*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Elämää Mauritaniassa

  • Pekkarointia parhaimmillaan (Kuva: wikipedia)
    Pekkarointia parhaimmillaan (Kuva: wikipedia)

Kilometrin silta piskuiseen saareen ja hulppea valtatie metsässä – nämä ovat siltarumpupolitiikan kauneimpia kukkasia (HS 30.8.2017) palautti mieleen mainion Hollannissa rakennettiin 150 000 euron silta oraville (IS 12.11.2016), jossa Haagin pormestari vakuuttaa:

"Hän painotti, ettei silta maksanut kaupungille mitään, vaan rahat tulivat veronmaksajilta."

Tästä on kyse suomalaisessakin siltarumpupolitiikassa - poliitikkojen kannattaa äänien toivossa ohjata valtion rahaa omaan kuntaan aina kun mahdollista on, aivan sama vaikka investointien takaisinmaksuaika olisi vuosisata.

Haagin pormestari ei äänestäjiensä pelossa olisi kaupungin rahoilla olisi rakentanut oravasiltaa, eikä Norrback olisi rakennuttanut Raippaluodon siltaa Pohjanmaan maakunnan rahoilla - juuri tästä syystä valtion tuet tulisi minimoida (AA 31.12.2016), ja siirtää mahdollisimman paljon menoja kuntien (AA 8.10.2016) ja maakuntien (AA 27.8.2017) harteille, toki alentaen valtionverotusta saman verran.

En tiedä löytyykö yhteiskuntatieteestä (tai taloustieteestä) tälle virallista teoriaa, mutta kyse on siitä, että mitä kauempana tai useamman väliportaan päässä lystin maksajasta raha käytetään, sitä suurempia summia tötöillään tai kähmitään kotiin päin (nämä ovat käytännössä synonyymeja).

Hypoteesin paikkansapitävyyttä voi tarkastella tutkimalla EU:ta (BBC 5.11.2014), jossa tötöily on miljardiluokkaa vuodessa.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä pekkarointi on maanpetos.

 

Muita kirjoituksiani aiheesta:

Kuntien kilpailu valtion rahoilla pitää lopettaa

Perustuslakioppineella on mökki saaressa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Siltarumpupolitiikasta samaa mieltä. Ihmettelen vain miten HS toimittaja kuvailisi pieniä saaria Suomen merialueella, kun neljänneksi suurin on piskuinen?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Raippaluoto 142 neliökilometriä.
Helsinki 184,5 km2.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ottaen huomioon millainen molokin kita pääkaupunkiseudun liikennehankkeet ovat valtiolle (tarpeellisia hankkeita toki, eivät tietenkään mitään iljettäviä siltarumpuhankkeita) tuntuu helsinkiläisten jatkuva itku muun Suomen liikennehankkeista vähän kornilta. Uskokaa tai älkää, tarpeeseen niitä tehdään.

Yksi esimerkki tällaisesta korniudesta oli takavuosien hanke Kallan siltojen remontista, jota arvosteltiin Kataisen siltarumpupolitikointina. Loppuun kuluneiden nostosiltojen remontti oli kuitenkin tuiki tarpeellinen. Ehkäpä nämä itkijät olisi pitänyt tuoda Kuopioon nauttimaan sellaisesta siltojen jumittamisesta johtuneesta liikenneruuhkasta...

Hailuodon sillasta muuten... siinä olisi hanke, jolla aidosti säästettäisiin valtion varoja pitkällä tähtäimellä. Pitkä tarkoittaa tässä noin viittä vuotta, jolloin vikmeistään uusien lauttojen tilaaminen loppuun kuluneiden tilalle alkaa olla pakollista. Mutta eiköhän tuokin siltahanke tyrmätä iljettävänä kepulaisena siltarumpupolitikointina...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

En kannata valtion tukia myöskään pääkaupunkiseudun liikennehankkeisiin, nekin ovat pekkarointia.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kannattaa ajella Kuopijosta Iisalmeen päin illlalla. Koko 78 km väli on valaistu lyhtypylväin.
Oli kuulemma kepuli Kääriäisen henkilökohtaisen ponnistelun tulos tämä.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ihan hyvä juttu se valaistus, sen verta vilkkaasti liikennöity tieosuus on kyseessä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Saatat olla oikeassa, vaikka oma kokemus on että ilta-11 aikaan liikenne on siellä hyvin harvaa. Tuohon se yleensä osuu, kun Espoosta lähtee pudottelemaan perjantaina klo 18 maissa.

Tuo ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä relevantti kysymys, vaan pitää arvioida täyttyivätkö asetetut kriteerit. Vähintään nykyisillä liikennemäärillä Tiehallinnon kriteeri kannattavalle tievalaistukselle edellyttäisi kahta liittymää per kilometri. Epäilen vahvasti ettei tuo täyttynyt koko välille. Jos eivät kriteerit täyttyneet, on kyseessä kouluesimerkki siltarumpupolitiikasta.

http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/1000105-v-06t...

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #7

joulukuussa iltapäivällä neljän jälkeen tilanne voi olla hieman toinen. Näyttäisi liikennemäärät olevan tuolla välillä kahta puolen 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Harvemmin tuota väliä tulee pimeässä ajettua, mutta päivällä liikenne on sitä luokkaa, ettei ohitusmahdollisuuksia juuri ole.

Tievalaistus on kyllä mukava turvallisuustekijä, jota en oikein osaa pitää siltarumpupolitikoinnin kohteena. Muistan miten helpottunut olin, kun ajoin yöllä nelostiellä Viitasaarelta Ouluun syksyn ensimmäisessä lumipyryssä ja Temmeksen paikkeilla alkoi jatkuva tievalaistus. Sakealla pyryllä kun kaukovalot ovat jokseenkin hyödyttömät, jopa haitalliset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Johan minä totesin, että saatat olla oikeassa, että valaistus on hyvä juttu. Siitähän ei ollut siis kiistaa, joten en oikein ymmärrä todistelusi tavoitetta?

Nyt kysymys oli siitä täyttyivätkö tielaitoksen kriteerit, kun Kääriäinen ajoi asian läpi. Jos kriteerit eivät täyttyneet, niin miksi sinä tuota kutsuisit?

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #9

Pitäisi käydä mittaamassa liittymien määrä, sittenhän tuon tietäisi ;) Mutta noin keskimäärin en ole törmännyt missään turhaan tievalaistukseen. Vaikka maksaahan se, niiden käyttäminen.

Ehkä sitä vain on oppinut liian hyvälle. Ainakin olin melkoisen hämmästynyt, kun ajoin ensimmäistä kertaa pimeällä moottoritiellä, jolla ei ollutkaan valaistusta. Kas kun täällä Pohjois-Pohjanmaalla ei ole ollenkaan sellaista oikeaa moottoritietä, vain tuota kaupunkisellaista, joka on koko matkaltaan valaistu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Samaa mieltä siitä, että pääsääntöisesti rakennuskohteet pitäisi päättää paikallisesti. Tähän tosin sellainen poikkeus, että valtakunnalliset liikenneyhteydet (kuntien välisiin asti) kannattaa jättää valtion vastuulle. Muuten ei synny kunnon verkostoa, eikä maksajaa saada sovittua (ketään ei esim. kiinnosta kustantaa teitä muukalaisten läpiajoliikenteelle).

Valitettavasti uudet maakunnat soteineen vievät päätösvaltaa tarpeettomasti aiempaa ylemmäs. Sama ongelma asioissa, joista EU haluaa päättää paikallisten puolesta.

Vaikka päätösvalta olisi paikallisilla, rahoituksen ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa. Niissä asioissa, jotka halutaan tuottaa tasaisesti kaikille suomalaisille (esim. peruspalvelut), valtio voi lähettää sopivan vakiosumman rahaa paikallisille tasoille eteenpäin jaettavaksi. Paikallisten omiin viritelmiin tarvittavat rahat voisi verottaa paikallisilta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Valtakunnalliset liikenneyhteydet pitäisivät olla mielestäni sekä maakuntatasolla päätetty että rahoitettu.

"Vaikka päätösvalta olisi paikallisilla, rahoituksen ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa."

Suotavaa olisi että noudattaa, muuten pekkarointi jatkuu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Suotavaa olisi että noudattaa, muuten pekkarointi jatkuu.

En näe tuota ongelmaa. Jos valtio antaisi alemmalle tasolle enemmän rahaa kuin on tarpeen, ja raha olisi korvamerkittyä, rahat voisivat mennä tarpeettomiinkin hankkeisiin. Mutta tuskin rahaa liikaa tulisi. Ja tämä on kai eri asia kuin puheena ollut ongelma.

Jos "pekkaroinnilla" tarkoitetaan rahojen ohjaamista omien äänestäjien miellyttämiseen, kai junailu on samanlaista molemmissa tapauksissa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #13

Mitä lähempänä maksajat (=äänestäjät) ovat, sen vaikeampi rahaa on tuhlata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset