*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Tiede hyötyisi avoimesta ja neutraalista julkaisualustasta

  • Citadelissakin jotkut teokset ovat maksumuurin takana.
    Citadelissakin jotkut teokset ovat maksumuurin takana.

Ennenwanhaan poloiset opiskelijat joutuivat istumaan pölyisissä kirjastoissa selaten läpi teoksia, jotka saattoivat liittyä aiheeseen, mutta nykyään lähteet löytyvät tehokkaasti Google Scholarilla. Scholarin (ja vastaavien) myötä tieteen työn tuottavuus nousi moninkertaiseksi verrattuna fyysisiin kirjoihin perustuvaan tieteentekoon.

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä (HS 7.8.2017) on hyvä pelinavaus siitä, kuinka tiedettä voisi yhä edelleen edistää. Kun vuonna 2008 tein diplomityötäni siitä, kuinka toimiston istumajärjestys ja fyysinen asettelu kannattaa järjestää jotta ohjelmistoprojektit onnistuvat paremmin, jätin huomiomatta kaikki lähteet joita ei scholarilla löydy tai joihin silloisella TKK:lla ei ollut lukuoikeuksia. Nyt joudun surukseni huomaamaan, että mainiota diplomityötäni ei edes löydy Scholarilla, ainoa osuma nimelläni on eräs Metropolian lopputyö, johon minua haastateltiin asiantuntijana.

Maailma ei siis ole valmis - HS nostaa (aiheellisesti) tikunnokkaan 35 miljoonan euron vuotuiset maksut kustantajille, mutta kyse on paljon suuremmasta asiasta: kuinka rakentaa alusta, jossa on kaikki maailman tiede reaaliajassa kaikille julkisena, vertaisarvioituna ja maksuttomana?

Vastaava projekti on jo tehty joidenkin aineiden osalta ensimmäisen ja toiseen asteen tason oppimateriaaleille. Khan Academylla voisi aivan hyvin korvata valtaosa Suomessa käytetyistä matematiikan, fysiikan ja kemian oppikirjoista. Loppuisi vihdoin niilläkin rahastus.

Tieteen osalta historiassa hieman vastaava harjoitus tehtiin 300 eaa, Aleksandrian kirjastossa (Wikipedia):

"Ptolemaios III:n määräyksestä kaikki kaupungissa vierailleet joutuivat luovuttamaan kaikki omistuksessaan olleet kirjat kopioitaviksi kirjaston kirjureille. Alkuperäiset kappaleet laitettiin kirjastoon, ja kopiot annettiin niiden alkuperäisille omistajille."

On triviaalia rakentaa globaali ja julkinen alusta, jossa kuka tahansa voisi julkaista tieteellisiä artikkeleitä. Oman Wikipedian polkaisee pystyyn käytännössä nollakuluilla tunnissa jos taitoa riittää. Tieteellinen julkaisualusta tarvitsisi toki erilaisen lähestymistavan, niin että artikkeleja ei voi jälkeenpäin muokata, ja ne julkaistaan  vasta kun ne on vertaisarvioitu riittävän monen asiantuntijan toimesta, mutta teknisesti eikä kustannusmielessä alusta ei ole mikään ongelma.

Todellinen este ei ole tekninen, vaan nykyisten tieteellisten kustantajien hegemonia - ne toki mielellään pitävät kiinni miljoonistaan. Tiede on kuitenkin monituhatvuotinen projekti, ja nykyisten toimijoiden asema on siinä mittakaavassa ohimenevä ja merkityksetön.

Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä digitaalisessa maailmassa, tässä on eräs loikka jonka se voi tehdä - seuraava Aleksandrian kirjasto voi olla suomalaista perua. 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka seisoo jättiläisten hartioilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ja jos jotakuta aihe kiinnostaa, niin Google Books projekti on myös tutustumisen arvoinen:

https://www.theatlantic.com/technology/archive/201...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hitusen aihetta sivuten pitäisi tämän toteutua:
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...
Korkeakoulujen opetusmateriaalin tulisi olla avointa kaikille veronmaksajille, jotta elinikäisen oppimisen tavoite toteutuisi. Korkeakoulut toimivat pääosin verorahoilla ja oppimisen helpottamiseksi niiden tulisi julkaista avoimesti oppimateriaalinsa muidenkin kuin oppilaidensa käyttöön. Nykyiselläänkin materiaali jaetaan opiskelijoille käytännössä sähköisesti ja olisi pieni askel tuoda se saatavaksi myös muille. Itse asiassa järjestelmien kannalta olisi todennäköisempää kustannustehokkaampaa ja helpompaa mahdollistaa niiden avoin jako nykyisen suljetun sijaan.

Jyrki Paldán

Ei tuossa ole kyse kenenkään hegemoniasta, vaan markkinataloudesta. Sama ongelma koskee mm. patentteja ja muita vastaavia immateriaoikeuksia. Tiedon aktiivinen salailu hidastaa kehitystä rankalla kädellä, mutta markkinoiden palkitsemismekanismin vuoksi niin on pakko tehdä. Jos rahoitus perustuu kilpailuun, ja kunnia työstä kuin työstä henkilöllistyy aina yhteen tai muutamaan puhuvaan päähän, on salailu ja maksullisuus välttämätöntä. Tuo markkinamekanismi onkin lähes täydellisessä ristiriidassa immateriaoikeuksien ja internetin luonteen kanssa. Kuten Slavoj Žižek on oivasti huomauttanut, internet ilman keinotekoisia lukkoja on kommunismia puhtaimmillaan - kaikki on yhteistä ja vapaasti luotavissa/kopioitavissa. Eikä olla kovin kaukana absurdista tilanteesta, jossa noiden lukkojen ylläpitämiseen kuluu yhtä paljon resursseja kuin itse sisällön tuottamiseen.

Mainitsemiasi avoimia ja ilmaisia julkaisualustoja on jo aika paljonkin. Ne eivät vain oikein ole nousseet valtavirtaan, koska tieteentekijöillä - saati sitten yrityksillä! - on hyvin pienet insentiivit toimia niiden kanssa. Kaupallisilla suljetuilla aluistoilla on enemmän valtaa, mammonaa ja kunniaa. Markkinatalouden mekanismien seurauksena.

Esittämäsi kollektiivinen ratkaisu Alexandrian kirjastosta on oiva, ja Suomessahan se on osittain käytössä. Korkeakoulut ostavat kollektiivisia lisenssejä eri tietokantoihin, ja Suomessa laaditut tutkimukset ovat vapaasti luettavissa yliopistojen kirjastoissa. Tietysti olisi toivottavaa, että vastaava kollektiivinen ratkaisu ulotettaisiin paljon helpommin kaikkien saataville internettiin, ja sen pitäisi koskea lähes kaikkia tiedejulkaisuja globaalisti. Samalla täytyisi joko antaa tuolle julkaisualustalle globaali verotusoikeus, tai uudistaa tieteen rahoitusjärjestelmä kokonaan.

Jotkut uskovat piilottelujärjestelmän "kannustavan" tieteen ja luovan työn tekijöitä saavuttamaan entistäkin enemmän, mutta sen osalta perustelut ovat todella heikoilla kantimilla. Tuntuu että tieteentekijöille itsellään on suurin pala hampaankolossa noiden lukkojen kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset