Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Matalaa tuottavuutta ei kannata tukea, korkeaa tuottavuutta ei tarvitse tukea

  • On tämä työmaa!
    On tämä työmaa!

Erkki Virtasen kolumni: Yritystukia ei leikata vaan mielummin lisätään (Yle 26.09.2017) - kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut, Suomessa totuus kuuluu lasten ja eläkkeelle jäävien suusta. Erkki Virtanen on jo eläkkeellä, ja toivotan hänelle pitkää ikää, sillä totuudenpuhujia tämä maa kaipaa:

"Ja vielä neljäs ennustukseni: arvelin, että yritystukien leikkaamiseksi tehdään uusi yritys, taas kerran. Näin päättivät. Tosin hankkeen nimi on yritystukien uudistaminen. Sitä en osannut arvata, että hommaa hoitamaan asetetaan parlamentaarinen työryhmä. Arkisuomeksi käännettynä tämä tarkoittaa, että asia haudattiin kuuden metrin syvyyteen."

...

Lisättyjen yritystukien lista on pitkä, leikattujen lyhyt. Onnea vaan matkaan parlamentaariselle ryhmälle! Toivon parasta, mutta ennustan ihan muuta.

Jos tuloksia olisi todella haluttu, olisi hallituksen ollut syytä panna asialle nämä jutut tunteva reipasotteinen selvitysmies. Minulla on mielessä nimikin, mutta jääköön sanomatta."

Britannian kuninkaaksi pääsi aikoinaan se, joka onnistui vetämään miekan kivestä. Suomessa kyseessä ei ole miekka, vaan leikkauskirves, ja koska asianomaista ei nimetty, niin minäpä yritän.

Virkamiesselvitys yritystuista ja niiden vaikutuksista (Työ- ja elinkeinoministeriö) antaa hyvän taustan, ja virkamiehet ovat kätevästi liikennevaloilla värjänneet ne, joista aloittaa (kuvaliite) - periaatteessa olisin valmis niittämään virkamiesten ehdotusten mukaisesti, mutta jotta tämä ei mene ihan beesaamiseksi, niin avaan hieman omia perustelujani.

Teollisuuden, kasvihuoneiden ja konesalien alempi sähköverokanta 591 Meur

Maksakoot veronsa kuten muutkin - ei ole mitään syytä pitää näitä aloja muita tärkeämpinä. Tämän lisäksi tuki vähentää kannustimia säästää sähköä. Perusteluina tälle tuelle yleensä on "koska naapurikin tukee" - mitä en hyväksy.

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistamiseen sisältyvä verotuki 564 Meur

Kannustaa käsittääkseni tekemään matalan tuottavuuden aloilla ei-niin hyviä investointeja - poistetaan. Joku veroasiantuntija voi halutessaan avata tätä lisää kommenteissa jos haluaa.

Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta 451 Meur

Maksakoot veronsa kuten muutkin. Ei myöskään kannusta käyttämään polttoainetta vähemmän tai ympäristöystävällisemmin. 

Dieselpolttoaineen normia alempi verokanta (josta vähennetty henkilöautojen käyttövoimaverosanktio) 461 Meur

Poistetaan - diesel on niin last season.

Uusiutuvan energian tuotantotuki. Tuulivoima, biokaasu, puupolttoaine, mesähake (syöttötariffi) 273 Meur

Pois - energiantuotannon pitää olla markkinaehtoista, eikä aluepolitiikkaa.

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus (p.l kaivostoiminta)

Pois - ei kannusta säästämään energiaa.

TKI –toiminnan tukeminen (Tekesin avustukset yrityksille). Tukiohjelmat: tuki tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, tuki nuorille innovatiivisille yrityksille, tuki pkyritysten innovaatiotoimintaan, tuki innovaatioklusterien toimintaan ja investointeihin, tuki tutkimusinfran rakentamiseen ja uudistamiseen 152 Meur

Virkamiesten ehdotuksen vastaisesti olen valmis poistamaan tämänkin - suuryritykset tekevät R&D:tä ilman tukiakin, ja pienyrittäjien osalta olennaisempaa on saada sosiaaliturva koskettamaan myös yrittäjiä (esim. perustulolla). Rahoituksen kannalta olennaista on saada joukkorahoitusmallit sallituiksi Suomessa.

Maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajien lomituspalvelujen rahoitus 162 Meur

Matalasti tuottavia aloja ei kannata tukea, ja korkeasti tuottavia aloja ei tarvitse tukea.

Lainat TKI-toimintaan (Tekes) 147 Meur

Tämän tukimallin säilyttäisin - Suomen rahoitussektori riskirahalle on heikko.

Turpeen normia alempi verokanta 150 Meur

Miksi? Poistoon!

Avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 130 Meur

Tälläinen tuki voisi olla ok kuntatasolla, mutta ei valtiotasolla - nyt jokaisella kunnalla on insentiivi vetää rahaa maksimimäärä kotiinpäin (AA 31.12.2016), oli tarvetta tai ei.

Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) puolitettu CO2–vero 107 Meur

CHP:n on kannattavaa ilman verotukeakin, eikä tämä ole ulkomaille karkaamassa - kannattavaa toimintaa ei tarvitse tukea.

Kauppa-alusten työvoimakustannustuki 101 Meur

Ulosliputtakoot nämä iilimadot jos siltä tuntuu - tuet pois.

Edit 27.09.2017: Muutin mieltäni tästä kommenttien perusteella: aivan kaikkea merenkulkuun liittyvää tukea ei huoltovarmuudesta johtuen voi poistaa. Tarkka luku pitää selvittää huoltovarmuuskeskukselta.

Palkkatuki (yrityksissä työskenteleville) 30 Meur

Palkkatuki käsittääkseni vaikeuttaa vakituisen työpaikan saamista, koska yritykset kierrättävät palkkatuella olevia - poistoon. 

Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen eli kestävän metsätalouden ohjelma (ns Kemera-tuki) 56 Meur

Onko joku syy miksi metsäala ei voi kehittää itseään markkinaehtoisesti kuten kaikki muut alat? Poistoon!

Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista 0 Meur

Tuki jota ei makseta on helppo poistaa.

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki 43 Meur

Jos päästökauppa on huono mekanismi, luovutaan siitä, sen sijaan että negatoidaan sen kustannusvaikutuksia tuella. Poistoon!

Energiatuki (investointituki) (Tukiohjelmat: biojalostamohankkeet, merituulivoiman demohankkeet) 35 Meur

Hyvä tarkoitus, mutta väärä lähestymistapa - tässä valtio yrittää lyödä vetoa voittavan hevosen puolesta ampumalla muita hevosia jalkaan. Poistoon!

Maatalouden energiaveron palautus 33 Meur

Matalan tuottavuuden aloja ei pidä tukea.

 

Yhteensä kokoon kertyi 3557 Meur, eli noin 3,5 miljardia vuodessa. Jotta kirjoitus ei mene eturyhmäpolitikoinniksi, niin luvataan säästetyt rahat sinne mistä ne otettiinkin, eli yrityksille: säästetyillä rahoilla voisimme laskea yhteisöveron 20%:sta noin viiteen prosenttiin.

Vielä parempi olisi kuitenkin asettaa yhteisövero suoraan nollaan, ja siirtyä Viron malliin jossa verotetaan vasta yrityksestä maksettuja osinkoja, esimerkiksi 20% veroasteella.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä rahan siirtäminen vasemmasta taskusta oikeaan ja takaisin on haitallista, sillä molemmissa taskuissa on reikä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Hyvä kirjoitus. Samalla teemalla voisi tehdä jutun aiheesta mitä kannattaa, tai on aiheellista verottaa ja kuinka paljon.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Listasta puuttuu kiinteistövero, miksi?

Sitä mietin että jos olet valmis leikkaamaan yhdeltä ryhmältä mahdollisuuden vanhempainlomaan niin eikö moinen leikkaus silloin pitäisi tasapuolisesti tehdä kaikille?

Ja eihän kehitysvamaiset mitään tukiasuntoja tarvitse

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Avaa toki hieman kiinteistövero-kysymystäsi?

Mitä vanheimpainvapaaseen tulee, niin kyse on yrittäjien laittamisesta samalle viivalle.

Ja koita lukea linkkini valtion tuista - kunta voi tukea halutessaan, ei ole valtion tehtävä.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Kiinteistöveroprosentti on eri yksityisellä ja yrityksellä.Toinen toki tuon veron voi vähentää tuoksestaan.

Kenen kanssa yrittäjä tulee samalle viivalle vanhempainvapaassa? työntekijän?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #22

Yrittäjät tulevat samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa - vai mistä tuesta nyt puhuit.

Kiinteistöverosta voit kysyä selvityksen tehneiltä virkamiehiltä, voi olla että se ei ole suurimpien mukaan päässyt tai sitten vaan jostain syystä unohtivat sen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Pitkä lista, josta ei kait ollutkaan tarkoitus tarttua kerralla kaikkeen, joten otan yhden:

"Kauppa-alusten työvoimakustannustuki 101 Meur

Ulosliputtakoot nämä iilimadot jos siltä tuntuu - tuet pois."

Hiukan kieli poskessa tarkastellen, tämä on todellinen kultamuna säästökohteiden joukossa. Jonkinlaisen polkuriippuvuuden takana kun on lähes 2,9 miljardin säästöt vuodessa. Jaa miksi? No kun meillä ei ole kriisitilanteessa laivoja käytössä, niin meillä ei ole huoltovarmuuttakaan. Kun meillä ei ole huoltovarmuutta, ei meillä ole tarvetta puolustusvoimillekaan.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tähän ottaisin mielelläni huoltovarmuuskeskuksen mielipiteen - tokihan noilla kelluvilla yökerhoilla voi rahtiakin kuljettaa, mutta kysymys kai on että mistä satamasta ne huoltovarmuudelle välttämättömät asiat käydään noutamassa, ja kai tämä on sovittu hyvissä ajoin etukäteen?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jostain syystä muotoilet asian siten, että listaamasi tuki koskisi jotenkin erityisesti juuri noita kelluvia yökerhoja. Huoltovarmuuskeskuksen kannanottoja Suomen lipun alla purjehtivan tonniston riittävyydestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä löydät verkosta kohtuullisen kattavasti.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #7

Totta turiset:

https://www.varmuudenvuoksi.fi/aihe/huoltovarmuude...

Muutan kantaani tämän osalta, 101 miljoonaa ei lähde kokonaisuudessaan, siihen kuinka paljon lähtee tarvitaan huoltovarmuuskeskuksen apua.

Kiitoksia kommentista Tomi, aina oppii jotain uutta.

Eräs vaihtoehto on toki ratkaista ongelma valtionyhtiöillä, näinhän esim. Finnairin tapauksessa tehdään.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #24

Nooh, itse asiassa jos tarkastelet Suomen lipun alla kulkevien alusten omistusjärjestelyitä, huomaat että jonkinlaisia välimallin ratkaisuja on jo olemassa. Merenkulun tukijärjestelmistä löytyy kyllä kyseenalaisiakin elementtejä (joita Virtanenkin nostaa esiin), mutta tämä nimenomainen kuvio on kyllä mietitty kohtuullisen pätevästi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Periaatteessa olen samaa mieltä siitä, että turhat markkinoita vääristävät tuet pitäisi poistaa. Mutta muutama sana kuitenkin mahdollisista poikkeuksista.

Huoltovarmuuden muutkin jo mainitsivat. Listallasi olivat ainakin omat kauppa-alukset ja ruoan tuotanto. Huoltovarmuutta varmaankin halutaan ylläpitää. En tunne asiaa riittävän hyvin sanoakseni suoraan, mitkä keinot ovat parhaita, mutta käytettyjen keinojen tulisi joka tapauksessa olla mahdollisimman yksinkertaisia ja vääristämättömiä. Kauppalaivojen osalta valtio voisi vaikka ostaa markkinoilta liikenteeseen tietyn tarpeelliseksi katsotun määrän suomalaisia laivoja suomalaisella miehistöllä. Ruoan tuotannossa periaatteessa sama juttu, vaikka ala onkin paljon monimutkaisempi.

Toinen ongelma on mainitsemasi "koska naapurikin tukee". Jos rajat ovat auki, kuten nykyään ovat, ja muut maat maksavat vaikkapa maataloustukia, aika pakko kai maksaa Suomessakin (itse tai hyväksyä EU:n maksamat). Tullit olisivat vaihtoehto, mutta eivät kovin muodikas sellainen. Ilmastonsuojelussa hiilitullit voisivat kyllä olla toimiva ja tarpeellinenkin keino, jos oletamme, että kaikissa maissa halua fossiilikaivosten sulkemiseen ei ole.

Monissa tapauksissa naapureiden maksamista tuista voi vain todeta: hyvä että tukevat, niin me saamme noita tuotteita halvemmalla. Joskus tukeminen voi kuitenkin olla hyökäävää/puolustavaa, kuten vaikkapa omien yritysten tukemista vaikeina aikoina niin, että naapurien yritykset menevät konkurssiin omien sijaan.

Sekin pitää muistaa, että tekemättömyys maksaa meille jotain työttömyyskorvauksina ja muina sosiaalitukina, joten on mahdollista, että palkkahaitarin alapäässä jotain tukea pidetään jatkossa pysyvämminkin (vaikkapa jotain perustulon kaltaista). Vajaatuottoinen työ voi siis olla parempi vaihtoehto kuin täysin tekemätön työ.

Kannanottosi yritysten tutkimus- jakehittämishankkeiden rahoituksesta oli mielenkiintoinen. Yleistä koulutusta ja yliopistotutkimusta varmaankin kannattaa tukea. Jo menestyvien yritysten kohdalla tuki voi olla turhaa. Alkutaipaleellaan olevien yritysten kohdalla pieni riskinoton tukeminen voisi joskus olla paikallaankin. Pitäisi nähdä hieman tilastoja siitä, miten paljon tuollaiset tuet (riskien hallinta) ovat auttaneet aloittelevia yrityksiä nousemaan uudelle tasolle.

Pitää siis pyrkiä pois tuista, mutta todennäköisesti niitä myös jää. Kaikki jäljelle jäävät tuet pitäsisi perustella jotenkin. Ne eivät saa jäädä "saavutetuiksi eduiksi" ilman perusteluja. Näin tukien muuttaminen aina kun perustelut eivät enää päde, olisi helpompaa.

Vesa Pirilä

Siitähän tässä on pitkään unelmoitu, että Suomi tukisi maataloutta kuin naapurinsa, vaan ei. Suomessa jokaista markkinoitua saatua euroa kohti tukia maksetaan kaksi euroa. Ruotsissa 0,60€. Leikataan siis aluksi maataloustuista 100% sijaan vain 70% ja päästään Pohjois-Eurooppalaiselle tasolle.

Lähde https://www.uusisuomi.fi/raha/215466-suomi-erottuu...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

EU:ssa periaate on kai se, että jokaisessa maassa on voitava jatkaa maataloutta. EU jakaa tukia, jotta tämä olisi mahdollista. Vapaiden yhteismarkkinoiden aiheuttama pudotus tuotteiden hinnoissa korvataan tuilla. Siitä voi olla montaa mieltä, kuinka hyvin Suomi onnistui näissä neuvottelusissa liittyessään EY:hyn. Osan tuista Suomi joutuu maksamaan itse.

Viitatussa Mikko Kiesiläisen artikkelissa väitettin, että suomalaisilla maanviljelijöillä ei ole ollut tarvetta kehittää toimintaansa. Aika outo väite, kun kilpailu ja uudistumispaine on vuoden 1995 jälkeen pakottanut puolet maatiloista lopettamaan. Lopuilla tilakoko ja kai paljolti myös tehokkuus on kasvanut. Kiesiläisen lukujen taustoja en tunne.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #47

Tukimalli ajaa maanviljelijät optimoimaan saatuja tukia, ei niinkään tilan tuottavuutta tai viljelemään sitä mihin tila parhaiten soveltuisi, tai puhumattakaan siitä että saisivat sadosta parhaan mahdollisen hinnan, esim. brändäämällä tai jalostamalla.

Tätä vasten nostan hattua niille viljelijöille Suomessa jotka tuista omalla valinnalla luopuvat.

Näin mikä tahansa tuettu ala jää tuottavuuskehityksessä jälkeen.

Tuettomuudesta kokemuksia:

http://www.huffingtonpost.com/mark-ross/farm-subsi...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #48

> Tukimalli ajaa maanviljelijät optimoimaan saatuja tukia, ei niinkään tilan tuottavuutta tai viljelemään sitä mihin tila parhaiten soveltuisi, tai puhumattakaan siitä että saisivat sadosta parhaan mahdollisen hinnan, esim. brändäämällä tai jalostamalla.

Aivan. Nykyään kannattaa optimoida aiempaa enemmän byrokratian koukeroiden mukaan, eikä tuotannon järkevyyden mukaan.

Tuo viimeisin kohta, brändääminen ja jalostaminen on jo hieman erillinen (tuista riippumaton) kysymys. Olisi hyvä jos viljelijät ryhdistäytyisivät ja jalostaisivat tuotteitaan omatoimisesti tai yhdessä pidemmälle, vaikka globaali trendi onkin ollut se, että ylikansalliset ja suomaliset kaupalliset brändit jyräävät, ja viljelijät ovat tuossa prosessissa vain raaka-aineen tuottajia. Satakunta vuotta sitten omatoiminen jalostus ja osuustoiminta-ajatus oli Suomessa nousussa, mutta ajat ovat sttemmin muuttuneet.

> Tätä vasten nostan hattua niille viljelijöille Suomessa jotka tuista omalla valinnalla luopuvat.

Onko sellaisia? Olen kuullut vain yhdestä. Kuulostaa itsemurhataktiikalta, tai rikkaan harrasteluviljelyltä.

Muiden suomalaisten kannalta tuo olisi kiva juttu, mutta en kannusta siihen sen enempää kuin kaupunkilaista palauttamaan vapaaehtoisesti osan palkastaan valtiolle ja jättämään mersunsa ostamatta. Fiksumpaa on kannustaa valtiota muuttamaan tukipolitiikka järkevämmäksi.

Käsittääkseni muuten valtaosa viljelijöistä ei olisi halunnut siirtyä aiemmasta Suomen (toisella tavalla viljelijöiden tulot varmistavasta) mallista EY:n tukivetoiseen malliin, osin juuri noiden mainittujen väärien ja vieraiksi koettujen optimointi-insentiivien vuoksi. Viljelijän työn parhaita puolia on Suomessa aina ollut vapaus ja järkevät työn tulokset. Hyppiminen jatkuvasti muuttuvien sääntöjen mukaan, ja tuotannon (tai tuottamattomuuden) järjestely tukien mukaan, vie toiseen suuntaan.

Uudessa-Seelannissa maatalous saattaa hyvinkin toimia ilman tukia (riittävät luonnon resurssit suhteessa tarpeisiin + pitkät etäisyydet haittaamassa tuettujen kilpailijatuotteiden tuloa markkinoille). Suomessa tukien loppuminen tekisi viljelystä pääsääntöisesti kannattamatonta. Pieni lisä tähän päälle on se, että vaikka Suomi luopuisi omasta maataloudestaan, se joutuisi kai edelleen maksamaan oman osansa muun EU:n viljelijöiden tuista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #50

"Onko sellaisia? Olen kuullut vain yhdestä. Kuulostaa itsemurhataktiikalta, tai rikkaan harrasteluviljelyltä.

Muiden suomalaisten kannalta tuo olisi kiva juttu, mutta en kannusta siihen sen enempää kuin kaupunkilaista palauttamaan vapaaehtoisesti osan palkastaan valtiolle ja jättämään mersunsa ostamatta. Fiksumpaa on kannustaa valtiota muuttamaan tukipolitiikka järkevämmäksi."

Näin tietysti.

"Uudessa-Seelannissa maatalous saattaa hyvinkin toimia ilman tukia (riittävät luonnon resurssit suhteessa tarpeisiin + pitkät etäisyydet haittaamassa tuettujen kilpailijatuotteiden tuloa markkinoille). Suomessa tukien loppuminen tekisi viljelystä pääsääntöisesti kannattamatonta"

On hyvin vaikea sanoa mitä tukien lopettamisen jälkeen Suomessa kannattaa viljellä, jos mitään, mutta olettaisin että ainakin metsää.

Myös porotalous todennäköisesti voisi hyvin, mutta sitä ei nykyisestä käsittääkseni paljoa voi laajentaa.

"Pieni lisä tähän päälle on se, että vaikka Suomi luopuisi omasta maataloudestaan, se joutuisi kai edelleen maksamaan oman osansa muun EU:n viljelijöiden tuista."

Kyllä, kunnes toisin sovitaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #51

> On hyvin vaikea sanoa mitä tukien lopettamisen jälkeen Suomessa kannattaa viljellä, jos mitään, mutta olettaisin että ainakin metsää.

Metsätalous pyörisi varmaakin ihan kuin nytkin, ilman (oleellisesti markkinoihin vaikuttavia) tukia. Myös mainitsemasi porot jatkaisivat eloaan lähes nykyiseen tapaan, sillä nekin elävät aika itsenäisesti luonnossa. Porotalous muuttaisi kyllä muotoaan, jos tuet poistettaisiin. Varmaankin ylimääräinen ruokinta loppuisi, ja keskityttäisiin enemmän vain "sadonkorjuuseen", ehkä jopa metsästämällä, vähän samaan tapaan kuin hirvien kohdalla nyt.

Pellot saattaisivat suurelta osin metsittyä. Tai ehkä niilläkin voisi tehdä vielä jotain kannattavaa, kuten vaikkapa kasvattaa talvetkin ulkona pärjäävää karjaa. Niidenkin annettaisiin pääasiassa olla omissa oloissaan. Ehkä olisi varaa ja pakkokin korjata rehua joiltain pelloilta, jotta karja pärjäisi talven yli. Tämä voisi vielä pysyä kannattavana, jos liha saataisiin myytyä arvokkaana arktisena luomutuotteena.

Kukaties olisi kuitenkin helpompaa antaa peltojen vesakoitua ja metsittyä, ja hirvien laiduntaa siellä, ja korjata sato sitten hirvenlihan muodossa.

Suurin osa ruoan tuotannosta kuitenkin loppuisi Suomessa, ja volyymi vähenisi oleellisesti. Vain muutamia tällaisia pääasiassa luonnon omaan kasvuun luottavia erikoistapauksia jäisi (aiempaa laihempina) jäljelle. Kilpailu karsisi muun tuotannon pois. Tuskin ihmiset ostaisivat kaupasta tuplahintaista kotimaista ruokaa, vaikka se olisikin nyt luomumpaa.

Tämä kaikki sillä oletuksella, että valtakunnan talous ja elintaso säilyisi nykyisellään, ja viljelijöillä olisi mahdollisuus halutessaan elää nykyisen kaltaisilla sosiaalietuuksilla. (Käytäntö voisi kyllä olla se, että ensin heidän olisi myytävä metsänsä ja peltonsa, ja kuluttaa nuo rahat, ennen kuin pääsisivät sosiaalietuuksista nauttimaan.)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Yritystuet ovat tosiaan haitallisia. Nykymaailmassa valtion tehtävänä kannattaisi pitää hyvän ympäristön tarjoamista yrityksille. Yritysten suora tukeminen heikentää monesti kokonaisympäristöä, kun toiset selviävät tuilla ja toiset kilpailevat ilman tukia.

Hyvään ympäristöön kuuluu toimiva infrastruktuuri, yritysmyönteinen talouspolitiikka, koulutuksen korkea taso, yhteiskuntarauhan säilyttäminen jne.

Jos rahaa käytettäisiin yrittämisen mahdollisuuksien parantamiseen, Suomeen syntyisi sellaisia yrityksiä, jotka ovat tässä hetkessä kannattavia ja innovatiivisia. Esimerkiksi hevosalan tukeminen ei ole hyvä strategia, kun hevosien rooli kansantaloudessa on merkittävästi vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana. Siksi poliitikkoja ei saisi ikinä päästää ohjaamaan rahoja. Ne menevät helposti kaverin taskuun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Verohuojennukset ja korotetut poistot eivät ole samalla tavalla haitallisia kuin suorat rahalliset tuet. Niitä pystyy hyödyntämään vasta siinä vaiheessa, kun yritystoiminta on muutoinkin ollut riittävän kannattavaa pysyäkseen pystyssä. Ja lähtökohtaisesti, jos voro aikoo ottaa lompakostasi puolet ja viekin sitten vain kolmasosan, niin miltä kuulostaisi, kun hän ilmoittaisi tukevansa sinua siltä osin?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jos voro ottaa sinulta puolet ja naapurilta ei lainkaan, kyse on tuesta naapurille - jos voro ottaa molemmilta neljänneksen ketään ei tueta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Oikeudenmukainen ja reilu" kapitalismi on olemassa vain saduissa. Valitettavasti mielikuva tuollaisesta satumaisesta kapitalismista on se, joka saa niin monet työväenluokkaan kuuluvat ihmiset kannattamaan kapitalismia.

Todellisuudessa kapitalistiluokka hallitsemansa taloudellisen vallan avulla hallitsee myös parlamentteja.

Onko siis mikään ihme, että lainsäätäjät myöntävät yrityksille tukia, joista ei ole hyötyä tavalliselle tallaajalle? Pukki kaalimaan vartijana, eh?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Niin, mitä suosittelet ratkaisuksi? Kannattaako Suomen pyrkiä hyödyntämään epätäydellisiä ja monessa suhteessa epäreiluja maailmanmarkkinoita vai käpertyä siilipuolustukseen pahan maailman iskuja vastaan?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Niin, mitä suosittelet ratkaisuksi? Kannattaako Suomen pyrkiä hyödyntämään epätäydellisiä ja monessa suhteessa epäreiluja maailmanmarkkinoita vai käpertyä siilipuolustukseen pahan maailman iskuja vastaan?

Kuka on Suomi? Ensimmäinen askel on ymmärtää, että Suomen kansalaisilla ei ole yhteistä etua olemassa kapitalismin puitteissa.

Kysymys on siis siitä, edistetäänkö kapitalistien etua vai tavallisen kansan etua?

Jos tarkoituksena on edistää kapitalistien etua, jatketaan nykyisellä linjalla. Jos taas pyrkimyksenä on edistää tavallisen kansan etua, siirrytään sosialistiseen yhteiskunta- ja talousjärjestelmään.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #15

Eli käpertyminen siilipuolustukseen on kansan etu? Mitenköhän Suomen kansa siitä hyötyisi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Paitsi että markkinataloutta kannattavat liberaalit eivät kannata yritystukia lainkaan. Yritystuet ovta fundamentaalisen vasemmistolainen politiikanteon lähtökohta, yhteiskunnan ohjausta ilmentävä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Niin, mielestäsi siis Kokoomus, Keskusta ja tämä uuvattiliiga ovat vasemmistolaisia puolueita?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Keskustan maatalousyrittäjätausta on tehnyt siitä hyvinkin "vasemmistolaisen" tässä tuen jakamisasiassa. Kokoomuksessa on kyllä vahva markkinaliberaalisiipi, joka karsastaa tukia miltei kaikissa muodosisaan. Yleisesti yritystukia kannattavat ovat kyllä tietyssä mielessä luonnehdittavissa vasemmistolaismaisesti suhtautuviksi siitä riippumatta missä puolueessa he vaikuttavat.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #14

Kokoomuksessa voi olla markkinaliberaalisiipi, mutta käytännössä kaverikapitalismisiipi on ollut vahvempi, jos tarkastellaan sitä aikaa kun Kokoomus on toiminut hallituksessa 1987 lähtien. Itse olisin markkinaliberaalina kokoomuslaisena tehnyt jo tarvittavat johtopäätökset.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #14

Aloituksessa liberaali haluaa poistaa yritysverotuksen "Viron malliin"mutta ei mitenkään tunnu ymmärtävän, että omalla sisäisellä logiikallaan tämä olisi yritystukea. Koska hänen mukaansa näköjään tukea on kaikki jossa joku maksaa vähemmän veroa kuin joku muu silloin kun se omaan tulkintaan sopii.

Samalla kun vastustaa yritystukia siis ajaa 3,5 miljardin yritystukia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #20

Yritän nyt päästä pääsi sisään, kokeillaan onnistuuko:

Alkutilanne:

Firma a maksaa veroa 20 yksikköä, firma b saa yritystukea 20 yksikköä.

Amos puuttuu peliin:

Firma a maksaa veroa 0 yksikköä, firma b saa yritystukea 0 yksikköä.

Lopputulos: Amos on järjestänyt firmalle a 20 yksikköä yritystukea?

Nurinkurisesti kuvittelet että kaikki muutokset ovat tukea, kun todellisuudessa jokainen askel pois tasapuolisesta kohtelusta on tukea.

Vrt.

Mauri Pekkarinen puuttuu peliin:

Firma a maksaa veroa 40 yksikköä, firma b saa yritystukea 40 yksikköä. Tuulituki sopii tähän hyvin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta 451 Meur

Maksakoot veronsa kuten muutkin. Ei myöskään kannusta käyttämään polttoainetta vähemmän tai ympäristöystävällisemmin.

Dieselpolttoaineen normia alempi verokanta (josta vähennetty henkilöautojen käyttövoimaverosanktio) 461 Meur

Poistetaan - diesel on niin last season."

Amos on mennyt vihreiden lankaan. Liberaalit voisivat suoraan sanoa, että haluavat korottaa veroja miljardilla-3,5 miljardilla kun sitä kuitenkin tarkoittavat. Veronkorotukselle voisi olla jotain muitankin perusteita kuin että "diesel on niin last season".

Esimerkkinä: Kun dieselvero on X euroa ja bensavero X + Y euroa, laskemalla bensiiniveroa poistettaisiin dieselin saama tuki. Vaikka dieselvero pysyisi täsmälleen samana kuin nykyäänkin.

Tai jos turve maksaa veroa tuotannostaan ja esimerkiksi tuulivoima ei, katsotaan että turve saa tukea. Samalla kun se siis maksaa veroa. Oikeasti Suomessa ei tueta fossiilia polttoaineita vaan ne maksavat veroa.

Jos liberaalit olisivat kiinnostava puolue, veronkorotushingustaan saisi aikaan vaikka lööpin. Nyt vaikuttavat reinkarnoituneelta Ville Niinistöltä joka hasseineen ja vartioineen on kirjoittanut samaa tekstiä jo vuosia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olet oikeassa siinä, että verotuki voidaan poista laskemalla bensiinin verotus samalle tasolle kuin dieselin verotus, mutta jos teemme näin, yhteisöveroa ei voi alentaa.

Mutta, logiikallasi voimme myös laskea dieselin ja bensiinin verotuksen nollaan, ja vajeen kattamiseksi nostaa kaikkien yritysten yhteisöveroa.

Seuraavaksi voimme laskea jonkun muun yritysten menoihin liittyvän asian verotusta nollaan, ja nostaa taas yhteisöveroa.

Mihin yhteisöveroprosenttiin saakka haluat jatkaa tätä kehityskulkua?

Vai onko nykyinen 20% yhteisövero oikea ns. herran armosta?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

En minä ole sitä mieltä että "verotuki voidaan poista laskemalla bensiinin verotus samalle tasolle kuin dieselin verotus." Tuo on seurausta sinun logiikastasi, ja vihreiden. Olen sitä mieltä että dieselinostaja ei saa verotukea, vaan hän maksaa veroa.

Vastaavasti en ole puhunut yhteisöveron nostosta, mitähän sinä oikein panet suuhuni?

Sinähän tässä vaadit "haitallisten tukien poistoa", mikä tarkoittaa 3,5 miljardin euron veronkorotuksia. Ne tuet vaan eivät oikeasti ole mitään tukia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #32

Kommentti #29 Janne Salonen: "Poistuisiko dieselin väitetty verotuki jos bensiinivero laskettaisiin samalle tasolle ja dieselvero pidettäisiin nykyisellään?"

Minun mielestäni poistuisi, entä miten on sinun mielestäsi: poistuisiko vai ei poistuisi?

Vai oletko sitä mieltä että mitään dieselin verotukea ei ole olemassakaan, jolloin bensiinin veronalennus ei voi poistaa mitään verotukea dieseliltä?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #34

"Vai oletko sitä mieltä että mitään dieselin verotukea ei ole olemassakaan, jolloin bensiinin veronalennus ei voi poistaa mitään verotukea dieseliltä?"

Suomessa ei tueta mitään fossiilista polttoainetta vaan niitä verotetaan. Ei ole olemassa dieselin verotukea, on vain dieselvero.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #35

Oikeassa olet - polttoaineita ei tueta, sen sijaan tuetaan polttoaineita kuluttavia yrityksiä.

Kannustan lukemaan virkamiesten raportin:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

En usko että pystyn paremmin asiaa sinulle selittämään kuin seuraavat henkilöt:

Työ- ja elinkeinoministeriö Anne Rothovius, Teija Palko,
Pertti Hämäläinen, Elina Rainio sekä
Tekes Jari Romanainen.
Kommentointi Olli Koski ja Martti Myllylä.
Valtiovarainministeriö Sanna Nieminen, Taina Eckstein.
Kommentointi Ilari Valjus ja Veli Auvinen
Valtioneuvoston kanslia Kimmo Hyrsky

Jotka 62 sivuisessa raportissa kehtaavat väittää että verotukia on kuin onkin olemassa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #36

Sitten kun ei osata vastata niin linkataan 62-sivuinen virkamiesraportti. Just.

"Ymmärrän kyllä että et usko verotukien olemassaoloon - kiistetäänhän evoluutiotakin melko yleisesti."

Hienoa Amos. Todella hienoa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #38

Olen mielestäni osannut vastata jokaiseen kysymykseesi, kerro toki jos jokin jäi vastaamatta.

62 sivuinen virkamiesraportti ei ole kummoinen riuhtasu, tunnissa oppii jo paljon vaikkei kannesta kanteen luekaan - tämä ei mielestäni ole liikaa pyydetty, jos kuitenkin asiasta keskustelemme? Sen sijaan että yritän rautalangasta vääntää kappaleen pituisilla vastauksilla.

Ja jos yhtään helpottaa, niin liitteet alkavat jo sivulta 23.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #39

Facebookin puolelta yksi kommenttini, joka saattaa myös tuoda lisää valoa tähän keskusteluun:

"Se, että pitäisi polttoaineiden valmisteveroa olla olemassa ylipäätänsä on oma keskustelunsa - ts. onko haittavero polttoaineille perusteltu vai ei.

Jos haittavero on olemassa (kuten tällä hetkellä on), sen kannattaa olla yhdenmukainen."

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #40

Ja tästä johdettuna, eräs ratkaisu on nostaa dieselin verotusta tasolle x, ja laskea vastaavasti bensiinin verotusta samalle tasolle.

Näin verotuki häviää, mutta yhteisöveroalennukseen ei jää yhtä paljon siirrettävää.

Tämä ehdotus on kuitenkin harkinnan arvoinen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Yksinkertainen kysymys Amokselle: Mikä on oikea verokanta esimerkiksi dieselille ja turpeelle, minkä alle meneminen lasketaan tueksi? Kuka tuon on päättänyt ja millä perusteella?

Jos minä sanon että tuulivoimatuotannon pitäisi maksaa, ööh, 200 euroa megawatilta haittaveroa niin tarkoittaako se että tuulivoimaa tuetaan nykyisen päälle 200 euroa / MWh?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Omalla argumentoinnillasi sekä banaanien että omenoiden verokanta voisi olla erilainen, koska ei ole mitään oikeaa verokantaa.

Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi - oikea verokanta on sama kuin muillakin.

Toiseen kysymykseesi - jos tuulivoima tuottaa haittaa tuon verran, ja sitä ei veroteta, niin kyse on todellakin tuesta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kiertelet kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa.

Poistuisiko dieselin väitetty verotuki jos bensiinivero laskettaisiin samalle tasolle ja dieselvero pidettäisiin nykyisellään?

Oikeastiko haluaisit kerätä dieselinkäyttäjiltä puoli miljardia lisää vuotuista veroa, noin liberaalina?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #29

Kts. kommentti #30 pari pykälää tästä ylös.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #31

Komentissa 30 kyselit että paljonko haluan nostaa yritysveroa, mitä en ole koskaan sanonut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Omalla argumentoinnillasi sekä banaanien että omenoiden verokanta voisi olla erilainen, koska ei ole mitään oikeaa verokantaa.

Niinhän se onkin, banaaneille muistaakseni 176 €/tonni ja omenoille 3,2% arvosta. Tarkkaan ottaen puhutaan tullitariffeista EU:n ulkopuolelta tuotaessa, mutta sama asiahan tuo on käytännössä kuin valmisteverokin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #43

Elintarvikkeiden tuontitullit ovat mielestäni merkittävin syy köyhyyteen maailmassa, ja paheksun niitä, mutta piste vahvasta argumentista, en tiennyt että niillä on eri tullit.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

"Vielä parempi olisi kuitenkin asettaa yhteisövero suoraan nollaan, ja siirtyä Viron malliin jossa verotetaan vasta yrityksestä maksettuja osinkoja, esimerkiksi 20% veroasteella."

Tämä vaatisi lakimuutoksia myös pääomaverojen käsittelyyn. Nythän jotkut toimijat saavat osingot täysin verottamana.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olet oikeassa, jos yhteisöveroa ei maksettaisi, niin kaikki osingot olisi verolle pantava.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Oletetaan, että kaikki Suomen siivoojat olisivat järjestäytyneet ja menisivät lakkoon puoleksi vuodeksi palkkavaatimuksenaan n. viiden tonnin kuukausiliksa... niin siivousalasta tulisi kerralla korkean tuottavuuden ala... Ei muuta kuin persettä penkkiin ;)

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Hyvä kirjoitus, vain yhdessä kohdassa erehdyt. TKI-toiminnan tukeminen on monissa tutkimuksissa ja selvityksissä todettu yhteiskunnalle hyödylliseksi. Tästä vallitsee esim ekonomistien keskuudessa pitkälle menevä konsensus.En tässä käy tarkemmin perustelemaan, koska tämä tieto löytyy helposti vaikka lukuisista innovaatiojärjestelmän arvioinneista (viimeksi OECD:n maaraportti 2017) mutta yhden virheen korjaan liittyen suuryritysten tukemiseen. Näillä on tosiaan resursseja itsekin tehdä kehitystyönsä. Näiden projekteja Tekes tukee vain silloin kun on osoitettavissa, että merkittäviä hyötyjä syntyy verkostovaikutusten ja yhteistyön kautta suuyrityksen ulkopuolelle start-uppeihin ja pk-yrityksiin. Rahoitettavan projektin yhteistyössä on selvästi siirryttävä suuren yrityksen osaamista pk-yritykseen, joka voi tähän perustuen kehittää uusia tuotteita ja kasvattaa businestään.
Tekesin avustus voi olla maksimissaan tällaiselle projektille 40% mutta samalla rahoitukseen laitetaan aina projektiehto, jossa suuryrityksen on ostettava alihankintaa pk-firmoilta tai tutkijoilta saman verran eli 40%. Kaikki raha siis valuu pois suuryrityksestä ja edistetään uuden osaamisen syntyä pk-sektorille.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

TKI-toiminnan tukeminen ei ole huono idea, mutta en ole täysin vakuuttunut siitä että tapa millä se tehdään Suomessa on paras mahdollinen - byrokratia on vähentynyt kyllä, mutta jo pelkästään Tekes-anomusten laatiminen on synnyttänyt oman markkinansa.

Tekesin ei lainkaan tarvisisi tukea suurten yritysten projekteja - mitä PK yrityksiin tulee, niin niiden tukemiseen halpa riskilainoitus on mielestäni mitä mainioin työkalu.

Edelleen peräänkuuluttaisin yrittäjien nostamista yleisen sosiaaliturvan piiriin - se poistaisi yrittämisen riskiä, jonka vaikutus on uskoakseni Tekes-tukea suurempi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset