kohdistaa paremmin, eli kansalaisille

Matti Mustonen

Verotus ei voi ratkaista ylisuuren julkisen talouden ongelmaa. Jo minulla olisi miljoona ylimääräistä antaisin ennemmin Nallelle kuin virkamiehille
ja politiikoille. Luultavasti hyvinvointi kasvaisi selvästi enemmän yhteiskunnassa myös ns pienituloisten joukossa ja verotulot kasvaisivat.

Käyttäjän EliisaAhonen kuva
Eliisa Ahonen

Perintövero ja perintöjen sosialisointi näyttää olevan nyt kiinnostuksen kohteena. Mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä myönteisemmin siihen suhtautuvat henkilöt, jotka eivät todennäköisesti tule saamaan suuria perintöjä. Näin luodaan kuvaa tulevaisuuden päättäjille perintöjen epäoikeudenmukaisuudesta. On tärkeää heidän mielestään, että kaikilla on samat taloudelliset mahdollisuudet. Meillä Suomessa ei haluta antaa varallisuuden kasvaa kansalaisille ja yritysten menestyä perityn yritystoiminnan myötä. Sosialisointi kaikilla tasoilla ja muodoissa kukoistaa rakkaassa Suomessamme. He eivät ymmärrä vanhaa totuutta: jos tänään jaamme kaiken omaisuuden tasan, huomenna toisilla on enemmän kuin toisilla
. Mitä sosiaalisempia olemme, sitä huonommin Suomi voi.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

"Mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä myönteisemmin siihen suhtautuvat henkilöt, jotka eivät todennäköisesti tule saamaan suuria perintöjä."

Tuossa kommentissasi osut varmasti täysin oikeaan.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Miksi joidenkin tulisi saada ilmaiseksi suuret omistus ja omaisuusmassat?
Perintövero on paikallaan ja sitä voisi reilusti korottaa kansalaisten tasavertaisuudenkin nimissä.

Käyttäjän EliisaAhonen kuva
Eliisa Ahonen

Luuletko sinä, että perintö saadaan ilmaiseksi! Monet esim. yritystoiminnassa ovat tehneet niska limassa töitä yhdessä perheen kanssa pitääkseen yrityksen toiminnassa. Sitten kun perinnön aika tulee, valtio rokottaa niin, että yritys nippa nappa pysyy pystyssä. Terve kansalaisten varallisuuden lisääntyminen on hyvin hoidetun valtion perusta.

Pertti Tervala

Muuten mainio idea, mutta kun meillä ei ole enää omaa valuuttaa ja rahapolitiikkaa millä tuon voisi toteuttaa, niin siksi tämä on yhtä kuolleena syntynyt kuin Hiilamonkin ehdotus.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Siksipä tämä pitäisi toteuttaa EU tasolla.

Käyttäjän EliisaAhonen kuva
Eliisa Ahonen

Nämä ovat onneksi asioita, joita korkean verotuksen mallimaa Suomi ei voi päättää EU tasolla, eikä edes neuvoa viisaudessaan muita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset