Pientilojen aika on ohi
Kokoomusnuoret valtion avusta viljelijöille: Missä ovat rantakohteiden sääkorvaukset? (MT 17.07.2017) herätti närää Häirintäsoittoja, henkilöön meneviä kirjoituksia – Tästä ei voi olla hiljaa (Puheenvuoro 19.10.2017)
Kokoomusnuorten kannanotto 25 miljoonasta eurosta oli toki juuri niin provokatiivinen kuin kannanoton nykyään on oltava (Puheenvuoro 17.07.2017) saadakseen palstatilaa, mielestäni lyötyjen lyöminen ei ole ns. kosheria, mutta koska Puheenvuoron kommentoijat ovat joukolle heränneet juuri niin tekemään, niin laitan lusikkani myös soppaan rakentavan(?) ehdotuksen muodossa:
Maksetaan tuo 25 meur nyt inhimillisten katastrofien minimoimiseksi, kunhan samalla kehitämme pitkän aikavälin suunnitelman, jolla vastaava vältetään tulevaisuudessa.
Mieleen tulee kaksikin eri ratkaisua:
Konsolidaatio
Kiihdytetään nyt jo käynnissä olevaa tilakokojen kasvua (luke.fi 18.02.2015) äärimmilleen, sillä seurauksella että Suomessa on vain muutama alan toimija (esim. S-pellot, olettaisin). Suurien tahojen hartiat kestävät katovuoden tai pari, ja jos eivät kestä, niin menkööt nurin ja kilpailijat ostakoot maat.
Huoltovarmuuspellot Oy Ab
Suomi voisi myös perustaa valtionyhtiön, joka ostaa pellot pois, ja toteuttaa niillä maanviljelyä sen verran kuin huoltovarmuuden kannalta tarpeelliseksi nähdään.
Molemmissa skenaarioissa suurin osa maanviljelijöistä lakkaa olemasta yrittäjiä, ja heistä tulee palkollisia. Tämä kehitys on linjassa sen kanssa mitä maailmalla tapahtuu (ey.com, Consolidation in the food system: Risks, opportunities and responsibilities).
Kuten kuvaliite osoittaa, pitkällä aikavälillä (100 vuotta) pientilojen aika on jokatapauksessa ohi. Kuten monessa muussakin asiassa, meillä on joko mahdollisuus edistää tai hidastaa tätä kehitystä – jälkimmäinen ei muuta mitään, mutta maksaa mansikoita.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä vääjämätöntä vastaan taisteleminen on inhimillistä, mutta typerää.
”Suomi voisi myös perustaa valtionyhtiön, joka ostaa pellot pois, ja toteuttaa niillä maanviljelyä sen verran kuin huoltovarmuuden kannalta tarpeelliseksi nähdään.”
Eli perustettaisiin sovhoosit. Osaatko vielä ratkaista, minne kulakit pannaan?
Kaikkea sitä ”liberaaleilta” kuuleekin. Valtiollista tai monopolisoitua/keskittynyttä ruoantuotantoa.
Ilmoita asiaton viesti
Nopeudesta pisteet Janne : )
Yritysten tukeminen on pahempaa sosialismia kuin valtionyhtiöt.
Ilmoita asiaton viesti
Mielipide tuokin, itse pidän tuotantolaitosten valtiollistamista enempi sosialismina kuin yritystukia.
S-pellot on ihan mielenkiintoinen heitto. Onko sinusta keskittyminen kaupan alalla, kuten se Suomessa on, kannatettava asia?
Ilmoita asiaton viesti
Kaupan keskittyminen on yksiselitteisesti negatiivinen asia.
Maanviljelyn keskittyminen olisi mielenkiintoinen tilanne – ehkä silloin muskelit riittäisivät vääntämään S-ketjun kanssa ja loppuisi se halpuuttamisesta naukuminen.
Jos S-ketju todella omistaisi pellot, niin saattaapi olla että kilpailuvirastonkin pitäisi herätä kampaviineriensä äärestä.
Ilmoita asiaton viesti
Amos, Suomenkansan perusravinto oli ennen nauris, sinä voisit kertoa, mikä oli viljelyala kuluneella satokaudella.
Ilmoita asiaton viesti
Isolla tilakoolla pystytään vain bulkkituotantoon, jonka arvo on alhainen. Kaikissa muissa Euroopan maissa, joissa on keskimäärin aina suurempi satotaso kuin Suomessa tuotetaan jo bulkkia.
– Miksi ihmeessä Suomessa kannattaisi lisätä täällä kannattamattomaksi todettua bulkkituotantoa?
– Eikö olisi järkevämpää keskittyä laatuun ja puhtauteen eikä määrään? Määrällä emme missään oloissa pysty kilpailemaan – laadulla sen sijaan pystymme. Esim. täysin torjunta-aine vapaata luomutuotetta ei käytännössä eteläisissä Euroopan maissa pystytä tuottmaan, eikö kannattaisi keskittyä tuotantoon, jolle on kysyntää ja jossa pystymme kilpailemaan?
Lisäyksenä vielä, että erikoistuotannossa tuen suhde saatuu arvonlisään on kaikein korkein. Bulkkituotannossa arvonlisä suhteessa tukeen vastaavasti alhaisin. Kannattaisiko vielä hieman perehtyä tosiasioihin ja miettiä mielipidettä uudestaan?
Ilmoita asiaton viesti
Jos keskittyisimme laatuun ja puhtauteen, pitäisi määrään & pinta-alaan sidotut tukijärjestelmät poistaa – näin tilan vastuulle jäisi myös lopputuotteen brändääminen.
Tämäkin sopii minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Ai miten niin? Tilatuki pois jos tuottaa laatua? Onko sinun ja liberaalipuolueen mielestä järkevämpää tukea tuotantoa joka ei ole kannattavaa kuin tuotantoa, jossa syntyy lisäarvoa, jatkojalostustyöpaikkoja ja jopa vientituloja.
– Olet varmaan kuullut luomukauran, luomutattarin, luomuhärkäpavun vientikuvioista? Samaan listaan olisi mahdollisuus saada mm. luomuhamppu ja tuotantoa voi Suomen mitassa näiden kasvien kohdalla kasvattaa rajattomasti.
– Luomulihan ja erikoisempien eläinrotujen tuotannossa ei ole oikein vielä päästy alkua pidemmälle. Muun hyvän lisäksi luonnonmukainen ruokinta nollaa nautojen metaanipäästöt.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko näillä tarkoitus hoitaa myös huoltovarmuus?
Ilmoita asiaton viesti
Tuen ja arvonlisän suhde ei voi olla samaan suuntaan ääripäässä molemmilla vaihtoehdoilla. Kyllä sinun on valittava kumpi se on.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi minun pitää valita? Lopputulos on kuitenkin poliittinen kompromissi, enkä halua sitoa käsiäni, sillä olen hyvinkin avoin erilaisille ehdotuksille.
Sitäpaitsi, probleema on sen verran vaikea, etten pysty optimiratkaisua intuitiolla näkemään – vain sen että nykytila on huono, ja että melkeimpä jokainen suunta johon voisi edetä nykytilaa parempi.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini oli Mattilalle. Korkein tuen suhde arvonlisään ja alhaisin arvonlisän suhde tukeen, ovat käsittääkseni yksi ja sama asia. Toki ymmärrän asiayhteydestä hänen todennäköisesti pitävän suhdetta erikoistuneessa tuotannossa edullisempana. Tuo nyt oli minun tapani samalla haastaa perustelemaan löysästi esitettyä väitettä. Spontaanisti olisin olettanut pikkuruisella ekotilalla suhteen olevan aika huonon…
Ilmoita asiaton viesti
No kun en tunne teidän maataloustietämystänne en kehdannut alkaa selittämään yksityiskohtia. Ajattelin, että ymmärrys on laajempi;-)
– Jos keskitytään bulkkituotantoon – tavoitellaan suuria satomääriä, joilla ei ole kovin suurta arvoa kiloa kohden. Suomen luonnonoloissa ei kuitenkaan koskaan saada kovin suuria satomääriä. Tavoite on siksi täysin absurdi. Sadon arvo hädin tuskin kattaa tuotantopanosten arvon – usein jäädään tappiolle. Vaikka satomäärää yritetään kasvattaa keinolannoitteilla (lehtilannoitteet yms) ja kasvinsuojeluaineilla, ei lisäkilot kata tuotantopanoksien kustannuksia.
Jos keskitytään erikoiskasveihin ja laatuun – voidaan saada hyvinkin samanlaisia satomääriä, koska sadon määrä on ennen kaikkea riippuvainen maan tuottokyvystä (rakenne, viljavuus) sääoloista ja kasvukauden pituudesta. Mutta koska sadolla on myös kilomääräinen arvo, päästään huomattavasti parempaan taloudelliseen lopputulokseen. Myös työn mielekkyys kasvaa kun tuottaa lajikkeita, joilla on aitoa kysyntää.
Toki tämä vaatii jonkin verran kouluttautumista ja uuden opiskelua, mutta sitähän se elämä on.
P.S. Ihan vaan esimerkkinä, että en tiedä ainuttakaan 100 hehtaarin viljatilaa, joka kykenee elättämään viljelijäperheen. Tiedän 3 hehtaarin erikoiskasvitilan, joka elättää viljelijäperheen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuen suuruus määräytyy nimikkeestä.Luomulle tulee kolminkertaiset tuet.
Mitä on Luomu? Sitä viljelyä mitä ennen tehtiin ennenkuin myrkyt tuli kuvaan .Ruoho oli märehtijän sapuskaa ei geenimanipuloitu soijarehu.
Pelloille vain karjan omaa lannoitetta.
ja miksi Tehotuotanto .
Ilmoita asiaton viesti
Kolminkertaiset tuet? Ei pidä paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
LUKE
Luomutuotannon kannattavuus on noussut viime vuosina selvästi paremmaksi kuin tavanomaisen maataloustuotannon. Esimerkiksi luomumaidontuotannossa omalle työlle ja pääomalle saatava korvaus
– on jopa kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Tuki ja kannattavuus ovat kaksi eri asiaa;-)
– Luomu ei sinänsä ole mikään taikasana. Taustalla täytyy olla ammattitaitoinen viljelijä, jolla on mahdollsuus tehdä tilakohtaisia ratkaisuja. Näitä tilakohtaisia ratkaisuja ei pitäisi viranomaisten keinotekoisesti vaikeuttaa. Esim. luomussa myyntikasvipakko. Myyntikasveiksi on kirjattu vain osa Suomessa kasvavista kasveista. Tällaiset viranomaisten lapselliset kömmähdykset pitäisi korjata pikavauhtia, mutta mitään ei tapahdu ja viljelijän toimintaa rajoitetaan täysin tarpeettomasti.
Kaikilla toimialoilla pitäisi olla ehdottoman ammattitaitoiset virkamiehet. On kestämätöntä, että virkamieskunnan ammattitaidottomuus koituu taakaksi elinkeinonharjoittajille.
Ilmoita asiaton viesti
Dagens Nyheterin mukaan luomutuotteiden myynti Ruotsissa kasvoi alkuvuoden aikana 30 prosenttia. Suosiota edustaa median mielipidetukea ja valtion rahallista tukea, jota luomu saa tavanomaista viljelyä enemmän.
Tutkijoiden mukaan useimmat luomuviljelyä koskevat yleiset väitteet ovat vääriä. Luomuelintarvikkeet eivät ole ravinteikkaampia, parempilaatuisia tai myrkyttömiä. Viljely ei ole tavallista viljelyä ympäristöystävällisempää.
18.11-14
Tekniikka & Talous
Ilmoita asiaton viesti
Pientilojen aika oli ohi jo 70-luvulla, mutta kiitos tiedosta.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä mitään – aiheesta on vellonut sen verran laajaa keskustelua, etten edes enää tiedä onko punainen tupa ja perunamaa maalaisromantiikkaa vai kaupunkilaisromantiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
10 vuotta vanha vertailu mutta antaa osviittaa, Suomessa tilakoko on suurempi kuin useimmissa EU-maissa. Suomen keskimääräinen tilakoko on tietääkseni noin 45 hehtaaria nyt.
http://www.valtra.fi/1038.aspx
Punainen tupa ja perunamaa lienee kaupunkilaisromantiikkaa, landella ei kukaan kuvittele että sellaisesta saisi elantonsa.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaavaa käppyrää – 2014 ~43 ha:
https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/styl…
Ilmoita asiaton viesti
Ettei noissa vain olisi mukana 1,5 ha viinitilat?
Ilmoita asiaton viesti
25 kpl ilmeisesti, josta Imagea on uskominen:
http://www.image.fi/image-lehti/suomessa-on-25-vii…
-> ei heilauta tilastoa pahasti.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin kommentillani, että lukemattomat viinitilat vetävät mannereuroopassa alas keskimääräistä tilakokoa voimakkaasti. Niitä on lukumääräisesti paljon ja monet ovat todella pieniä.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä pointti – ei olisi tullut mielenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Sattuvat viinit olemaan rakas harrastus. Muuten en maanviljelystä kauheasti tiedäkään…
Ilmoita asiaton viesti
Viini on hyvä esimerkki korkean jalostusasteen maataloustuotteesta, mutta myös sitä tuetaan voimakkaasti. Mistä sitten saataisiin Suomeen oma ”shampanjansa” on varmasti tuhannen taalan kysymys. Toisaalla ainakin Amos on sitä mieltä että kannatava(kaan) maataloustuotanto ei tukea ansaitse.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kannattavaa maataloustuotantoa pitäisi tukea?
Ilmoita asiaton viesti
Olikos kaimalla esimerkkiä maista jossa ruoantuotanto toimii valtiollistettuna paremmin tai edes niin, että ihmiset eivät kuole nälkään? Jaa, älä sanokaan. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Noinkin sen voisi sanoa.Onhan ollut aika ärsyttävää kun Munat on loppunut juuri pääsiäisen aikoina ja Voi juuri kun joulu-leipominen alkaa.
Piparit ja kakut ei oikein maistu samalta ”Floorasta” tehtynä.
Ruuan ”Huoltovarmuus” on pettänyt kotimaassa.
Ilmoita asiaton viesti
Joku viikko takaperin kirjoitettiin, että Suomessa tulee väistämättömästi vakava puute ruuasta ( nälkä ) suurempien Eurooppaa tai maailmaa kohtaavien kriisien tapahtuessa. Suomen omavaraisuus on kuitenkin aika ohutta ja ruokahuolto vahvasti tuonnin varassa joko primaarisesti ( ruoka ) tai sekundäärisesti ( energia, rehut, koneet ym. ).
Suomeenhan tuodaan jo tänä päivänä muistaakseni 6 miljardilla eurolla elintarvikkeita enemmän, mitä maasta viedään, joten ongelmatovat varsin mahdollisia.
Ilmoita asiaton viesti
Nauriin viljely pakolliseksi. Maataloutta valvoo yli 10.000 virkamiestä, jotan he voivat opastaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kyllä nämä virkamiehet osaavat vain valvoa, he eivät osaa viljellä, saati opettaa nauriin viljelyä. Aputöihin heidät pitäisi laittaa, postia jakamaan ja auttamaan ikäihmisiä, niin voisivat jotain oppia kun täällä kylillä kulkevat.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka olenkin (hieman) eri mieltä otsikosta, niin kunniaksesi on todettava, että vastustat kaikkia haitallisia tukia tasapuolisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitän.
Ilmoita asiaton viesti
Pientilojen aika ei ole ohi. Pientilojen/omatarveviljelijöiden tarve nousee vielä arvoon arvaamattomaan tulevaisuudessa, eikä se aika taida olla kovinkaan kaukana. Puhtaalle ruoalle alkaa kohta olla kysyntää tässä myrkkyjen valtaamassa elintarviketuotannossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmana on vain se, että yksittäinen viljelijä pystyy vaikuttamaan vain siihen, mitä hän itse tekee ja valitsee. Paljon on kuitenkin sellaista, mikä ei tunnusta palstan rajoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman saasteet,Thernopylin ym.
Miten ne saadaan pois pelloista ja Karjojen rehusta? Samaa heinää ne syö oli Luomu-lehmä tai muu karja.
Ilmoita asiaton viesti
Se sinun mallimaasi on täysin riippuvainen näiden ”Monsanton torppareiden” antamasta ruoka-avusta. Siis samojen torppareiden, joita ihailemasi murhaaja uhkailee ydinaseilla.
https://yle.fi/uutiset/3-9734792
Ilmoita asiaton viesti
Nälkä se on täälläkin leipäjonoissa seisovilla.Etenkin 9e/pv työtä tekevillä.
Puhumattakaan työttömien lapsista.
”OPE”! Mulla on nälkä”!
IL-17
Oliko ”Palkka” viipynyt Kelassa tammikuun-huhtikuun ajan? Vai
Hurstin-valinta jo kiinni kun työpäivä oli tehty yrityksissä ilman palkkaa?
n.50 000 lapsiperhettä ei ole saanut lapsilisiä,kotihoidontukia 23 vuoteen-94 jälkeen.Köyhimmät lapsiperheet.
lähde:
Laki HE/Stvm-94
YLE.11/US-15
Ilmoita asiaton viesti