*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Kauppalehti kirjoitti perustulosta - kertaus on opintojen äiti

  • Kustannusneutraali perustulo toimii näin.
    Kustannusneutraali perustulo toimii näin.

Kauppalehden mukaan Perustulon kriitikoita on helppo ymmärtää - KL:n toimitukselta on selvästi jäänyt lukematta vastineeni Hetemäelle, joten kertaan ydinasiat tässä ja laitan heille tiedoksi.

 

Kauppalehden ensimmäinen Hetemäen komppaus:

"Tällainen malli olisi Hetemäen mukaan karhunpalvelus etenkin nuorille, joille perustulo mahdollistaisi asumisen ja elämisen ilman koulutusta ja työtä. Huoli on aiheellinen."

Huoli on toden totta aiheellinen, mutta siihen on olemassa ratkaisu Aholan perustulomallissa:

"Jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla on opiskelupaikka tai työpaikka, maksettakoon 20e tilille päivittäin, no questions asked. Jokaiselle yli 23 vuotiaalle sama maksetaan riippumatta siitä onko opiskelu tai työpaikkaa.

Alaikäisille, ja 18-22 vuotiaille ilman työ tai opiskelupaikkaa maksetaan 10 euroa tilille päivittäin - tämä tuki korvaa lapsilisän ja siitä luovutaan kokonaan." 

Näin nuorille syntyy kannustin opiskella tai hankkia työpaikka.

 

Toinen kauppalehden huoli ovat kustannukset:

"Samalla on muistettava, että kokeilun suuruisen verovapaan perustulon laajentaminen koko Suomeen maksaisi julkiselle taloudelle 10–15 miljardia euroa. Sellaisia rahoja ei löydy mistään."

Tämä on yleisin harhaluulo, johon perustulomallistani löytyy myös ratkaisu:

"Tämä tuki toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1200e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin progressioon."

Tuo kymmenen miljardia löytyy siis verottamalla tuet pois kaikilta työssäkäyviltä.

 

Täysin kustannusneutraali mallini ei kuitenkaan ole, sillä se kasvattaa nykyisiä lapsilisämenoja 1,4 miljardista luokkaa kolmeen miljardiin. Jos tämä on ongelma, voidaan lapsilisää korvaavan alaikäisten perustulon laskea vaikka viiteen euroon päivässä (yllä esitetyn kymmenen sijaan).

Tämän lisäksi menot nousevat siltä osin kuin parisuhteen vain toinen puolisoista käy töissä ja toinen ei nauti mitään tukia - vaikutus lienee hihasta vetämällä miljardin luokkaa.

Kärjistettynä - kaikki suomalaiset käyvät joko töissä, tai nauttivat tukia (joihin eläkekin lasketaan). Kustannusneutraalissa perustulomallissa työssäkäyviltä perustulo verotettaisiin pois, tukia nauttivien tuet korvataan eri nimisellä tuella, joka ei vaikuta menoihin.

 

Käytännön asioiden lisäksi Kauppalehti pelaa myös ideologisen kortin:

"Vastikkeeton tuki passivoi ja hämärtää sen tosiasian, että työ on aina ensisijainen toimeentulon lähde."

Johon vastaan, että nykyjärjestelmä hämärtää tämän tosiasian perustuloa pahemmin:

Kela myöntää IS:lle: Työssä käyvälle voi jäädä käteen tukia vähemmän rahaa (VU 22.07.2017)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä perustulon vastustus perustuu ensisijaisesti väärinymmärryksiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Jättäkää perustulon pähkäily myöhemmäksi ja ryhtykää ensimmäiseksi ratkaisemaan ja mahdollistamaan yksinelävän pa-työttömän muutaman vuorokauden työntekeminen siten, että muutaman vuorokauden työpalkalla ei tarvitsisi elää n. 2kk pahimmillaan.

Ongelmana yksinelävän pa-työttömän lyhyen työpätkän tekemiseen ja sitä seuraavaan pitkään rahattomaan kauteen johtuu mm siitä, että yritykset eivät maksa heti palkkaa ulos ja tietenkin viranomaisten viipeet byrokratiasta johtuen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Perustulo ratkaisee tämänkin ongelman.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> perustulon vastustus perustuu ensisijaisesti väärinymmärryksiin

Perusero sinun mallisi ja monien muiden mallien välillä lienee yksinkertaisesti se, kattaako perustulo kaiken normaalin peruselämisen vai onko se tätä selvästi alhaisempi. Kannatan ehdottomasti jälkimmäistä. Jos joku kommentoi tuota ensimmäistä (Hetemäki?), päätelmien tuleekin olla erilaisia kuin jos kommentoisi jälkimmäistä. Ei siis välttämättä väärinkäsityksiä, vaan vain erilaisia malleja. Useimmiten esillä on ollut tuo korkeamman perustulon malli.

En ole täysin tuota korkeampaakaan perustuloa vastaan, mutta silloin olisi ehkä järkevä puhua vastikkeellisesta perustulosta. Peruselämisen kattavan perustulon saadakseen hakijan tulisi sitoutua tekemään hänelle osoitettua (hakijan terveyden ja voimien mukaista) työtä. Kaksitasoinen malli siis, yhteiskunnan työtakuulla - perustulo ja korotettu perustulo / peruspalkka. Voi valita ottaako vain perustulon (esim. yrittäjä) vai sitoutuuko tekemään myös annetut työtehtävät. Voisi myös valita vaikkapa puolivälin ratkaisun puolikkaalla tövelvoitteella (esim. uusi yrittäjä, jonka firma ei vielä työllistä kokopäiväisesti). Työtakuu korvaisi osan nykyisestä työttömyysturvasta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Perusero sinun mallisi ja monien muiden mallien välillä lienee yksinkertaisesti se, kattaako perustulo kaiken normaalin peruselämisen vai onko se tätä selvästi alhaisempi. Kannatan ehdottomasti jälkimmäistä. Jos joku kommentoi tuota ensimmäistä (Hetemäki?), päätelmien tuleekin olla erilaisia kuin jos kommentoisi jälkimmäistä. Ei siis välttämättä väärinkäsityksiä, vaan vain erilaisia malleja. Useimmiten esillä on ollut tuo korkeamman perustulon malli."

Ensimmäisen kommentointi on pitkälti tarkoitushakuista, sillä luokkaa tuhannen euron perustuloa ei käsittääkseni esitä yksikään taho Suomessa.

Vasemmisto https://vasemmistonperustulo.wordpress.com/ 620e/kk
Vihreät https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/tee... 560e/kk
Libera http://www.libera.fi/perustili/perustili-nain-se-t... 400e/kk
Ahola 20e/päivä

Aiheesta lisää:

http://voima.fi/artikkeli/2016/perustulomallien-po...

"En ole täysin tuota korkeampaakaan perustuloa vastaan, mutta silloin olisi ehkä järkevä puhua vastikkeellisesta perustulosta. Peruselämisen kattavan perustulon saadakseen hakijan tulisi sitoutua tekemään hänelle osoitettua (hakijan terveyden ja voimien mukaista) työtä."

Itse olen skeptinen osoitetun työn osalta, sillä en ole varma voiko tuolla tavalla saada motivoituneita työntekijöitä.

Ja toisaalta, tälläinen palkkatuettu työ sekoittaa työmarkkinoita - nykyjärjestelmässä on näitä miinoja jo aika pahasti, en haluaisi rakentaa niitä uuteen järjestelmään, mutta voihan tästäkin tietysti neuvotella.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Esitin tuon jaon korkeisiin ja mataliin perustulomalleihin vähän mustavalkoisesti, mutta ymmärsin kuitenkin, että kannatay sellaista perustuloa, joka ei vielä riitä täyteen peruselämiseen. Uskon että juuri tuolla rajalla tapahtuva pohdinta siitä laiskistuttaako perustulo ihmiset vai ei, on oleellinen tekijä keskustelussa ja usein syy siihen, miksi argumentit valitaan, ja minkä perusteella perustulo kokonaisuudessaankin usein tyrmätään tai hyväksytään. Liberaalipuolue ei kai ole liberaali siinä mielessä, että kannattaisi yleistä vapautusta työnteosta.

> Itse olen skeptinen osoitetun työn osalta, sillä en ole varma voiko tuolla tavalla saada motivoituneita työntekijöitä.

Ehkä asia pitää nähdä niin, että motivoitunut työntelijä hakeutuu työvelvoitteisen perustulon piiriin ja motivoitumaton pysyttelee alemman perustulon piirissä, hakien tarvittavaa lisärahaa sossun luukulta (tai pikkutöistä, tai osapäiväisestä työvelvoitteisesta perustulosta).

Työntekijän / joutilaan kannalta tässä mallissa säilyisi perinteinen (tarkoituksella hieman "kiusaa" aiheuttava) velvoite käydä sossussa perustelemassa omat rahatarpeensa. Henkilöä joka ansaitsisi itse tarvittavat lisäpennoset ei virastokäynneillä vaivattaisi.

Työnantajan kannalta valtiolta hankittu korotetun perustulon / peruspalkan työntekijä voisi tosiaan olla "vajaasti motivoitunut". Tässä järjestelmä ei poikkeaisi nykyisestä. En kuitenkaan edellytä, että yhteiskunta järjestäisi tällaista kolmannen osapuolen tarjoamaa työtä kaikille. Yhtä hyvin työ voisi olla puistojen ja maanteiden varsien siivousta tai jotain muuta yleishyödyllistä työtä. Ja jos tuollaista työtä ei joskus halukkaalle lödy, tuo henkilö saisi silti jatkuvasti täyttä peruspalkkaa. Ja jos hakijan terveys ei joskus mahdollista työntekoa tai vain vajaan työnteon, peruspalkka juoksisi silti.

> Ja toisaalta, tälläinen palkkatuettu työ sekoittaa työmarkkinoita - nykyjärjestelmässä on näitä miinoja jo aika pahasti, en haluaisi rakentaa niitä uuteen järjestelmään, mutta voihan tästäkin tietysti neuvotella.

Yritin muotoilla tuon mallin sellaiseksi, että se eliminoisi nykyisen järjestelmän ongelmat, eli kannustinkuopat, tuettujen tilapäistyöntekijöiden kierrättämisen jne. Jos näet mallissa jonkin aukon, ehkä kerrot millaisissa tilanteissa se ei mielestäsi toimi.

Palkkatuetun työn ongelma vähenee nykyiseen verrattuna ainakin siksi, että normaalisti palkatun pienituloisen työntekijän palkkakustannukset vähenevät perustulon verran. Palkkatuettu työntekijä eroaa tästä periaatteessa vain niin, että yhteiskunta maksaa jonkin kiinteän siivun lisää tasatakseen työntekijän mahdollisen huonomman suoritustason aiheuttaman eron. Kyse ei olisi "tilapäisistä työllistämisyrityksistä" nykyiseen tapaan, vaan tuettu työpaikka voisi olla pysyväkin. Yhteiskunnan työtakuun piirissä oleva työntekijä joutuisi kuitenkin varautumaan siihen, että työpaikka saattaa muuttua toiseksi, jos yhteiskunta löytää hänelle jonkin (yhteiskunnan kannalta) sopivamman työpaikan. Mahdollsena ongelmana näen yhteiskunnan heittopussina olemisen aiheuttamat psykologiset ongelmat, mutta niitä on kai runsaasti myös nykymallissa.

Toistan vielä pyynnön kertoa missä tilanteissa tällainen kaksitasoinen perustulomalli ei toimisi. Ajattelin että takuutyöllistäminen (= takuupalkka halukkaille, vaikka töitä ei heti löytyisikään) voisi poistaa nykyisiä työttömyyteen liittyviä loukkuja ja byrokratiaa samaan tapaan kuin alempi perustulokin poistaa niitä omalta osaltaan. Ei siis lisää miinoja vaan vähemmän miinoja. Toimiiko?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #5

"Esitin tuon jaon korkeisiin ja mataliin perustulomalleihin vähän mustavalkoisesti, mutta ymmärsin kuitenkin, että kannatay sellaista perustuloa, joka ei vielä riitä täyteen peruselämiseen"

-> kannatan perustuloa, jolla tulee juuri ja juuri toimeen.

" Liberaalipuolue ei kai ole liberaali siinä mielessä, että kannattaisi yleistä vapautusta työnteosta."

-> Ei ole ei.

"Ehkä asia pitää nähdä niin, että motivoitunut työntelijä hakeutuu työvelvoitteisen perustulon piiriin ja motivoitumaton pysyttelee alemman perustulon piirissä, hakien tarvittavaa lisärahaa sossun luukulta (tai pikkutöistä, tai osapäiväisestä työvelvoitteisesta perustulosta)."

->Itse uskon, että motivoitunut työntekijä yleensä työllistyy joka tapauksessa - valitettavasti ei vaan aina omalle alalleen, josta voi toki aiheutua motivaation puutetta. Mitä epämotivoituneeseen tulee, niin sossun luukku on sen verran kivinen tie, että kyllä se saa pariin kertaan miettimään menisikö sittenkin töihin.

"Työntekijän / joutilaan kannalta tässä mallissa säilyisi perinteinen (tarkoituksella hieman "kiusaa" aiheuttava) velvoite käydä sossussa perustelemassa omat rahatarpeensa. Henkilöä joka ansaitsisi itse tarvittavat lisäpennoset ei virastokäynneillä vaivattaisi."

-> Nimenomaan.

"En kuitenkaan edellytä, että yhteiskunta järjestäisi tällaista kolmannen osapuolen tarjoamaa työtä kaikille. Yhtä hyvin työ voisi olla puistojen ja maanteiden varsien siivousta tai jotain muuta yleishyödyllistä työtä. Ja jos tuollaista työtä ei joskus halukkaalle lödy, tuo henkilö saisi silti jatkuvasti täyttä peruspalkkaa. Ja jos hakijan terveys ei joskus mahdollista työntekoa tai vain vajaan työnteon, peruspalkka juoksisi silti."

-> En käsitä miksi maantien siivouksesta ei pitäisi maksaa normisti palkkaa, duuniahan sekin on. Jos tuet eivät pienene, niin kyllä se työtä etsivälle maistuu, jopa 50% veroasteella.

Julkiselle sektorille työllistäminen on erityisen herkullista tuolla veroasteella - puolet palaa kotiin.

"Yritin muotoilla tuon mallin sellaiseksi, että se eliminoisi nykyisen järjestelmän ongelmat, eli kannustinkuopat, tuettujen tilapäistyöntekijöiden kierrättämisen jne. Jos näet mallissa jonkin aukon, ehkä kerrot millaisissa tilanteissa se ei mielestäsi toimi."

-> Vaikuttaa siltä etten ymmärrä malliasi täysin - miksi osoittaa työtä, jos työpaikan voi yhtä hyvin laittaa avoimeen hakuun?

"Palkkatuetun työn ongelma vähenee nykyiseen verrattuna ainakin siksi, että normaalisti palkatun pienituloisen työntekijän palkkakustannukset vähenevät perustulon verran. Palkkatuettu työntekijä eroaa tästä periaatteessa vain niin, että yhteiskunta maksaa jonkin kiinteän siivun lisää tasatakseen työntekijän mahdollisen huonomman suoritustason aiheuttaman eron. Kyse ei olisi "tilapäisistä työllistämisyrityksistä" nykyiseen tapaan, vaan tuettu työpaikka voisi olla pysyväkin. Yhteiskunnan työtakuun piirissä oleva työntekijä joutuisi kuitenkin varautumaan siihen, että työpaikka saattaa muuttua toiseksi, jos yhteiskunta löytää hänelle jonkin (yhteiskunnan kannalta) sopivamman työpaikan. Mahdollsena ongelmana näen yhteiskunnan heittopussina olemisen aiheuttamat psykologiset ongelmat, mutta niitä on kai runsaasti myös nykymallissa."

->Jos ymmärsin oikein, tämä vastikkeellisen perustulon malli olisi ensisijaisesti niille, joilla ei ole mitään mahdollisuutta työllistyä muuten - mutta en ymmärrä miksi tämä ei johtaisi jokaisen työttömän ilmoittautuvan tähän kategoriaan -> työpaikkoja ei olisi riittävästi -> korotetut tuet kaikille.

"Toistan vielä pyynnön kertoa missä tilanteissa tällainen kaksitasoinen perustulomalli ei toimisi. Ajattelin että takuutyöllistäminen (= takuupalkka halukkaille, vaikka töitä ei heti löytyisikään) voisi poistaa nykyisiä työttömyyteen liittyviä loukkuja ja byrokratiaa samaan tapaan kuin alempi perustulokin poistaa niitä omalta osaltaan. Ei siis lisää miinoja vaan vähemmän miinoja. Toimiiko?"

-> Uskon että malli kaatuu työpaikkojen puutteeseen, tai vaihtoehtoisesti ojien kaivamiseen lusikalla: http://quoteinvestigator.com/2011/10/10/spoons-sho...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #6

> -> kannatan perustuloa, jolla tulee juuri ja juuri toimeen.

Ok. Olen vähän alemmilla linjoilla, eli kannatan sellaista perustuloa, jonka varaan esim. nuoriso ei voi saamattomuudessaan heittäytyä. Parempi jos joutuu tienaamaan muutaman killingin lisää vaikkapa pienillä viikonloppukeikoilla.

> ->Itse uskon, että motivoitunut työntekijä yleensä työllistyy joka tapauksessa - valitettavasti ei vaan aina omalle alalleen, josta voi toki aiheutua motivaation puutetta.

Jo perustulo mahdollistaa aiempaa helpomman työllistymisen, koska työnantajat kustannukset jäävät nykyistä pienemmiksi. Motivoitunut ja kyvykäs löytäisi siis työpaikan todennäköisesti jo tuota kautta. Peruspalkka koskisi myös vammaisia ja ketä tahansa, eli mahdollistaisi työllistymisen myös niille, jotka eivät muuten ehkä löytäisi työtä (vaikka olisivat hyvinkin motivoituneita). Yhteskunnan takuutyöpaikka ei takaisi oman koulutuksen mukaista työtä, vaan ainoastaan omille kyvyille sopivaa tekemistä.

> Mitä epämotivoituneeseen tulee, niin sossun luukku on sen verran kivinen tie, että kyllä se saa pariin kertaan miettimään menisikö sittenkin töihin.

Halusin säilyttää sossun luukun sekä siksi, että kaikissa järjestelmissä joku voi aina pudota hetkellisesti pohjan läpi, ja myös siksi, että uusi järjestelmä ei tukisi ajattelutapaa "en tee mitään, makaan vain selälläni, mutta lähettäkää rahat pankkiin, jotta voin elellä mukavasti". Täysin vastentahtoisten työksi muodostuisi näin vanhaan tapaan käynti sossussa silloin tällöin (saadakseen vähän lisärahaa perustulon päälle).

> -> En käsitä miksi maantien siivouksesta ei pitäisi maksaa normisti palkkaa

Kannatan normaalin palkan maksamista maanteiden siivouksesta (tässä oli jokin väärinkäsitys). Yhteiskunnan takaama peruspalkka voisi olla tämä normaali palkka. Työntekijä joka haluaa nimenomaan sivota maanteitä, voisi saada jopa pysyvän komennuksen tuollaiseen tehtävään. (On myös mahdollista, että yhteiskunta palkkaisi maanteiden siivoojia normaalia reittiä hieman peruspalkkaa korkeammalla palkalla.)

> -> Vaikuttaa siltä etten ymmärrä malliasi täysin - miksi osoittaa työtä, jos työpaikan voi yhtä hyvin laittaa avoimeen hakuun?

Työntekijä joka ei löydä työtä muuten, voisi marssia virastoon ja ilmoittautua töihin heti seuraavaksi viikoksi. Palkka lähtisi juoksemaan heti. Jotain järkevää työtäkin toivottavasti löytyisi heti.

Työnantaja laittaisi pääsääntöisesti kaikki työpaikat normaaliin hakuun. Jos työntekijä tulisi takuutyöjäjestelmän kautta, yhteiskunta maksaisi osan palkasta. Jos työnantaja haluaisi pitää kiinni tuosta työntekijästä, työnantaja voisi palkata hänet normaaliin tapaan hieman peruspalkkaa korkeammalla palkalla.

En ole vielä miettinyt tarkkaan millaiset ehdot tässä pelissä olisivat esim, sen suhteen, miten pitkiksi aikaa tuettu työntekijä voitaisiin firmalle luvata, ja miten paljon yhteiskunta ja työnantaja voisivat neuvotella palkkatuen (peruspalkka miinus työnantajan maksama palkka) suuruudesta. Työntekijä ei kai voisi suoraan yksin valita työnantajaa ja pitää tätä pysyvästi, sillä tällöin kyseessä voisi olla työnantajan ja työnteijän yhteinen yritys rahastaa yhteiskuntaa. Toivottavaa olisi, että vakinaiset työsuhteet hoidettaisiin yleensä normaalien työmarkkinoiden kautta.

On mahdollista, että esimerkiksi vammaisten kohdalla yhteiskunta maksaisi todetun invaliditeettitason mukaan säännöllisesti tietyn sovitun osan peruspalkasta, ja työntekijä voisi valita varsin vapaasti työpaikkansa itse. Tässä tapauksessa työnantajan maksama palkan osa olisi ilmeisesti niin pieni, että useamman kuin yhden työnantajan kannattaisi palkata tuo henkilö. Täysin työkykyisten työntekijöiden tapauksessa kriteerit voisivat olla hieman erilaisia.

(On myös mahdollista, että joillekin taattaisiin korotettu peruspalkka. Voisi koskea vaikkapa vammaisia. Samoin on mahdollista, että eläkkeet järjestettäisiin saman järjestelmän kautta, esimerkiksi niin, että normaali kansaneläke on saman kokoinen kuin perustulo, mutta ilman työvelvoitetta, kuitenkin oikeudella tehdä toitä. Myös kotihoidon tuki voisi mennä saman järjestelmän kautta jne.)

> ->Jos ymmärsin oikein, tämä vastikkeellisen perustulon malli olisi ensisijaisesti niille, joilla ei ole mitään mahdollisuutta työllistyä muuten

Aivan. Takuutyöpaikka olisi tarkoitettu kaikille niille, jotka eivät syystä tai toisesta muuten työpaikkaa löydä tai eivät jaksa/halua sellaista itse etsiä. Koska peruspalkka olisi vaatimaton, useimmat haluaisivat mieluummin työllistyä (perustulon avittamina) vapailla markkinoilla.

> - mutta en ymmärrä miksi tämä ei johtaisi jokaisen työttömän ilmoittautuvan tähän kategoriaan -> työpaikkoja ei olisi riittävästi -> korotetut tuet kaikille.

Palkka olisi vaatimaton, joten kynnelle kykenevät hakisivat töitä vapailta markkinoilta. Työtehtäviä ei voisi aina itse valita, vaan komennus voisi tulla milloin minnekin.

Työttömyysaallon iskiessä peruspalkkalaisia olisi runsaammin. Tarvittaessa yhteiskunta voisi hieman alentaa peruspalkkaa, jotta valtion talous ei kärsisi liikaa (tämä olisi optionaalinen lisäpoikkeus nykyjärjestelmään, jossa yhteiskunta ei kykene tällaisia säätöjä helposti tekemään). Tavoite on, että kulut yhteiskunnalle eivät olisi sen suuremmat kuin nykyisessäkään työttömyysturvajärjestelmässä.

> -> Uskon että malli kaatuu työpaikkojen puutteeseen, tai vaihtoehtoisesti ojien kaivamiseen lusikalla

Työpaikkojen puute ei ole siinä mielessä ongelma, että peruspalkka maksettaisiin kaikille halukkaille, vaikka töitä ei keksittäisikään kaikille. Jos tehtävää työtä ei keksittäisi riittävästi, töitä voisi kierrättää kaikkien peruspalkkalaisten kesken. Toisaalta järkevää tekemistä löytyy kyllä aina, kuten vaikkapa teidenvarsien siivousta, risusavottaa valtion metsissä tai kansallispukujen ompelua. Ojien kaivamista lusikalla tai soran lapioimista kasasta toiseen ei tarvitsisi teettää. Muu rehellinen ja järkevä, omalle kunnolle sopiva työ pitäisi hyväksyä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

"Ok. Olen vähän alemmilla linjoilla, eli kannatan sellaista perustuloa, jonka varaan esim. nuoriso ei voi saamattomuudessaan heittäytyä. Parempi jos joutuu tienaamaan muutaman killingin lisää vaikkapa pienillä viikonloppukeikoilla."

->Kyllä, nuorten kannustamisen voi mielestäni viedä jopa pidemmälle, ts. tuet nousevat kun opiskelee tai työllistyy. Tämä on sosiaalinen innovaationi, jota en ole kuullut muiden esittävän. Tämä on toki mahdollista vain jos nuorilla (alle 23v) on muita pienempi perustulon taso.

"Halusin säilyttää sossun luukun"

->Itsekin haluan

Mitä korotettuun perustulomalliisi tulee, en vieläkään näe syytä miksi kaikki työttömät eivät ilmoittautuisi sille, joka vie koko ajatukselta pohjan.

Parempi ratkaisu esim. vammaisten kohdalla on mielestäni sosiaalivirastosta haettava pysyvä korotettu tuki (eräänlainen sairaseläke) - jolla henkilö voi halutessaan mennä töihin *halutessaan* vaikka kuinka alhaisella palkalla, tai vaikka ilman palkkaa lainkaan.

"Työpaikkojen puute ei ole siinä mielessä ongelma, että peruspalkka maksettaisiin kaikille halukkaille, vaikka töitä ei keksittäisikään kaikille."

-> on se siinä mielessä, että se luokkaa 1,5 kertaistaa perustulon kustannukset ja vie pohjan sen kustannusneutraaliudelta.

"Toisaalta järkevää tekemistä löytyy kyllä aina, kuten vaikkapa teidenvarsien siivousta, risusavottaa valtion metsissä tai kansallispukujen ompelua."

->Tämä veisi pohjan yrityksiltä, jotka muuten teettäisivät nämä työt (ja mahdollisimman tehokkaasti, eli todennäköisesti koneellisesti). Näen saman ongelman kuin kehitysavussa aikanaan - vietiin kontillinen kenkiä Afrikkaan, joka ajoi jokaisen suutarin sadan kilometrin säteellä konkurssiin.

Alla so far pisimmälle jalostamani perustulomalli:

Jokaiselle, jolla on korkeakoulutason opiskelupaikka (ammattikorkeakoulu, yliopisto) tai työpaikka, maksettakoon 20e tilille päivittäin, no questions asked. Jokaiselle yli 23 vuotiaalle tämä maksetaan riippumatta siitä onko hänellä opiskelu tai työpaikkaa.

Alle 23 vuotiaille ilman työ tai opiskelupaikkaa maksetaan 5 euroa tilille päivittäin - tämä tuki korvaa myös lapsilisän, josta luovutaan kokonaan. Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), maksetaan 10 euroa päivässä viiden euron sijaan.

Tämä tuki toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1200e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

Asumistuesta luovutaan täysin, ja jos elämä kohtee kaltoin, sosiaalivirastosta voi yrittää anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena toki erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso tulee olemaan perustuloa korkeampi, mutta terveille kansalaisille perustulon taso on riittävä.

***

Ratkaisun eräs (ainoa?) sudenkuoppa on tällä hetkellä alle 23 vuotiaat yrittäjät, mutta eiköhän siihenkin joku ratkaisu löydy.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #8

> tuet nousevat kun opiskelee tai työllistyy

Tuota kohtaa en mallissasi täysin sulattanut. Juuri äidin helmoista lähtevät opiskelijat voivat tarvita pientä lisäpotkua, mutta toisaalta yleinen saamattomuus voi hyvin jatkua tuon iän jälkeenkin. Siksi tuo alempi (kannustavampi) taso voisi toimia kaikille ikäryhmille. Näin tuo alle 23-vuotiaidenkin ongelma poistuisi.

> Mitä korotettuun perustulomalliisi tulee, en vieläkään näe syytä miksi kaikki työttömät eivät ilmoittautuisi sille

Kaikki _työttömät_ voisivat tosiaan ilmoittautua kaikkikin takuutöihin. Ehkä ymmärsin kysymyksen oiekin vasta nyt. Nykyisen työttömyysjärjestelmän voisi periaatteessa romuttaa tämän mallin astuessa voimaan. Kaikille taattaisiin sekä peruspalkka, että (useimmiten myös) siihen liittyvää työtä. Jos joku haluaa tämän päälle ansiosidonnaista, tällaiset järjestelyt voisivat olla pääsääntöisesti vapaiden markkinoiden rahastoja yms.

> luokkaa 1,5 kertaistaa perustulon kustannukset ja vie pohjan sen kustannusneutraaliudelta

Ota huomioon, että ehdottamani perustulo on suhteellisen alhainen, ja että nykyäänkin työttömille taataan elämiseen riittävä määrä rahaa. Tuo korkeampi taso voisi siis olla jokseenkin nykyisen käytännön tasoinen. Erona nykyiseen olisi se, että mukana seuraisi sekä oikeus että velvollisuus työhön. Viranomaiset voisivat hyväksyä aktiivisen työnhaun osaksi työvelvoitetta.

> Tämä veisi pohjan yrityksiltä, jotka muuten teettäisivät nämä työt

Tavoite on tietenkin se, että näillä hommilla ei sotkettaisi markkinoita. Osa voisi työllistyä hyvin mitotetuin säännöin yrityksiin tuettuina työntekijöinä (tästä jo puhuttiin). Osa tekisi töitä, jotka eivät häiritse markkinoita. Teiden varsien siivoaminen on yksi esimerkki tällaisesta työstä, sillä "kilpaileva" työllistäjä on yhteiskunta itse. Se ei siis olisi ongelma, että paremman työllisyyden aikoina yhteiskunta joutuisi palkkaamaan teiden siivoojia vapailta markkinoilta peruspalkkaa korkeammalla palkalla. Uskon siis, että sellaisiakin yleishyödyllisä töitä, joita yhdenkään yrityksen ei kannata bisneksenä pyörittää, on aina varastossa jonkin verran. Ja mallissani risusavotta ja siltojen kunnostustyöt ovat kelvollista työtä myös akateemisesti koulutetuille.

> vietiin kontillinen kenkiä Afrikkaan

Toistenkaan maiden taloutta ei saisi häiritä. Se olisi kylläkin ok, että teetettäisiin Suomessakin kenkiä, ja niitä myytäisiin maailmanmarkkinoille samaan hintaan (pienellä tappiolla) kuin kiinalaiset myyvät. EU:n sisällä ja WTO:ssakin on tietenkin dumppaukseen liittyviä sääntöjä, joita tulisi noudattaa. Teiden varsien siivous ja puistojen kunnostus ovat toimia, jotka eivät voi häiritä muiden maiden markkinoita, mutta tuottavat yleistä iloa suomalaisille.

> korvaa myös lapsilisän

Jos uudistus tulee, kannattaisi samalla yhdistää mahdollisimman monta tukimuotoa, kuten lapsilisät, työttömyystuet, työllistämistuet, eläkkeet, kotihoidon tuki jne. Näin saadaan hävitettyä mahdollisimman monta kannustinloukkua ja paljon pykäläviidakkoa ja pykälillä keinottelua. Myös tuon 23-rajan poistaisin mielelläni järjestelmästä, sillä vastaava "kannustus" sopii kyllä kaikille.

Lapsilisän ja perustulon tason ero tulisi myös keskustella läpi. Koulun ja opiskelun voi nähdä lasten ja nuorten työnä. Peruspalkkamallissa tehokkaan opiskelun voi hyvin laskea (ehkä vain osin, koska kyse on henkilökohtaisesta hyödystä) tehdyksi työksi, joka oikeuttaa peruspalkkaan (tai osaan siitä). Alaikäisillä velvoitteita ei ehkä ole - oppivelvollisuus riittää. Nojailen vähän myös siihen suuntaan, että vaikka haluan tukea lapsiperheitä, en haluaisi kannustaa nostamaan syntyvyyttä (5 miljoonaa kansalaista riittää hyvin).

> kustannusneutraalisti

Aivan. Perustulomallin tarkoituksen ei tulisi olla lisäraha halukkaille, vaan koko järjestelmän järkeistäminen (kustannusneutraalisti).

> Asumistuesta luovutaan täysin, ja jos elämä kohtee kaltoin, sosiaalivirastosta voi yrittää anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle.

Pitkällä tähtäimellä ehdottomasti näin. Palkan pitäisi riittää asumiseen. Tietenkin sossun rahaa lisäksi erityisvaikeuksiin, mutta ei normaalisti töissä oleville normikansalaisille.

> Poikkeuksena toki erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso tulee olemaan perustuloa korkeampi

Kokonaan tai osittain työkyvyttömille pitää tosiaan suunnitella sopiva tulotaso. Se voi poiketa täystyökykyisten kansalaisten peruspalkan/perustulon taosta. Sama eläkeläisille ja lapsille.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #9

"Siksi tuo alempi (kannustavampi) taso voisi toimia kaikille ikäryhmille. Näin tuo alle 23-vuotiaidenkin ongelma poistuisi."

Alin taso on 150e kuussa - sillä ei voi mitenkään tulla toimeen muualla kuin äidin helmoissa.

"Kaikki _työttömät_ voisivat tosiaan ilmoittautua kaikkikin takuutöihin. Ehkä ymmärsin kysymyksen oiekin vasta nyt. Nykyisen työttömyysjärjestelmän voisi periaatteessa romuttaa tämän mallin astuessa voimaan. Kaikille taattaisiin sekä peruspalkka, että (useimmiten myös) siihen liittyvää työtä. Jos joku haluaa tämän päälle ansiosidonnaista, tällaiset järjestelyt voisivat olla pääsääntöisesti vapaiden markkinoiden rahastoja yms."

Sama ajatus minullakin, mutta ilman takuutyömallia, en vaan näe sitä tarpeellisena, tai edes hyödyllisenä, vaan pelkästään kalliina.

"Osa tekisi töitä, jotka eivät häiritse markkinoita. Teiden varsien siivoaminen on yksi esimerkki tällaisesta työstä, sillä "kilpaileva" työllistäjä on yhteiskunta itse."

Teiden varsien siivoaminen on aivan normaali markkina - kunnalla on kaksi vaihtoehtoa, tekee itse tai ostaa ulkoa. Mikä tahansa tukimalli vääristää tämän.

"Se ei siis olisi ongelma, että paremman työllisyyden aikoina yhteiskunta joutuisi palkkaamaan teiden siivoojia vapailta markkinoilta peruspalkkaa korkeammalla palkalla."

Näin tapahtuisi vasta täystyöllisyyden vallitessa, ja uskon että ihmiskunta ei tule täystyöllisyyttä näkemään (poislukien maailmansota tai vastaava syy). Siihen saakka tukirahoin teiden varsia siivottaisiin.

"Uskon siis, että sellaisiakin yleishyödyllisä töitä, joita yhdenkään yrityksen ei kannata bisneksenä pyörittää, on aina varastossa jonkin verran. Ja mallissani risusavotta ja siltojen kunnostustyöt ovat kelvollista työtä myös akateemisesti koulutetuille."

Tässä meillä on mielipideero - mielestäni tälläisiä töitä ei ole olemassa, tai jos on, ne ovat ojan kaivamista lusikalla.

"Toistenkaan maiden taloutta ei saisi häiritä. Se olisi kylläkin ok, että teetettäisiin Suomessakin kenkiä, ja niitä myytäisiin maailmanmarkkinoille samaan hintaan (pienellä tappiolla) kuin kiinalaiset myyvät."

Näin maataloutemme toimii, sillä seurauksella että viemme viljaa Afrikkaan, jossa sitä ei tuistamme johtuen aina kannata viljellä. En itse kannata protektionismiä, ja uskon suhteellisen edun teoriaan.

"Jos uudistus tulee, kannattaisi samalla yhdistää mahdollisimman monta tukimuotoa, kuten lapsilisät, työttömyystuet, työllistämistuet, eläkkeet, kotihoidon tuki jne. Näin saadaan hävitettyä mahdollisimman monta kannustinloukkua ja paljon pykäläviidakkoa ja pykälillä keinottelua."

Kyllä - kaikki subjektiiviset tuet käytännössä.

"Lapsilisän ja perustulon tason ero tulisi myös keskustella läpi. Koulun ja opiskelun voi nähdä lasten ja nuorten työnä. Peruspalkkamallissa tehokkaan opiskelun voi hyvin laskea (ehkä vain osin, koska kyse on henkilökohtaisesta hyödystä) tehdyksi työksi, joka oikeuttaa peruspalkkaan (tai osaan siitä). Alaikäisillä velvoitteita ei ehkä ole - oppivelvollisuus riittää. Nojailen vähän myös siihen suuntaan, että vaikka haluan tukea lapsiperheitä, en haluaisi kannustaa nostamaan syntyvyyttä (5 miljoonaa kansalaista riittää hyvin)."

Erikoista - itse uskon että perheitä nimenomaan kannattaa tukea, sillä metsään mennyt kasvatus on todella kallista. Ja itselläni ei siis ole lapsia.

"Aivan. Perustulomallin tarkoituksen ei tulisi olla lisäraha halukkaille, vaan koko järjestelmän järkeistäminen (kustannusneutraalisti)."

Jos ymmärrän mallisi oikein, "takuutyöraha" olisi noin tonnin kuussa. Sen rahoittamiseksi on verosteen oltava 50% 2000e saakka, ja senkin jälkeen melko korkea. Tämä on luultavasti tehtävissä, mutta eniten pelkään sitä, että tonni kuussa kadottaa työmotivaatiota.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

> Alin taso on 150e kuussa - sillä ei voi mitenkään tulla toimeen muualla kuin äidin helmoissa.

Oikeastaan tavoitten sellaista perustulon tasoa, jolla juuri kukaan ei halua jäädä elelemään. Lisätuloa tarvittaisiin siis äidiltä, pikkutöistä, sossun luukulta tai opintolainan muodossa. Ei olisi ryhmää, joka eläisi mukavasti ja saisi kaiken tähän tarvittavan rahan tililleen säännöllisesti. Näin siksi, että pelkään, että halukkaita tuohon ryhmään kuuluvia olisi liikaa.

Jos kaikki työnteko muodostuu kannattavaksi järjestelmän järkeistymisen myötä, on mahdollista, että yleinen työinto kasvaa, ja perustuloa voi myöhemmin nostaa ilman riskiä siitä, että syntyy luokka, joka päättää elää leveästi muiden kustannuksella kontribuoimatta itse yhteiseen kassaan mitään. Tavoitteeni on siis pitää kaikille automaattisesti ja pyytämättä lankeava perustulo selvästi tämän tason alapuolella.

> Sama ajatus minullakin, mutta ilman takuutyömallia, en vaan näe sitä tarpeellisena, tai edes hyödyllisenä, vaan pelkästään kalliina.

Etsin kaksitasoisella mallilla kai samaa rajaa kuin sinä jaolla alle 23 vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. Peruspalkkaan liittyvä työvelvoite on mukana siksi, että toisaalta 1) en halua maksaa täyteen elämiseen riittävää perustuloa kaikille (vapaamatkustajuusriskin vuoksi), ja 2) haluan taata riittävän toimeentulon kaikille. Noiden kahden tavoitteen täyttämiseksi vaaditaan jokin lisäkikka. Kaksitasoisessa mallissa se on halukkuus sitoutua työn tekemiseen. Työtakuu (taatun peruspalkan päälle) on luonteva lisä tähän, sillä työnteon voi nähdä myös kansalaisoikeutena. Jonkinlaista työtä pitää myös järjestää siksi, että kansalaiset eivät voisi nostaa perustuloa peruspalkaksi pelkästään ilmoittautumalla peruspalkan saajaksi. Mukana seuraisi työvelvollisuus, mikä poistaa jonosta työhaluttomat, muissa töissä kävijät ja yrittäjät. (Puolipäiväiseksi peruspalkkalaiseksikin voi kyllä ilmoittautua.)

Peruspalkkamallin ei pitäisi olla nykyistä kalliimpi, jos ajatellaan niin, että jo nykyään työttömille annetaan eri reittejä myöten peruelämisen verran rahaa. Kyse on siis vain nykymallin järkeistämisestä. Pientä lisähintaa voi tulla siitä, että jonkun pitää järjestää työttömille töitä sen sijaan, että työttömät makailisivat kotona. Kansantalouden kannalta järjestetyn työn tekeminen ja aktiivinen töiden etsiminen voi olla kannattavampaa kuin (pahimmillaan) työttömien kotona makoilu ja oluen juominen.

> Teiden varsien siivoaminen on aivan normaali markkina - kunnalla on kaksi vaihtoehtoa, tekee itse tai ostaa ulkoa. Mikä tahansa tukimalli vääristää tämän.

Koska työllistäjä on yhteiskunta itse, en pidä tätä ongelmana. Periaatteessa on olemassa mahdollisuus, että olisi olemassa joku firma joka välittäisi tiesiivoojia, ja joka kärsisi siitä, että yhteiskunta välillä ostaisi siltä palveluita ja välillä ei. Yhteiskunnan ei tulisi kuitenkaan kiusata tätä firmaa näin, vaan sen tulisi palkata työntekijät suoraan, jos aikoo käyttää tiesiivousta työpuskurina lamojen aikana. Yhteiskunnan tulee siis käyttää järkeä työpalettia suunnitellessan. Helppoja ja joustavia kohteita ovat esimerkiksi erilaiset yhteikunnan omaisuuden kunnostustyöt.

> Tässä meillä on mielipideero - mielestäni tälläisiä töitä ei ole olemassa, tai jos on, ne ovat ojan kaivamista lusikalla.

Tuo sopii liberaalipuolueelle siinä mielessä, että fiosofiaan kuuluu kai kaiken mahdolisen työn teettäminen yksityisillä. :-) Yhteiskunnan voi kuitenkin nähdä myös vapaan markkinatalouden ja yhteiskunnan toteuttamien palveluiden symbioosina, jossa yhteiskunta ei aina tilaa kaikkea yksityisiltä. Nuo edellä mainitsemani yhteiskunnan omaisuuden kunnostustyöt ovat ehkä paras esimerkki töistä, joissa yhteiskunnan työtäkin voi niin haluttaessa teettää ilman markkinahäiriöitä. Se ei vielä ole markkinahäiriö, että kenenkään ei ehkä kannata perustaa kansallispuiston pitkospuiden rakenteluun keskittyvää yritystä, jos tiedossa on, että yhteiskunta hoitaa nuo hommat itse. (Tai voihan tuollaisenkin firman perustaa, ja yhteiskunta voi sen palveluita käyttää, yhteisellä ymmärryksellä siitä, että työt voivat olla hyvin satunnaisia.)

Yhteiskunta voisi minun puolestani tuottaa myös itselleen hyödykkeitä, kuten vaikkapa lautoja varastoon. Tällä on toki vaikutuksia vapaille markkinoillekin, mutta niin pieniä, että ne voi hyväksyä. Häiriöt jotka tulisivat siitä, että laman sattuessa työttömiä vain makuutettaisiin mitään tekemättöminä ovat mielestäni suurempia kuin tällaiset minimoidut hätäaputöihin perustuvat häiriöt.

Totean vielä sen, että jos peruspalkkalaisten määrä lähtisi merkittävään ja pysyvään kasvuun normaalissa työmarkkinatilanteessa, oikea lääke olisi peruspalkan tason alentaminen. Peruspalkan tavoite ei siis ole ylisuurien tulojen takaaminen, vaan vain toimiminen puskurina palkkahaitarin alapäässä.

> viemme viljaa Afrikkaan, jossa sitä ei tuistamme johtuen aina kannata viljellä

Tällaiset markinahäiriöt eri aloilla ovat nykyajan ongelma, mutta perustulomalleilla ei kai ole vaikutusta tähän.

> Erikoista - itse uskon että perheitä nimenomaan kannattaa tukea, sillä metsään mennyt kasvatus on todella kallista.

Minäkin kannatan nimenomaan hyvän kasvatuksen tukemista. Halusin rajata ulos ainoastaan syntyvyyden kasvattamisen tukemisen. Valitettavasti käytännössä näitä ei ole aivan helppo erottaa toisistaan. Äitiyspakkauskin on huippujuttu. Ehkä pitäisi leikata niiden eläkkeitä, jotka ovat tuottaneet tähän maailmaan useampia kuin kaksi lasta. Tämä ei vaikuttaisi lasten hyvinvointiin. :-)

> Jos ymmärrän mallisi oikein, "takuutyöraha" olisi noin tonnin kuussa.

Olen vältellyt numeroiden mainitsemista ja puhunut vain yleisesti tasosta, jonka katsotaan riittävän peruselämiseen. Palkka voisi olla tuota hieman korkeampikin sillon, kun yhteiskunnan talous vetää, ja työvoima hakeutuu luonnostaan vapaille markkinoille töihin. Näin takuutyösektori pysyy koko ajan mahdollisimman pienenä.

Filosofiani on suunnilleen sellainen, että henkilö, joka ilmoittaa, että ei halua tehdä mitään, mutta haluaa yhteiskunnan elättävän hänet, saa perustulon ja joutuu sen lisäksi hakemaan vähän rahaa sossusta. Samainen (useimmille peruselämiseen riittämätön) perustulo annetaan kaikille muillekin. Henkilö joka joutuu työttömäksi, ei ole täysin työkykyinen, tai ei viitsi itse etsiä töitä, saa aina halutessaan peruspalkan verran rahaa, ja työpaikan tai työvelvoitteen, ja pääsääntöisesti tulee tällä palkallaan toimeen (saattaa olla lähellä sinun mallisi perustulon tasoa). En tähtää yhetiskunnan menojen kasvattamiseen vaan niiden pitämiseen nykyisellä tasolla. Tai oikeastaan tähtään yhteiskunnan kulujen alentamiseen sitä kautta, että uusi malli olisi toimivampi, työntekoon kannustavampi ja aina työnteon palkitseva, ja tämän tervehtymisen seurauksena yhteiskunta saisi myös lisää veroeuroja, mikä tulkittaisiin säästöiksi. Ehkä myös työttömien määrä vähenisi jne.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

"Oikeastaan tavoitten sellaista perustulon tasoa, jolla juuri kukaan ei halua jäädä elelemään."

Niin minäkin - 150e (nuoret, ei lukio tai amis), 300e (nuoret, lukio tai amis) tai maksimissaan 600e.

"Jos kaikki työnteko muodostuu kannattavaksi järjestelmän järkeistymisen myötä, on mahdollista, että yleinen työinto kasvaa, ja perustuloa voi myöhemmin nostaa ilman riskiä siitä, että syntyy luokka, joka päättää elää leveästi muiden kustannuksella kontribuoimatta itse yhteiseen kassaan mitään. Tavoitteeni on siis pitää kaikille automaattisesti ja pyytämättä lankeava perustulo selvästi tämän tason alapuolella."

Uskon että 600e kuussa on tämän rajan alapuolella - mutta samaa mieltä siitä, että perustuloa ei pitäisi sitoa esim. elinkustannusindeksiin vaan työttömyysasteeseen, ja sitä pitää voida korjata pienemmäksi tai suuremmaksi tarvittaessa.

"Jonkinlaista työtä pitää myös järjestää siksi, että kansalaiset eivät voisi nostaa perustuloa peruspalkaksi pelkästään ilmoittautumalla peruspalkan saajaksi."

Tämä on se ongelma - työttömiä on neljännesmiljoona, tälläiselle määrälle ei mitenkään voi keksiä mitään järkevää työtä. Maan tilausbussikapasiteetti ei luultavasti riittäisi viemään kaikkia metsäsavottaan päivittäin.

"Pientä lisähintaa voi tulla siitä, että jonkun pitää järjestää työttömille töitä sen sijaan, että työttömät makailisivat kotona."

Tämä hinta voi olla todella suuri.

"Kansantalouden kannalta järjestetyn työn tekeminen ja aktiivinen töiden etsiminen voi olla kannattavampaa kuin (pahimmillaan) työttömien kotona makoilu ja oluen juominen."

Minä haluaisin, että oluen juonnin lomassa mietitään mitä duunia voisi tehdä, mitä taitoja voisi opetella tai millainen yritys naapurustosta puuttuu - jos päivä kuluu ojaa lusikalla kaivaessa, mihinkään näistä ei jää aikaa ja energiaa.

"Helppoja ja joustavia kohteita ovat esimerkiksi erilaiset yhteikunnan omaisuuden kunnostustyöt."

Esimerkiksi esittämäsi siltojen kunnossapito on kaikkea muuta paitsi helppoa - käytännössä vain roskia voi kerätä ilman koulutusta. Lunta voisi myös luoda, mutta siihenkin on firmansa.

Toisaalta, jos laitat jonkun tekemään koulutustaan vastaavaa työtä ilmaiseksi (tai tuettuna), se on pois palkallisista työpaikoista.

"Tuo sopii liberaalipuolueelle siinä mielessä, että fiosofiaan kuuluu kai kaiken mahdolisen työn teettäminen yksityisillä."

Ei ihan niinkään, itse pitäisin esim. erikoissairaanhoidon, koulutuksen, poliisit, palomiehet, armeijat jne julkisina.

"Se ei vielä ole markkinahäiriö, että kenenkään ei ehkä kannata perustaa kansallispuiston pitkospuiden rakenteluun keskittyvää yritystä, jos tiedossa on, että yhteiskunta hoitaa nuo hommat itse. (Tai voihan tuollaisenkin firman perustaa, ja yhteiskunta voi sen palveluita käyttää, yhteisellä ymmärryksellä siitä, että työt voivat olla hyvin satunnaisia.)"

Mielummin niin että jokin firma tekee niitä satunnaisesti, kuin että kunnan palkkalistoilla on joku jolle ei löydy täysipäiväistä tekemistä.

"Yhteiskunta voisi minun puolestani tuottaa myös itselleen hyödykkeitä, kuten vaikkapa lautoja varastoon. Tällä on toki vaikutuksia vapaille markkinoillekin, mutta niin pieniä, että ne voi hyväksyä."

Itse en olisi valmis lähettämään ihmisiä suolakaivoksiin : )

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

Ja eräs ajatus ennen kuin unohdan sen - mallissasi rationaalinen toimija ilmoittautuu korkeammalle tuelle ja odottelee kutsua metsäsavottaan.

Kun kutsu tulee, lähtee päiväksi Nuuksioon nauttimaan luonnosta, ja keräilemään sen verran risuja kuin sattuu huvittamaan.

Kun liikutat suuria määriä porukkaa, tämä on vääjäämätön lopputulos - jos palkka ei riipu siitä kuinka hyvin duunin tekee, ja potkuista ei ole pelkoa, niin mikäs siinä sieniä poimiessa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #13

> Ja eräs ajatus ennen kuin unohdan sen - mallissasi rationaalinen toimija ilmoittautuu korkeammalle tuelle ja odottelee kutsua metsäsavottaan.
>
> Kun kutsu tulee, lähtee päiväksi Nuuksioon nauttimaan luonnosta, ja keräilemään sen verran risuja kuin sattuu huvittamaan.
>
> Kun liikutat suuria määriä porukkaa, tämä on vääjäämätön lopputulos - jos palkka ei riipu siitä kuinka hyvin duunin tekee, ja potkuista ei ole pelkoa, niin mikäs siinä sieniä poimiessa.

Tehdyn työn tason ei tarvitsisi olla erityisen korkea. Järjestelmän tulee sopia myös sellaisille työntekijöille, joille pieni hutilointi ja laiskottelu on luontevaa. Oleellista on se, että tekee sovitun ajan työtä, ja tämä työ on edes jollain mittarilla järkevää ja tuottavaa. Hyvä jos vesaikkoa kaatuu jonkin verran. Jos työntekijä on selvästi työhön kelpaamaton, pitää etsiä uusi työkohde (yhteiskunnan velvollisuus etsiä). Jos tämäkään ei selvästi toimi, kyseinen henkilö pitää kai pudottaa perustulon ja sossun luukun varaan. Peruspalkka on niin paljon korkeampi kuin perustulo+sossu, että useimmat tekevät mieluummin tällaista mielekästä työtä kuin heittäytyvät pois järjestelmästä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #12

> 150e (nuoret, ei lukio tai amis), 300e (nuoret, lukio tai amis) tai maksimissaan 600e.

Minun korvissani tuo kuulostaa suunnilleen siltä, että perustulo = 150e, peruspalkka ≥ 600e, ja lukio ja amis katsotaan yhteiskunnan hyväksymäksi osapäivätyöksi, joka oikeuttaa osaan (perustulon päälle tulevasta) peruspalkasta.

> tälläiselle määrälle ei mitenkään voi keksiä mitään järkevää työtä

Järjestelmä pitää ajaa ylös varovasti. Osa voisi saada peruspalkkaa myös nykyiseen tapaan, olemalla työmarkkinoiden käytettävissä, eli ei saisi tehdä pimeitä töitä, vaan pitäisi odotella komennusta savottaan.

Uuteen järjestelmään kuuluisi ehdottomasti työttömien (+ peruspalkkalaisten) lukumäärän ajaminen alas nykyiseltä korkealta tasolta. Olemme kai yhtä mieltä siitä, että kaikille lankeavan perustulon pitäisi näissä malleissa helpottaa työntekijöiden palkkaamista.

> Tämä hinta voi olla todella suuri.

Töiden järjestämisen kustannukset olisivat toivottavasti lähinnä henkilöstön palkkakuluja. Ehkä yksi henkilö per pikkukunta riittäisi. Jos järjestelmä kokonaisuudessaan parantaisi työllisyyttä, viraston kokonaistyöntekijämäärä voisi piankin laskea. Mitään kalliita järjestelyitä ei harrastettaisi, esimerkiksi kalliita tilausbusseja viemään työntekijöitä tuottamattomaan työhön. Metsätyöt voisi tarvittaessa hoitaa niin, että annetaan vesuri käteen, ja ilmoitetaan työntekijälle kartan avulla kulloinkin työn kohteena olevan metsälohkon silainti. Tämä ei olisi tietenkään kaikkein mukavinta työtä. Teiden siivoukseen oman kodin lähellä riittäsi jo nippu roskasäkkejä (plus yksi kunnan autoa käyttävä täydet säkit keräävä työntekijä).

> jos päivä kuluu ojaa lusikalla kaivaessa, mihinkään näistä ei jää aikaa ja energiaa

Kansalaisilla olisi täysi vapaus valita puolipäiväperustyö kokopäiväisen sijaan. Ehdotin myös, että aktiivisella työnhaulla voisi kuitata osan työvelvoitteesta. Perustyön tekemisen ei siis pitäisi jarruttaa työnhakua eikä tulevaisuuden suunnittelua. Peruspalkka voisi varmaankin olla niin korkea, että jo puolipäivätyö riittäisi laihaan toimeentuloon.

(Puolipäiväinenkin metsätyö voi kyllä viedä mehut tuollaiseen työhön tottumattomalta, jolloin uuden työn hakemiseen ei ehkä enää riitä energiaa, mutta parissa viikossa tilanne kyllä kunnon kasvaessa korjaantuu. :-) )

> siltojen kunnossapito

Nykyään tuo vaatii kyllä ammattitaitoa ja koneitakin. Muutaman apumiehen työmaille voi aina sijoittaa. Lumenluonti ei ole ehkä luonteva kohde, koska se on jokseenkin vakiokokoinen urakka joka vuosi (yksitysille tai kunnan työntekijöille). Kesällä helpoin ratkaisu voisi olla ylimääräisten kukkien kasvattaminen ja istuttaminen puistoihin. Tämä työ ei olisi mistään pois, ja mukava viihtyvyyslisä kaikille. Vanhainkodissa ja kouluissa lisätyövoimasta ei olisi haittaa. Ehkä yksityisiinkin vanhainkoteihin yms. voisi tarjota sellaista työapua, joka ei vaikuttaisi henkilökuntavaatimuksiin.

> jos laitat jonkun tekemään koulutustaan vastaavaa työtä ilmaiseksi

Markkinahäiriöitä tietenkin välteltäisiin. Korkeasti koulutetuille voisi toki järjestää myös koulutusta vastaavaa työtä. Minusta yhteiskunta voisi hyvin kehitellä vaikkapa julkisten laitosten käyttöön sopivia tietokoneohjelmia. Se ei olisi minusta ongelma, jos yhteiskunta näin syrjäyttäisi joitain ohjelmistotaloja markkinoilta. Jos saa työllisyystöinä aikaan jotain parempaa kuin mitä markkinat kykenevät tuottamaan, markkinoiden tarjoamat ratkaisut joutavatkin pois markkinoilta. Hyvät ilmaiset perusohlelmat kaikkien yhteiskunnan toimjoiden käyttöön säästäisivät yhteiskunnalle paljon rahaa.

> itse pitäisin esim. erikoissairaanhoidon, koulutuksen, poliisit, palomiehet, armeijat jne julkisina

Minusta myös perusterveydenhoidon hoitopäätökset olisi järkevä pitää julkisina. Kuukausipalkkainen virkaan palkattu lääkäri tekisi hoitopäätökset lääketieteellisin perustein eikä sairauksista saatavien tulovirtojen mukaan. Tämä ei sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että itse toimenpiteet (esim. sydänleikkaus) tilattaisiin joltain yksityiseltä toimijalta.

> Mielummin niin että jokin firma tekee niitä satunnaisesti, kuin että kunnan palkkalistoilla on joku jolle ei löydy täysipäiväistä tekemistä.

Peruspalkkalaisista vastaava virasto järjestäisi toimettomaksi jääneelle työntekijälle uuden työkohteen, joten joutilaita ei (periaatteessa) olisi minkään laitoksen nurkissa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #14

"Minun korvissani tuo kuulostaa suunnilleen siltä, että perustulo = 150e, peruspalkka ≥ 600e, ja lukio ja amis katsotaan yhteiskunnan hyväksymäksi osapäivätyöksi, joka oikeuttaa osaan (perustulon päälle tulevasta) peruspalkasta."

->Perustulo 600e, alle 23 maksetaan alennettua perustuloa

"Mitään kalliita järjestelyitä ei harrastettaisi, esimerkiksi kalliita tilausbusseja viemään työntekijöitä tuottamattomaan työhön. Metsätyöt voisi tarvittaessa hoitaa niin, että annetaan vesuri käteen, ja ilmoitetaan työntekijälle kartan avulla kulloinkin työn kohteena olevan metsälohkon silainti."

-> Cmon, tämän jälkeen näkisimme vesureita mm. terasseilla. Illan koittaessa ne sitten palautettaisiin (jos se on tarpeen?).

"Teiden siivoukseen oman kodin lähellä riittäsi jo nippu roskasäkkejä (plus yksi kunnan autoa käyttävä täydet säkit keräävä työntekijä)."

-> Jos oletetaan että saisit neljännesmiljoona ihmistä kerämään roskia, Suomi olisi roskaton käytännössä päivässä. Muistan kun armeijassa laitettiin komppanian verran miehiä siivoamaan, luokkaa hehtaarin nurmikenttä oli roskaton alle viidessä minuutissa. Käsky oli "jokainen kerää viisi roskaa"

Tulkitsen sinua niin, että ihan sama mitä tekevät ja kuinka paljon tekevät, kunhan tekevät - tässä ei ole mitään järkeä.

"Minusta myös perusterveydenhoidon hoitopäätökset olisi järkevä pitää julkisina...Tämä ei sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että itse toimenpiteet (esim. sydänleikkaus) tilattaisiin joltain yksityiseltä toimijalta."

-> Tämä on hyvä pointti, jonka laitan korvan taakse, kiitos!

Nyt pitää lähteä katsomaan apinoiden planettaa, eli kaupungille - tästä syystä joudun jättämään keskustelun ainakin tältä päivältä tähän. Saatan palata asiaan huomenna, mutta käsittääkseni (ideologinen?) mielipide-eromme kiteytyy kysymykseen, löytyykö yhteiskunnasta niin paljon tekemätöntä työtä, joka on löydettävissä keskusjohtoisesti.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että tekemätöntä lisäarvoa on äärettömästi, mutta vain jos nuo neljännesmiljoona ihmistä valjastetaan miettimään mitä se voisi olla - tästä olen aikaisemminkin kirjoittanut: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236423-s...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #16

> -> Cmon, tämän jälkeen näkisimme vesureita mm. terasseilla. Illan koittaessa ne sitten palautettaisiin (jos se on tarpeen?).

Jos työnjohtaja havaitsisi tuon, seurauksena olisi huomautus tai putoaminen perustulolle.

> neljännesmiljoona ihmistä kerämään roskia

Parempi laittaa noista neljännesmiljoonasta ainakin muutama tuhat keräämään roskia kuin makuuttaa koko jengiä kotona.

> Tulkitsen sinua niin, että ihan sama mitä tekevät ja kuinka paljon tekevät, kunhan tekevät - tässä ei ole mitään järkeä.

Kuten sanoin, työn pitäisi olla joillain mittareilla järkevää ja tuottavaa. Jos viranomaiset eivät kykene osoittamaan tuollaista työtä, työhön ilmoittautuneet saavat peruspalkkaa pelkästä työn odottelusta.

> käsittääkseni (ideologinen?) mielipide-eromme kiteytyy kysymykseen, löytyykö yhteiskunnasta niin paljon tekemätöntä työtä, joka on löydettävissä keskusjohtoisesti

Elän siinä toivossa, että uusi järjestelmä pudotaisi työttömien määrän nykyistä alemmas. Näin ongelma helpottuisi jonkin verran. Kävisi myös niin, että mahdolliset työhaluttomat eivät kiinnostuisi peruspalkasta sen työvelvoitteen vuoksi, vaan jäisivät pelkän perustulon piiriin.

On myös mahdollista, että viranomaisten ja yksityisen puolen väliin saataisiin rakennettua niin luonteva rajapinta, että se mahdollistaisi laajasti työn teettämisen yksityisellä puolella niin, että yhteiskunta maksaisi oman siivunsa palkasta. Näin kaikkia ei tarvitsisi työllistää roskien keruuseen yms.

Esimerkiksi vammaisten kohdalla tämä voisi toimia aika hyvinkin niin, että vamman vaikeudesta riippuen yhteiskunta lupaisi maksaa tietyn osan kyseisen henkilön palkasta. Näin nuo henkilöt voisivat työllistyä oman valintansa mukaan yksityiselle sektorille. TÄysikuntoisten työntekijöidenkin kohdalla yritettäisiin etsiä sopivia sääntöjä vapaiden työmarkkinoiden linkkaamiseksi takuutyöjärjestelmään.

En usko että välillämme on paljon ideologiasta johtuvia perustulomalliin vaikuttavia eroja. Ehkä olet liberaalina vähän enemmän yksityistämiseen päin kallellaan (?). Molemmat etsimme kai mahdollisimman suoraviivaista perustulomallia, joka eliminoisi mahdollisimman suuren osan nykyisestä byrokratiasta ja tarjoaisi elinkeinoelämälle ja työntekijöille terveemmän pohjan tehdä ja tarjota työtä. Ja tämä vielä niin, että vapaamatkustajuus minimoituisi ja työllisyysaste nousisi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17

"Jos työnjohtaja havaitsisi tuon, seurauksena olisi huomautus tai putoaminen perustulolle."

->Työnjohtajat neljännesmiljoonalle ihmisille -> tuhansia ihmisiä. Ellei sitten kiertävä vuoro, mutta sitten ollaankin jo Itä-Saksassa. Ja toisaalta kuka valvoo työnjohtajia : )

"Parempi laittaa noista neljännesmiljoonasta ainakin muutama tuhat keräämään roskia kuin makuuttaa koko jengiä kotona."

->Nimenomaan ei ole, jos se maksaa luokkaa 300e x 250 000 kuussa. (ts. korotettu perustulosi)

"Molemmat etsimme kai mahdollisimman suoraviivaista perustulomallia, joka eliminoisi mahdollisimman suuren osan nykyisestä byrokratiasta ja tarjoaisi elinkeinoelämälle ja työntekijöille terveemmän pohjan tehdä ja tarjota työtä. Ja tämä vielä niin, että vapaamatkustajuus minimoituisi ja työllisyysaste nousisi."

-> Jos tämä on pyrkimyksesi, en ymmärrä miksi haluat väkisin monimutkaistaa mallia toteuttamalla siihen vapaaehtoisen työvelvoitteen (siinäpä vasta paradoksi), joka on kallis, väärinkäytöksille altis eikä välttämättä tuota mitään lisäarvoa yhteiskuntaan.

***

Muutin hieman sanamuotoja perustulomallistani, ja nostin sitä eurolla per päivä, jotta se asettuu samalle tasolle kuin nykyinen yksin asuvan kansaneläke. Tällä menisin itse:

***

Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan tätä nuorempien osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien kansaneläkkeen, sekä lapsi- ja asumislisän. Jos elämä kohtee kaltoin, sosiaalivirastosta voi yrittää anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #20

> Työnjohtajat neljännesmiljoonalle ihmisille

Nyt viranomaiset vahtivat sitä, että korvauksia saavat eivät missään nimessä tee työtä. Jatkossa valvottaisiin sitä, että annetut työtehtävät tulevat tehdyiksi. Tuo jälkimmäinen voi olla helpompaakin, ja erityisesti kaikkien kannalta mielekkäämpää.

> Nimenomaan ei ole, jos se maksaa luokkaa 300e x 250 000 kuussa. (ts. korotettu perustulosi)

Nyt noille kaikille maksetaan työttömyyskorvauksia. Tuon porukan on tarkoitus pienentyä. Tällöin on mahdollista maksaa kunnon palkkaa. Jos porukka ei pienene heti, pitää maksaa vain sen kokoista peruspalkkaa, että kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Karkeimmillaan lähdetään siis nykyisten korvausten tasolta työvelvoittein, mutta tavoitteena on säätää parametrit niin, että kaikki hyötyvät. Uudessa perustulojärjestelmässä (peruspalkkaa alempi) perustulo tekee työntekijän palkkaamisen vapaille markkinoille halvemmaksi, joten imua siihen suuntaan pitäisi kai syntyä kaikissa malleissa.

> haluat väkisin monimutkaistaa mallia toteuttamalla siihen vapaaehtoisen työvelvoitteen

Mannihan on suoraviivainen ja yksinkertainen. Kuvittelin että sinä halusit monimutkaista mallia 23-vuoden rajoineen. ;-)

> väärinkäytöksille altis

Millä tavalla?

> Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

Kustannusneutraalius on tosiaan hyvä tavoite. Tai ehkä tavoittelemme molemmat oikeastaan kustannussäästöjä sitä kautta, että työllisyystilanne kohentuisi uuden järjestelmän myötä, ja verovaroja kertyisi näin lisää. En rohjennut heittää peliin mitään numeroita parustulon ja peruspalkan koosta, koska yhtälö on kovin vaikea, kun uuden järjestelmän tulisi korvata kerralla monet erilaiset nykyiset etuudet.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #27

"Nyt viranomaiset vahtivat sitä, että korvauksia saavat eivät missään nimessä tee työtä. Jatkossa valvottaisiin sitä, että annetut työtehtävät tulevat tehdyiksi. Tuo jälkimmäinen voi olla helpompaakin, ja erityisesti kaikkien kannalta mielekkäämpää."

Kelassa on viitisen tuhatta työntekijää, mallisi tuplaisi tuon, jonka kustannus olisi satoja miljoonia vuodessa.

"Nyt noille kaikille maksetaan työttömyyskorvauksia."

Vertaamme nyt siis järjestelmään, jossa perustulo ilman velvotteita on luokkaa 600e kuussa - vapaaehtoisen työvelvoitteesi kanssa oletan että tuo nousee noin lukuun 900e.

"Millä tavalla?"

Mennään töihin, muttei tehdä töitä, vaan esim. poimitaan sieniä.

" En rohjennut heittää peliin mitään numeroita parustulon ja peruspalkan koosta, koska yhtälö on kovin vaikea, kun uuden järjestelmän tulisi korvata kerralla monet erilaiset nykyiset etuudet."

Lukuja on pakko esittää, koska lopulta kyse on siitä, millä summalla elää, mutta niin niukasti, että työmotivaatio säilyy.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #31

> Kelassa on viitisen tuhatta työntekijää, mallisi tuplaisi tuon

Lähdetään siitä, että sama määrä viranomaisia valvoo työn tekemistä kuin nyt sitä, että eivät tee työtä. Sama määrä vilppiäkin.

> Vertaamme nyt siis järjestelmään, jossa perustulo ilman velvotteita on luokkaa 600e kuussa - vapaaehtoisen työvelvoitteesi kanssa oletan että tuo nousee noin lukuun 900e.

Peruspalkan tulisi olla tasolla, jolla ihminen tulee toimeen. Sen tulisi olla hieman korkeampi kuin perustulo + sossun avustukset (= taso jolla juuri ja juuri tulee toimeen). En osaa arvioida, millä tasolla työttömyyskorvaukset nykyään keskimäärin ovat. Jos lähdetään liikkeelle niin, että peruspalkka niin korkea, että siitä uhkaa aiheutua lisäkuluja, yksi mahdollinen reitti olisi myöntää alussa takuutyöpaikkoja vain rajallisesti. Peruspalkan tasoa voi pitää korlealla, jos tehdyt työt tuottavat jotan (esim. marjoja metsästä myyntiin ulkomaille). Yhtälö on monimutkainen, mutta jos ihmiset tekevät työtä nykyisen työttömyyden sijaan, tuottoa pitäisi syntyä sen verran enemmän, että peruspalkka voi olla lopulta selvästi korkeampi kuin alin toimeentulon taso.

> Mennään töihin, muttei tehdä töitä, vaan esim. poimitaan sieniä.

Silloin putoaa pois takuutöistä. Jos työ on sienien poimiminen, pitää tuoda päivän päätteeksi kori sieniä, ja gps ei saa osoittaa, että on oleiltu baarissa. Pitää siis valita työt, joita voi ainakin pistokokein valvoa, jos täyttä luottamusta työntekijään ei ole. Ei pinnaamisen takuutöistä pitäisi olla sen helpompaa kuin pinnaamisen normaalitöistä. Jos päällekatsoja välttämättä tarvitaan, yhden takuutyötä tekevän voi nimetä sellaiseksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #33

Debatin pohjalta en usko että tulevaisuudessa Suomeen toteutettava perustulomalli tarvitsee minkäänlaista työvelvoitetta ja lopetan keskustelun tältä osaa tähän.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #34

Joo, eri mallit ja niiden erot taisivat tulla jo tulla selviksi. "Työvelvoite" oli tietenkin kansalaisten vapaaehtoinen valinta ja oikeus korkeampaan perustuloon/peruspalkkaan ja työntekoon (työpanosta vastaan).

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei kovin liberaalia vaatia toisia tekemään jotakin tai edes ohjata muita poliittisesti. Teidän keskustelu koski nyt vain ohjailua.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Eivätkö omalle tilille automaattisesti määrävälein putoava perustulo ja yhteiskunnan kaikille halukkaille kansalaisille takaama työpaikka peruspalkalla kuulosta kansalaisten vapauksia ja valinnanmahdollisuuksia lisääviltä toimenpiteiltä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei se nyt ihan noin jutuissanne mennyt.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #29

Kyllä se noinkin meni (takuutyöpaikka oli tosin vain minun skenaariossani). Mukana oli tietenkin myös muita mausteita, kuten vähän korkeampipallkkaistenkin työpaikkojen generoinnin helpottaminen yhteiskunnan maksaman peruspalkan avulla, ja ikävämpiäkin, kuten taipumus vähentää tarkoituksellista pitkäaikaista ansiosidonnaisella oloa (yhteiskunta jättäisi tällaisten optioiden järjestelyn muille organisaatioille).

Käyttäjän ErkkaRuotsalainen kuva
Erkka Ruotsalainen

Omaan tilanteeseeni sopisi hyvin toimeentulotuen lakkautus ja sen siirtäminen työmarkkinatukeen korotuksena. Vaikka tilini saldo näyttää nollaa niin toimeentulotukea ei tipu koska perin kolmasosan metsästä ja siskot 2/3. En saa edes itse sitä siis myytyä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Järjestelmän viilaaminen yksittäistapausten huomioonottamiseksi on pääsyy siihen miksi sosiaaliturvahimmeli on sellainen kuin se on, joten en lähtisi viilaamaan sitä lisää yksittäistapauksesi takia, vaan purkaisin mieluummin koko pajatson.

Ratkaisisiko esittämäni perustulomalli (alla) ongelmasi, ja jos ei, niin miksi ei?

***

Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan tätä nuorempien osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien kansaneläkkeen, sekä lapsi- ja asumislisän. Jos elämä kohtee kaltoin, sosiaalivirastosta voi yrittää anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

Käyttäjän ErkkaRuotsalainen kuva
Erkka Ruotsalainen

Toivottavasti väliaikainen tilanteeni vain heikkenisi tuonkokoisen perustulon myötä. Nykytasoni jaettuna 30 päivälle = 26€. Suurin problaama minulla lienee 520€ vuokra. Satasella jo yksinäinen syö riittävästi kuukauden mutta laskut upottaa veneen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

Näkisin että perustulon päälle sossusta parisataa kuussa vuoden määrämittaisena, jonka aikana talous kuntoon tai muutto kimppakämppään edessä.

Miltä kuulostaa?

Käyttäjän ErkkaRuotsalainen kuva
Erkka Ruotsalainen Vastaus kommenttiin #24

Se kuulostaa kohtuulliselta jossei ihan hyvältäkin. Itselleni se olisi nykytasoon nähden 50€ kuussa lisää. Sen on yllättävän iso raha kuukausitasolla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Olen perustulon kannattaja koska nykyinen monimutkainen, useista eri tuista koostuva tukimuoto on, paitsi erittäin kallis organisoida ja jakaa, myös erittäin epätasa-arvoinen.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/07/0...

Vastustajien pääargumentti kielteiselle kannalleen on perustulon kalleus.
Kun puhutaan sotesta, perustellaan sitä sen tuomilla säästöillä! Miksi ei tässä yhteydessä puhuta säästöistä mitään?

Säästöjä tulee mm. byrokratian purkamisesta kymmeniä ellei satoja miljoonia.
Väärinkäytökset loppuisivat.
Ylisuuret tuet, ks linkki yllä, loppuisivat
Helsingin ja Mannerheimintien asuntoja vapautuisi työssäkäyvien tarpeisiin ja vuokrataso laskisi
Järjestelmä olisi tasa-arvoinen ja kannustava jne, lisääkin perusteluja varmasti löytyy, mutta tässä pikainen analyysini niistä.

Nykyinen perustulokokeilu vesitettiin jo vastustajien, eli virkamiesten toimesta! Heille hyvä veli verkoston varjeleminen on vapaamuurarien valaakin vahvempi velvoite.
Perustulo, nimensä mukaisesti pitäisi olla perustulo, niin pieni että, se kannustaa/pakottaa hankkimaan toimeentuloa myös muualta tai karsimaan elinkustannukset minimiin. Muita tukia ei saisi.
Nykyäänhän sosiaalituki kannustaa mahdollisimman korkeisiin asumis-, ym. kuluihin.

PS Sote etenee koska se tuo Kokoomuslaisille yrittäjille rahaa ja Keskusta valtaa ja virkamiespaikkoja.
Perustulo ei, koska sen veisi niitä molemmilta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kelan organisaatiokustannukset ovat 430meur vuodessa, perustulo säästäisi tuosta ainakin puolet, luultavasti enemmänkin.

Tämän lisäksi vuokrat lähtisivät laskuun, joka säästäisi nykyisissä asumistuissa toisen mokoman - uskallan väittää että puolisen miljardia säästyisi vuodessa yhteensä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset