Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Velkaantuminen jatkuu kunnes se loppuu

  • Koskaan ei voi tietää missä kohti käyrää mennään.
    Koskaan ei voi tietää missä kohti käyrää mennään.
  • Vai voiko? (Lähde: Findikaattori)
    Vai voiko? (Lähde: Findikaattori)
  • Globaalistikaan ei näytä hyvältä. (Lähde: Voxeu.org)
    Globaalistikaan ei näytä hyvältä. (Lähde: Voxeu.org)

Kommentti: Tämä korkokepponen takaa, että Suomen kotitaloudet velkaantuvat (TS 29.10.2017) on Jan Hurrin hyvä ja ajankohtainen kirjoitus siitä, miten keskuspankin korkopäätökset vaikuttavat kotitalouksien velkaantumiseen.

Käytännön esimerkkeinä esim: Useita asuntoja omistava Katja Pesonen osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa parikymppisenä opiskelijana – Sirpa Aho ryhtyi sijoittajaksi jäätyään työttömäksi (HS 29.10.2017) ja Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa (IS 17.10.2017)

Suurella velkavivulla asuntosijoittamisen rationaalisuus riippuu täysin ajoituksesta, mutta osa kotitalouksien velkaantumisesta ei varmasti ole rationaalista: Takuusäätiö varoittaa uudesta hämärä­peräisestä luotosta: asiakkaan niskassa 200 000 euron velat – ”Sitä vanhaa pikavippi­aikaa on ikävä” (TS 27.10.2017).

Jos kansalainen haluaa arvioida omien velkaantumispäätöstensä rationaalisuutta näinä aikoina, suosittelen perehtymään Itävaltalaisen koulukunnan suhdannevaihteluteoriaan:

"Itävaltalainen suhdannevaihteluteoria (engl. The Austrian Business Cycle Theory, ABCT) yrittää selittää suhdannevaihteluita taloustieteen itävaltalaisen koulukunnan näkemysten avulla. Teoria pitää suhdannevaihteluita pankkien liian löysän luotonannon vääjäämättömänä seurauksena ja keskuspankkien tehottomien toimien pahentamana. Tämän seurauksena korkoaste pysyy matalana liian kauan, johtaen liialliseen luotonluontiin, spekulatiivisiin talouskupliin ja vähentyneeseen säästämisasteeseen."

Wikipedia-artikkeli on huono suomennos, joten suosittelen lukemaan englanniksi. Raapustelin liitteeksi pari kuvaa, jotka toivottavasti selventävät hieman asiaa. "kick the can" selittää mielestäni parhaiten miten maailma makaa - ilman pohjalla käyntiä talous ei normalisoidu nousu-uralle. Tätä tukee Suomen teollisuuden suhdanteet - kuvaaja (liitteenä), sekä hieman vastaava käppyrä globaalisti (voxeu.org, liitteenä).

Friedrich Hayek sai aikoinaan "taloustieteen Nobelin" aihetta käsittelevästä tutkimuksestaan, ja maailman keskuspankit yrittävät toimillaan nyt parhaansa mukaan osoittaa hänen olleen väärässä.

Jos ne onnistuvat siinä, maailman talouskasvu palaa normaalille uralleen ilman romahdusta.

Jos ne epäonnistuvat, on syytä pitää stetsoneista kiinni.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka toivoo keskuspankkien onnistuvan, mutta epäilee että näin ei käy.

***

PS. Hayekin Nobel-puhe vuodelta 1974 on lukemisen arvoinen, erityisesti kohdat:

"It is that the Nobel Prize confers on an individual an authority which in economics no man ought to possess." 

"I am therefore almost inclined to suggest that you require from your laureates an oath of humility, a sort of hippocratic oath, never to exceed in public pronouncements the limits of their competence."

***

Aikaisempia kirjoituksiani velkaantumisesta:

40 000€ lainaa ilman vakuuksia - katso kuva! (13.08.2017)

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen? (09.08.2017)

Velkaantuminen on 2000-luvun vitsaus (17.12.2016)

Maailma ei ole Lannister (12.05.2015)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Näin itsekin tilanteen käsitän: keskuspankkien korkokaasupoljin on juuttunut kiinni nollakorkoihin ja luottolaajennussykli jatkuu loputtomasti päättyen romahdukseen (boom-bust-cycle).

Euroalueella korot ovat nollassa ja rahahanat auki vain siksi, että ylivelkaantuneet välimerenmaat pysyisivät euro-kelkassa mukana. Muulle euroalueelle se todenäköisesti aiheuttaa ylikuumentumisen ja lopulta romahduksen.

En usko että EKP:n elvytysrahoja (n. 1700 mrd) saadaan enää vedettyä pois markkinoilta, vaan päin vastoin tahti tulee jatkossa vain kiihtymään:

Hello Japan here we come!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset