*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

  • Suomen tilanne on paha (Kuva: Findikaattori)
    Suomen tilanne on paha (Kuva: Findikaattori)
  • Ruotsin tilanne pahempi (Kuva: Suomen Pankki)
    Ruotsin tilanne pahempi (Kuva: Suomen Pankki)

Kommentti: Suomesta on tullut ainutlaatuinen velka- ja verohelvetti (IS 9.8.2017) on suomalaiselta lehdistöltä harvinaisen suoraa puhetta:

"Suomessa valtio ja kunnat keräävät veroja pää märkinä, ja lainaa otetaan. Silti rahat eivät riitä hyvinvointivaltion pyörittämiseen."

Voisin lainata melkeinpä koko kirjoituksen tähän, sillä siitä ei löydy yhtään kappaletta jonka kanssa olisin eri mieltä, mutta sen sijaan kannustan lukemaan alkuperäisestä lähteestä.

Nykyinen hallituksemme on jatkanut edellisten linjalla, ilman mitään todellisia rakenteellisia uudistuksia. Hallitus on toki luvannut taittaa Suomen velkaantumisen 2019 (US 8.8.2017) aikana, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkinen velkaantuminen loppuisi, vaan sitä, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei enää kasva.

Ennätyksellisen julkisen velan lisäksi niskassamme on myös ennätyksellinen kotitalouksien velka (TE 15.7.2017), jonka taittamista ei hallitus lupaa. Tämä on poliittisesti järkevää, sillä yksityisen velkaantumisen hidastaminen tappaisi talouskasvun, joka tekisi julkisen velan taittamisen vaikeammaksi.

Lopulta yksityisen velkaantumisen lopettaa vain yksi asia, eli korkojen nousu - ja korkoja perinteisesti on perinteisesti nostettu nousukausien aikana. Käytän termiä perinteisesti, sillä on toki mahdollista (joskin hyvin epätodennäköistä) että "This time it's different." ja korot eivät enää ikinä nousekaan.

Läntisen naapurimaan tunnelmat aiheesta ovat seuraavat (KL 12.6.2017):

"Korkojen nostaminen tulee kuitenkin olemaan pitkä prosessi, jossa Ruotsi seuraa isompiaan."

Artikkelissa on myös mainio kohta, Riksbankenin pääjohtaja pesee kätensä Ruotsin asuntokuplasta:

”Asuntomarkkinamme ovat huonosti hoidetut ja kotitaloutemme liian velkaantuneita. Se on vaaraksi koko taloudelle, ja myös finanssisektorille, jos sitä ei hoideta.

Ingvesin mielestä keskuspankkia on turha syyttää. Se on globaalien korkotasojen vanki."

ja

"Syypäitä asuntokuplaan ovat hänen mukaansa poliitikot, joilta puuttuu tahto toteuttaa uudistuksia."

Kotikutoinen asuntokuplamme ei ole läheskään niin paha kuin Ruotsissa, mutta pidän todennäköisenä että nousevat korot tulevat aiheuttamaan korjausliikkeen täälläkin.

Kotitalouksiemme velkaantuminen on todennäköisesti julkista velkaamme suurempi ongelma, ja molemmat pitäisi mielestäni saada taittumaan.

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä velka on veli otettaessa, mutta pankinjohtajan veli istuu pakkohuutokaupassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Euroopalta on jäänyt huomiotta Tsekkien keskuspankin koron nosto.

Ei Euro maa, jolla ei ole painoarvoa ?
Vai varteenotettava tulevaisuuden näkymä, koska eihän tsekkien keskuspankkiin mahdu kaikkien rahat kasvamaan koroa ?

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Julkinen velkaantuminen jatkunee, kunnes jokin osa nykyisestä velkakierteestä hajoaa. Tuolloin yksityiset (luultavasti suurelta osaltaan ulkomaalaiset) lunastavat suuren osan julkisen omaisuudesta ja lopuksi sosiaaliturvalta putoaa pohja ja Suomessakin tullaan taas näkemään mitä oikea köyhyys on.

Julkisen menoihin tuskin puututaan ja kakun jakajien määrä sen kuin kasvaa kasvamistaan. Päättäjien on niin hemmetin helppo syytää lisää rahaa vaikka miten typeriin juttuhin, kun raha ei ole omaa. Hyvänä esimerkkinä uusin korruptiotapaus on tämä Suomi 100. Jos tuosta tapauksesta haluaa lisää tietoa, niin kannattaa katsoa Tere Sammallahden videolta, joka on kaivanut asiasta vähän pintaa syvemmältä.

https://m.youtube.com/watch?v=UB1Pqo6xTy4

Yksityisestä velkaantumisesta ei voi oikein päätellä mitään pelkästään lainamääriä ja tuloja tarkastelemalla. Laskuihin pitäisi vielä ottaa vähintäänkin mukaan omaisuus.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Korkojen nousu olisi todellakin pelastuksemme.

Itse en kuitenkaan enää usko, että korkojen normalisointi olisi enää mahdollista, sillä jo syntyneen ylivelkaantumisen vuoksi kansainväliset keskeiset keskuspankit ovat juuttuneet ikuiseen rahaelvytykseen.

Mielestäni olemme keskellä fiat-valuuttojen resetoitumisskenariota.

--

Rakenteellisia uudistuksia pitäisi siltikin kiivasti tehdä, mutta alhaisten korkojen takia poliittinen paine siihen puuttuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset