Älä syytä yksilöä, syytä järjestelmää
Ossi Nyman avasi suunsa (HS 13.10.2017) todennäköisesti markkinoidakseen kirjaansa, ja teki samalla Suomelle merkittävän palveluksen heittäessään löylyä keskusteluun sosiaaliturvan uudistamisen tarpeesta.
TE-toimiston johtaja kommentoi “En muista oman urani ajalta, että joku kertoo avoimesti, miten hän keplottelee työttömyysturvalla” (Yle 16.10.2017).
A-studiossa keskusteltiin maanantai-iltana siitä, onko ideologista työttömyyttä olemassa – tietysti on, sillä asia on jo tieteellisesti todistettu (kuvaliite, US 27.01.2017). Tämän osoitettuamme voimme siirtyä itse pihviin, eli mitä asialle pitäisi tehdä.
Ratkaisuksi on esitetty mm. työleirejä (IL 15.10.2017) ja konttimajoitusta (Puheenvuoro 16.10.2017). Molemmat mielestäni aliarvioivat ihmisten älykkyyden, samoin kuin TE-toimistojen kyttäämiseen ja keppiin perustuva toiminta (Yle 12.10.2017).
Nykyjärjestelmässä vastenmielisintä on se, että ne, jotka osaavat pelata sitä, saavat korkeamman elintason kuin ne, jotka ovat eniten avun tarpeessa.
En kuitenkaan syytä järjestelmää pelaavia, vaan syytän järjestelmää, joka on aivan liian monimutkainen. Erilaisia tukia ja tahoja joilta tukea pyytää on liikaa.
Siispä ehdotan ratkaisuksi ongelmaan Aholan perustulomallia (päivitetty 18.9.2017):
***
Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.
Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.
Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.
Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.
Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.
***
Perustulomallini ei ole pelattavissa, sillä kaikki ovat oikeutettuja samaan tukeen, ja se maksetaan riippumatta siitä hakeeko sitä vai ei.
Tästä syntyy perustulojärjestelmien todennäköisesti merkittävin hyöty – järjestelmän pelaamisen sijaan kansalaisten kognitiivinen kapasiteetti vapautuu miettimään muita asioita, kuten mitä sitä tekisi elääkseen.
Jos 23 vuotta täyttänyt 630 eurolla kuussa haluaa ja kykenee loppuelämänsä elämään, niin hyväksyn sen valinnan, ja olen valmis maksamaan oman osani veroista mahdollistaakseni sen.
Sen verran vähän rahaa tuo keskipitkällä aikavälillä kuitenkin on, että uskon sen motivoivan lähes kaikkia työnhakuun – järjestelmää ei kannata yrittää virittää niin, että sen viimeisenkin erakon saa haaviin, sillä se ei ikinä tule onnistumaan.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka eli opiskeluaikoinaan 2000 luvun puolessa välissä noin 530 euron kuukausituloilla helsinkiläisessä vuokrayksiössä, tietäen että nykyään sama on mahdotonta.
Järjestelmä ovat luoneet jotkut muut ei työttömät, harva on vaan perehtynyt siihen mihin kaikkein on oikeutettu, jos täyttää tietyt kriteerit luodussa järjestelmässä.
Usein puhutaan moittivaan sävyyn järjestetyistä avioliittoista, suomessa näyttää taas olevan trendi päinvastainen, nykyään suunnitellaan avioeroja, jotta päästään tiettyjen tukien piiriin.
Muistelen tässä itse silloin nuorena perheellisenä miehenä, että ostin varta vasten asunto sellaisesta paikasta josta julkisella liikenteellä ei ollut yhteytä silloiseen työpaikaan, niin että saatoin vähentää oman auton käyttöä verotuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ero on Kirjailijan ”työttömyysturvassa” kirjasta jonka Katainen
osti 700 000e verovaroilla.
Samalla hän sai kaikki Kelan etuudet mihin oli oikeutettu (veovaroista.)
Tai tuloja saava saa nyt perustulo-kokeilussa 560e/kk tulojen päälle (verovaroista) Ei velvoitteita.
Ossi sai vain työttömyysturvan ja myös teki kirjan?
Onko ”kirjailijoilla” ja perustuloa saavan tuissa muu ero kuin se että toinen on työtön?
Ilmoita asiaton viesti
Syytä järjestelmää jonka on luonut Kepu,kok,Rkp!
Köyhimpien toimeentulotuki !
lainaus:
Päätöksen oikeudenmukaisuuteen hän ei ota kantaa.
– Ymmärrän, että se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, mutta se on tämän tuen luonteen mukaista toimintaa.
IS 17.10
A)-Yhdenvertaisuus on perusoikeus.
– Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet.
B)-Jos isä on optiomiljonääri saa lapsi lapsilisää 12x vuodessa/17v
Koska lisää ei tarvita lapsen elantoon niin sen voi esim:
-Millaisista summista sitten puhutaan? 17 vuoden aikana kuukausittain osakerahastoon säästettynä ja keskimääräistä 8 prosentin tuottoa tehneenä potti olisi lopulta noin 42 000 euroa.* Tilille säästettynä varoja taas kertyisi noin 20 000. Osakkeisiin sijoitettuna lopputulos olisi siis noin tuplaten verrattuna tilisäästämiseen!
Salkunhoitaja/TE
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005410699.html
Ilmoita asiaton viesti
JK.
Ja tämä systeemi on -94 jälkeen lisännyt köyhiä.Pidentänyt leipäjonoja ja pudottanut köyhät ulos sosiaaliturvasta suoraan pysyvään köyhyys-loukkuun.
Eikä siihen ole ratkaisu kansalaispalkka. Tuo sama tehtäisiin siihenkin köyhimpien kohdalla. Niiden puolueiden toimesta jotka tuonkin aikoinaan tekivät.
Turha siitä on ”Osseja” syyttää tai 600 000 työtöntä ja n. 700 000 köyhää.
Ilmoita asiaton viesti
Valhe, emävalhe, tilasto – oikeastaan vielä neljäs taso löytyy, joka on tarkoitushakuinen graafi. Ihmettelen että Otaniemen käyneenä syyllistyt kritiikittömästi tällaisen graafin käyttöön politikoinnissa – suosittelen kaivelemaan vaikka siellä käytetyn klassikkoteoksen Introduction to probability and statistics kaivamista esille ja miettimään tuon graafin merkittävyyttä.
Y-akselilla on weekly exit rate asteikolla 0-0,15 ja x-akselilta on jätetty pois 400 ensimmäistä päivää. Valinnoilla on saatu aikaan sitä kunnon dramatiikkaa, mutta paljonko on todellinen lukumäärä? Se että exit rate hyppää 0,5:stä 0,15:sta tuossa ei ole ollenkaan niin dramaattinen muutos. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että oltaessa loppuvaiheessa ansiosidonnaista päättymistä työn aloittamista sovitaan enemmän tuohon – toki pieni motivoiva vaikutus on ansiosidonnaisen loppumisellakin, sillä putoaminen peruspäivärahalle on melkoinen pudotus.
Käytännössä weekly exit raten muutos kertoo, että ansiosidonnaisen päättymisviikolla tulee saman verran työllistymisiä kerralla kuin kolmena aiempana viikkona yhteensä – ei sen enempää.
Kuinka suuri on tämän merkitys mielestäsi oikeasti? Oikeuttaako se siitä tehdyt merkittävät johtopäätökset?
Ilmoita asiaton viesti
X-axelilla on viikot, määriteltynä 5:ksi työttömyyspäivärahan maksupäiväksi. Siten 100 viikkoa lienee sama asia kuin 500 päivää. Exit rate siis kolminkertaistuu 0,05 -> 0,15, mutta tuo lienee näppihäiriö.
Graafin yllättävin asia on mielestäni exit raten tasaisuus. Olisin alkupäässä odottanut korkeampaa tasoa (ja jyrkempää laskua).
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Max oikaisusta, olin huolimaton, pahoittelut siitä. Edelleen olen pompun merkittävyyden osalta sanojeni takana.
Ilmoita asiaton viesti
Niin minäkin. Ei tuolla piikillä ole mitään merkitystä, koska 90 viikon jälkeen on työttömänä enää 1%, kun lasketaan tasaisella 0,05 exit ratella. (Jos nyt käsitin exit rate -konseptin oikein)
Ilmoita asiaton viesti
Lieneeköhän kyseessä väärinymmärrys, en tarkoittanut että ideologisen työttömyyden olemassaolo tarkoittaa sitä, että jokainen on ideologisesti työtön, vaan sitä että ideologisesti työttömiä on olemassa.
Tämän tutkimus näyttää tilastollisesti merkittävästi.
Vaatisi oman tutkimuksensa osoittamaan kuinka suuri osa työttömistä on ideologisesti työttömiä.
Tai vaihtoehtoisesti korjataan järjestelmää niin, että asia muuttuu todellakin merkityksettömäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Viiden ensimmäisen viikon aikana 10 000 työttömäksi jääneestä työllistyy 500 per viikko. Onko silloin olennaista, että viikolla 100 tuosta työttömäksi jääneiden joukosta työllistyneiden lukumäärä pomppaa kolmesta yhdeksään?
Itse keskittyisin tuon alkupään exit raten nostamiseen. Siellä nosto 0,001:llä antaa suuremman efektin, kuin tuo kolminkertaistuminen sadannella viikolla.
Olet toki oikeassa, että tilasto näyttäisi että on olemassa 0,06% sellaisia, jotka ovat ansiosidonnaisella tahallaan 500 päivää. Kysymys kuuluu, kannattaako järjestelmä rakentaa heihin perustuen? Siitä olemme yksimielisiä, että perustulo olisi hyvä malli. Verotusmallisi on vain huono, mutta sen keskustelun olemme käyneet aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Väittäisin, että nykyjärjestelmä on rakennettu niin, että se kiusaa satojatuhansia saadakseen nuo 0,06% haaviin – juuri tästä pääsisimme eroon, ts. järjestelmä ei kiusaisi ketään.
Toki ansiosidonnainen on perustulosta erillinen keskustelu – sen keston puolittaisin 200 päivään, ja asettaisin lineaarisesti laskevaksi, ts. päivä 1 = 100%, päivä 200 = 0%.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko ansiosidonnaisen 100%:lla ansiotulojen määrää, vai nykyistä ansiosidonnaisen tasoa? Ensimmäinen on kieltämättä raikas ajatus laatikon ulkopuolelta. Jälkimmäinen taas on ajatuksena outo. Miksi juuri se taso, jos kerran koko homma radikaalisti muutetaan, eikä se ole voimassa kuin päivän?
Ilmoita asiaton viesti
Uskon että lineaarinen lasku on psykologisesti vahva motivaattori – huomenna tilille tulee vähemmän kuin tänään.
100% voisi hyvin olla ansiotulojen määrä, kunhan ansiosidonnaisen kesto on vaan riittävän lyhyt. Näin ehdotukseni ei ole pelkkää keppiä, vaan myös hieman porkkanaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse hämmästelen monien suurta hinkua puuttua ansisidonnaiseen työttömyysturvaan ja tätäkin lyhentämistä. Ihmiset ovat jopa vuosikymmeniä maksaneet maksuja työttömyyskassaan siltä varalta, että joku päivä joutuvat työttömiksi ja tarvitsevat turvaa. Sitten yksipuolisesti valtion taholta oltaisiin tätä turvaa merkittävästi heikentämässä. Itse näen ko maksuilla yhteyden vakuutuksiin sekä jopa eläkkeisiin rinnastaen.
Otetaan esimerkki, jollakin pienehköllä paikkakunnalla suurehko teknologiayritys laittaa yt:n kautta pellolle lauman akateemisesti koulutettuja insinöörejä. Suomessa kun ei Ruotsin tapaan anneta mitään turvaa vanhemmille työntekijöille, niin yhtäkkiä paikkakunnalla on työttöminä lauma yli viisikymppisiä insinöörejä, jotka ovat kiltisti 30 vuotta maksaneet kohtuullisen korkeista tuloistaan veroja sekä sitten työttömyyskassamaksuja ja kaikenmaailman työttömyysvakuutusmaksuja vai mitä nyt ovatkaan.
Paikkakunnalla ei ole missään nimessä heille osaamista vastaavaa työtä löydettävissä nopeasti ja vaatii aikaa työllistyä – ikäsyrjintä vaikeuttaa tätä vielä huomattavasti.
Näille ihmisille kuvaamasi malli olisi suoranainen loukkaus. On muutoinkin kummallist ajattelua, että ennen työttömyyttä tehty merkittävä rahalline osallistuminen yhteiskuntaan sivuutetaan työttömyyden hetkellä. Niillä rahoilla on maksettu toisten turvaa ja siten osallistuttu, ei se voi pyyhkiytyä pois oman hädän hetkellä.
Tuosta väärästä painopisteen asettelusta muutamien haaviin saamisen vuoksi olen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Ansiosidonnainen työttömyysturva on asumistuen jälkeen typerin viritys mitä tässä maassa on – 400 työttömyyspäivää (ennen 500) rapauttaa ammattitaidon, ja tehokkaasti kannustaa olemaan yrittämättä juuri silloin kun työpaikka lähtee alta, vaikka paras hetki iskeä olisi silloin kun kontaktit ovat vielä tuoreita.
Järjestelmää ei ole rakennettu työttömien suojaksi, vaan ampumaan heitä jalkaan jotta yritykset säästyvät kilpailulta.
Tämän lisäksi duunarit toki saavat neuvotteluvaltin, aivan kaikkea ei työnantajalta tarvitse niellä kun vaihtoehto lähteä kävelemään on olemassa – ansiosidonnainen on demarien keksintö, ja nimenomaan tästä syystä, ei työttömien eduksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkitsen tämän niin, että kuvaamani skenaario on mielestäsi ok. Koetko, että oma ammattitaitosi häviäisi 400:ssa päivässä? Itse tuotekehitysmmattilaisena en koe niin.
Ilmoita asiaton viesti
400 arkipäivää on melkein kaksi vuotta – siinä ajassa jäisin auttamatta jälkeen, mikä varmasti heikentäisi kysyntääni työmarkkinoilla. Osaamisalueina siis esim. verkkoviestintä ja digitaalinen markkinointi.
Ilmoita asiaton viesti
No, olemme sitten eri mieltä, mikäs siinä. Mielestäni kyse on paljon valinnoista ja siitä ettei vain syljeskele tuona aikana himassa kattoon. Esim säästökuureissaan monet teknologiayritykset ovat minimoineet koulutusmenot ja siten työssä ei välttämättä kummoisia aina opi. Moni kouluttautuu ja opiskelee itse tuona aikana jne.
Kuinka suuri osa prosentuaalisesti sitten on koko tuon 400 päivää työttömänä ja nimenomaan niistä, jotka ovat maksaneet työttömyyskassaan ja siten oikeutettuja siihen? Onko tietoa?
Vai keskitytkö nyt marginaaliseen ryhmään?
En muuten ihan ymmärtänyt ajatustasi väärinymmärtämisellä spekuloinnista, toteat kuitenkin blogissa:
”A-studiossa keskusteltiin maanantai-iltana siitä, onko ideologista työttömyyttä olemassa – tietysti on, sillä asia on jo tieteellisesti todistettu (kuvaliite, US 27.01.2017). Tämän osoitettuamme voimme siirtyä itse pihviin, eli mitä asialle pitäisi tehdä.”
Tieteellisenä todistuksena tuo nyt ei oikein täysin kanna.
Ilmoita asiaton viesti
Parasta olisi, jos jokainen irtisanottu laittaisi firman välittömästi pystyyn, ja rupeaisi kilpailemaan edellisen työnantajansa kanssa sillä osaamisella mikä hänellä on. Nykyjärjestelmä ei tähän todellakaan kannusta, vaan päin vastoin käytännössä estää sen – paitsi niiden osalta jotka osaavat systeemiä kiertää.
Täydet 400 päivää lusineet ovat ääripää, sama ongelma on pienemmissäkin jaksoissa mutta lievemmin – mielestäni elät melkoisessa kuplassa, jos et tunne ketään joka on joskus sanonut, että töihin ei ole kiire, koska ansiosidonnainen juoksee.
Pidän kiinni väitteestäni, että ideologista työttömyyttä on olemassa. Oikeastaan sen todisti jo Ossi Nymanin lausunto – jos hän on sanoo olevansa työtön ideologisista syistä, niin se riittää jo osoittamaan ilmiön todeksi.
Vrt. maailmalla havaittu albiino hirvi.
Ilmoita asiaton viesti
En pidä millään tavoin hyvänä ajatuksena hyväksyä mitään tekemättömyyttä työkykyisiltä.
En kannata myöskään vastikkeetonta työttömyyspäivärahaa tai ansiosidonnaista. Kannatan yksinkertaista muutosta kalkkeutuneeseen ajatteluun ja yksilönvapauden rajoittamista silloin kun yksilö päättää olla tekemättä mitään, mutta odottaa muiden tekevän hänen eteensä kaiken tarvittavan.
Tukia vastaan voidaan teettää kuntien ja valtion piirissä töitä, joita on määrättömästi. Ei tarvitse kuin osoittaa tikulla johonkin suuntaan niin hommia löytyy, jotka nyt tekemättä, koska niihin ei varoja palkata ketään.
Kun tuet mielletään palkaksi niin niitä vastaan voidaan teettää töitä yhteiskunnan hyväksi valtavasti ilman, että tästä juuri kulut kasvavat.
Ongelmiin onkin yleensä aina yksinkertainen ratkaisu. Sitä ei vain haluta nähdä poliittisista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan yksinkertaista muutosta kalkkeutuneeseen ajatteluun ja yksilönvapauden rajoittamista silloin kun yksilö päättää olla tekemättä mitään, mutta odottaa muiden tekevän hänen eteensä kaiken tarvittavan.
……………
Koskeeko tämä myös rikkaita perijöitä jotka perintönsä turvin vain laiskottelevat eivätkä tee yhteiskunnan hyväksi yhtään mitään?
Ilmoita asiaton viesti
Ei koske tietenkään. Rahaa perinyt ei ole toisten taskuilla ensimmäisenä. Olen itsekin perinyt kiinteistöomaisuutta, jota olen ollut isäni kanssa rakentamassa vapaapäivinä vuosien mittaan kavereideni istuessa kapakassa kaljalla. Mitä minun perheeni varat heille kuuluvat? Ovatko he jotenkin ansioituneet saamaan jotain minulta ja millä perusteella vai pitäisikö kunkin ottaa työkintaat itse käteen ja tehdä jotain varallisuutensa eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ensin sanot:
”En pidä millään tavoin hyvänä ajatuksena hyväksyä mitään tekemättömyyttä työkykyisiltä.”
Sitten oletkin sitä mieltä, että se koskee ainoastaan köyhiä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä argumentti Makkoselta – sopii kysyä myös miten Hämäläisen valtiossa työkykyisiä vanhuksia kohdeltaisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Älkää nyt hölmöilkö.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tarkoitin kahtakin asiaa. En hyväksy työkykyisen tekemättömyyttä toisten kustannuksella. En myöskään pidä hyvänä tekemättömyyttä vaikka olisi varakaskin.
Ensimmäinen kanta on yhteiskunnallinen ja toinen vain oma näkemykseni oikeasta elämisen tavasta yleensä eli moraalinen näkemys. Siitä ei tarvitse välittää, jollei ajatus miellytä, mutta ensimmäinen ei ole vain mielipide vaan vaatimus korjata vakava kieroutuma yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Poistin kommenttini tästä, asia tuli jo edellisessäni selväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Leppa tarkkaan mitä laki tuosta sanoo.
Onko lainlaatijoilta mennyt ”tahallaan” puurot ja vellit sekaisin?
TYÖTTÖMÄN PERUSTURVA PIENENEVÄT ENSI VUONNA 14.10.2015
Perusturvan tarkoitus on suojata köyhyydeltä sosiaalisen riskin kuten työttö-
myyden kohdatessa. Tässä syystä perusturva ja köyhyys ovat tärkeitä mittareita. .
Tässä raportissa perusturvan riittävyyttä arvioidaan tarkastelemalla
-perusturvan varassa elävien kotitalouksien
käytettävissä olevien tulojen suhdetta Kuluttajatutkimuskeskuksen
-kohtuullisen
minimikulutuksen viitebudjetteihin sekä keskipalkkoihin.
Perusturvasta puhuttaessa viitataan usein
-perustuslain 19. pykälän toiseen momenttiin,
– joka takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella
-Toimeentulotuen rooli osana perusturvan varassa elävän sosiaaliturvaa on kuitenkin ristiriitainen, sillä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toimeentulotukilain soveltajille (2013) todetaan,
-että toimeentulotuki on tarkoitettu lähtökohtaisesti tilapäisiin taloudellisiin vaikeuksiin.
Kela-tutkimusblogi
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslain 19 pykälässä ei lue mitän että se pitäisi olla vastikkeellista.
Kuten ei ole muissakaan sosiaaliturvasta saaduista
– tuista,lisistä,eläkkeistä,Kela-vähennyksistä,opinto/sairas päivärahoista..
Sen vastiikkeellisuuden maksaa jokainen itse veroissaan ja ALV 24% joka päivä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt Marja-Liisa vitsin kirjoitit. Huomasit varmaan, että laki kirjoitettu väärin. Se ei sovellu nykyaikaan yhtään. Minä ehdotin työttömyysrahojen ja muiden tukien asettamista vastikkeellisiksi työikäisille ja -kuntoisille en sairaille ja vanhuksille.
Ja mitä tulee alviin ostosten hinnoissa niin ei kai tukirahoilla ostoksia tekevä siinä samalla rahoita tukiaankin. Taisit keksiä talouselämään ikiliikkujan, joka tuottaa kenenkään tekemättä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Minä ehdotin työttömyysrahojen ja muiden tukien asettamista vastikkeellisiksi työikäisille ja -kuntoisille en sairaille ja vanhuksille.
…………
Se on jo vastikkeellista.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi olla parempi,jos kansalaispalkkaa kokeitaisiin ensin käytännössä muualla, kun velkaantuvassa Suomessa. Tällaiset Ossi Nymanit ovat hanurista – ja sieltä itsestään.
Ilmoita asiaton viesti