*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Ylioppilaskirjoitukset ovat huono tapa mitata kykyä ja tahtoa

  • TKK:n ovet olisivat saattaneet pysyä kiinni (allekirjoittanut kuvassa oikealla vuonna 1999)
    TKK:n ovet olisivat saattaneet pysyä kiinni (allekirjoittanut kuvassa oikealla vuonna 1999)

Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä (HS 16.08.2017) puuttuu oikeisiin ongelmiin (välivuosiin haaskattu aika, valmennuskurssirahastus), mutta ei parhaalla mahdollisella tavalla.

Ministeriön ehdotuksena on, että korkeakoulujen pääsykokeet korvataan ylioppilaskokeella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukion ensimmäisen vuoden opiskelijan pitää olla riittävän kypsä ymmärtämään, että loppuelämä saattaa riippua siitä miellyttääkö opettajan pärstävärkki vai ei.

Itse en aikoinaan ollut, enkä jaksa uskoa että valtaosa populaatiosta on myös, joten käytännössä tapahtuu niin, että riittävän valveutuneet vanhemmat ymmärtävät vaatia pilteiltään riittävästi, ja lopuille käy ns. ohraisesti.

 

Siispä esitän parempaa tapaa ratkaista pääsykokeista johtuvat ongelmat - Aholan korkeakoulujen aloituspaikkamalli:

***

Jokainen toisen asteen (ylioppilastutkinto, ammattikoulu) tutkinnon suorittanut voi hakea milloin vaan mihin tahansa korkeakouluun, ja hänet hyväksytään automaattisesti.

Hän voi kuitenkin suorittaa vain ensimmäisen vuosikurssin kursseja, jotka kaikki järjestetään verkkokursseina, joihin voi halutessaan osallistua myös paikan päällä luentosalissa.

Joka vuosi parhailla arvosanoilla ensimmäisen vuoden kurssit suorittaneet hyväksytään opiskelemaan kyseisen alan kandidaatiksi tai maisteriksi. Jos opiskelija jää rannalle, arvosanojen korottaminen seuraavina vuosina on mahdollista.

***

Mallissa on useita hyötyjä, se vähentää hukattujen välivuosien ongelmaa, mittaa opiskelijoiden motivaatiota ja kykyä hyvin, sekä lisää heidän perustietojaan opiskeltavista aiheista pääsykokeita erittäin hyvin. Tämän lisäksi se vie Suomen koulutusjärjestelmää kohti vääjäämätöntä, jossa fyysisellä sijainnilla on vähemmän merkitystä. (Kts. Korkeakoulupolitiikka tarvitsee uuden strategian, HS 5.2.2016)

Malli ratkaisee sisäänpääsyn ongelmat, mutta korkeakouluissa on myös toinen merkittävämpi ongelma, eli liian suuret tai pienet sisäänottomäärät. Tähän paras ratkaisu on sitoa opiskelupaikkojen määrä valmistuneiden työllistymisasteeseen:

Työttömyysasteen pitäisi sanella koulutusmäärät (AA, 30.5.2016)

Aloituspaikkamäärät kassakoneella kohdalleen (AA, 1.10.2015)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä otettaessa askeleita eteenpäin, niitä kannattaa ottaa kerralla useampi kuin vain yksi.

 

PS. oletettavasti moni kommentoija löytää esimerkkejä, joissa kaikkia ensimmäisen vuoden kursseja ei voi järjestää ns. massakursseina. Ratkaisu tähän on siirtää ne kurssit toiselle vuodelle.

PSS. lupa kuvan näyttämiseen on saatu herroilta joiden naama näkyy kokonaan, kiitoksia heille, ja kolmannellekin - good times!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Ihan hyvää pohdiskelua taas. Esittämäsi malli taitaa olla jo käytössä joissakin Euroopan maissa? Suomessa tällaisen uudistuksen suurin este olisi toki eräiden ammattiliittojen jyrkkä vastustaminen...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Käsittääkseni joissakin Euroopan maissa kaikki pääsevät sisään, mutta ne joiden opinnot eivät etene potkitaan ulos.

Tämä on käsittääkseni hieman kalliimpaa, ja aiheuttaa opiskelijoille koko opiskeluajan kestävää stressiä, joten mieluummin tekisin kuten ehdotan.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Jep. Eipä siinä, vanhojen ja jäykkien rakenteiden uudistaminen vaan on Suomessa hyvin hankalaa kuten kaikki tiedämme...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Valmennuskurssirahastus ei tämän myötä mihinkään katoaisi. Nimi vain muuttuisi. Niistä tulisi arvosanojen korottamiskursseja.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Heh, samaan aikaan henkilö suorittaisi kurssia uudelleen, ja valmennuskurssia samasta aiheesta.

Näin voisi käydä, en pidä mahdottomana.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mitenhän ne ensi kevään pääsykokeet? Eräs hyvin läheinen nuorimies vietti pakollisen välivuoden armeijan takia. Vaikuttaa sukupuoleen perustuvalta syrjinnältä.

Aikoo pyrkiä tekniseen korkeakouluun.

Pitääkö jo tällaisestakin huolestua. Jotakin ainakin muuttuu jo keväällä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Melko näätäilyä jos muutokset tulevat voimaan jo ensi keväänä, eikä tarkalleen vielä kerrota miten.

Kyllä muutoksissa pitäisi joku parin vuoden siirtymäaika olla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Ministeriön ehdotuksena on, että korkeakoulujen pääsykokeet korvataan ylioppilaskokeella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukion ensimmäisen vuoden opiskelijan pitää olla riittävän kypsä ymmärtämään, että loppuelämä saattaa riippua siitä miellyttääkö opettajan pärstävärkki vai ei."

En nyt oikein ymmärrä. Miten pärstävärkki vaikuttaa itse ylioppilaskokeen arvosanoihin?

Ensimmäisen vuoden ja kirjoitusten välillä on kyllä aikaa kerrata ja opiskella, jotta itse kokeessa pärjää.

Nimim. Yliopoilaskokeista paljon paremmat arvosanat kuin tällä pärstävärkillä kursseista..

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Itselläni meni eräs aine hunningolle koska en tullut aivan kaikkien opettajien kanssa toimeen, tähän siis viittasin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, ymmärrän toki että joskus hankaluuksia on ja en itsekään nyt kaikkien opettajien kanssa tullut toimeen.

Itse pidän kuitenkin jonkinlaista jatkuvuutta ja tulosten merkitsevyyttä tärkeänä. Se että yläasteen arvosanoilla on merkitystä ammatilliseen koulutukseen ja lukion pyrittäessä pitää homman paremmin lapasessa. Samaten se että lukion lopun ylioppilaskokeilla on oikeasti jotain merkitystä toimii samoin.

Ilmeisesti olet opiskellut Otaniemessä, itse aloitin opiskelut siellä 1989 sähkö- ja tietoliikennetekniikassa. Pääsykoe oli käytännössä yhtä kuin pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot lukiossa. Joten aika pitkälle olisi päästy katsomalla ylioppilaskokeen arvosanat ko aineista. Silloin niillä oli tosin merkitystä s.e. nistä sai pisteitä lisää. Itsekin olisin päässyt parille laitokselle vain ylittämällä ns kynnysehdon ei joitain pisteitä pääsykokeesta.

Itse näen että ylioppilaskokeen arvosanat olisivat kohtuullisen toimivia kunhan ne painottuvat siihen, mitä alalla eniten tarvitaan. Esim ensimmäisen vuoden sähkö- ja tietoliikennetekniikan perusmatikat ja fyssat piirianalyysistä puhumattakaan eivät kyllä olisi lähteneet ilman kunnollista pohjaa niistä lukiosta.

Ylioppilaskokeen arvosanoja voi myös korottaa ja ymmärtääkseni mahdollisuuksia niihin on kohtuullisne usein - ainakin puolivuosittain. Joten ellei arvosanat riitä, niin myöhemmin voi myös opiskelemalla parantaa arvosanoja ja hakea uudelleen. itse lukion arvosanoille nyt ei hirveästi painoa pitäisi laittaa mm kertomastasi syystä.

Se verran nuorta kapinallista on ainakin minussa, että ellei lukiolla ja yliopilaskokeella olisi ollut merkitystä, niin aika hurlumheillä olisi menty (nytkin toki mentiin, mutta kokeessa piti kuitenkin skarpata).

Tietoni ovat toki vanhentuneita ja kuulun ehkä jos näissä osastoon ennen kaikki oli paremmin. Itse en näe kuitenkaan niin ongelmalisena joko ylioppilaskokeita tai pääsykoetta tai niiden yhdistelmää. Olisihan se mukavaa kaikkea kokeilla, mutta kyllä siinäkin resursseja hukkuu. Eri asia olisi sitten tavallaan mikäli Suomessa joidenkin ulkomaiden tapaan yliopistossa olisi myös merkittävä määrä yleissivistäviä opintoja, jotka hyödyttäisivät (näiden lisäämistä olen joskus kannattanut, Otaniemenekin Esa Saariset ja muut tulivat paljon minun aikani jälkeen). Ainankin omana opiskeluaikanani aika vähissä oli muut kin itse alan opinnot.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #11

Itse pääsin sisään Otaniemeen vuonna 2001, ja pääsykoe todellakin oli lukion fysiikan ja matematiikan sisältö, ja aivan yhtä hyvin olisi voitu käyttää ylioppilaskokeen pisteitä noista aineista, eli ainakin teknisillä aloilla ehdotuksesi toimii.

Myös huolesi siitä, että ylioppilaskokeet olisivat täysin merkityksettömiä ja sitä kautta opiskelumotivaatio vähenee, on aiheellinen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #11

"Pääsykoe oli käytännössä yhtä kuin pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot lukiossa. Joten aika pitkälle olisi päästy katsomalla ylioppilaskokeen arvosanat ko aineista. "

Olen eri mieltä.

Entä jos joku ammattikoulun huonosti käynyt ongelmanuori havahtuu myöhemmässä elämänvaiheessaan, että halua ja kapasiteettia löytyy parempaankin, mutta aikuislukio ei houkuttele? Pääsykoemenettelyssä hän voi itsenäisesti opiskella lukion oppimäärän vuodessa tai parissa, ja kilpailla opiskelupaikoista tasavertaisesti. Pelkkiä lukion papereita tuijottamalla hänen potentiaalinsa jäisi käyttämättä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset