*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Sosialismi on eräs ratkaisu asuntotuotantoon

  • Kuvassa pussinperä, kaupungin maita, tottakai.
    Kuvassa pussinperä, kaupungin maita, tottakai.

Miksi asuminen Helsingissä asuminen on kallista, mutta miljoonakaupunki Singaporessa edullista? Vastaus kysymykseen löytyy artikkelista Why 80% of Singaporeans live in government-built flats (The Economist, 06.07.2017)

Vertailun vuoksi, Singaporesta saa uuden kolmen makuuhuoneen kerrostaloasunnon keskimäärin noin 200 000 eurolla (vaihtokurssi S$ = 0,68€), kun täällä Helsingissä hinta on noin 2,5-3 kertainen. Ja jos artikkelin otsikko ei kolahtanut, niin tarkemmin artikkelista:

"Neljä viideosaa singaporelaisista asuu valtion rakennuttamissa ja tukemissa asunnoissa, valtaosa omistajina."

Järjestelmän hintalappu Singaporelle on vuosittain noin 1,3 miljardia euroa, joka on merkittävästi vähemmän kuin omamme: n. 2 miljardia vuodessa asumistukeen (mtv3.fi 15.02.2017).

Kannustan lukemaan alkuperäisen artikkelin ja en referoi sitä enempää tässä, mutta mielestäni sen indikaatiot ovat selvät:

Suomen järjestelmä, jossa tuetaan asumista on merkittävästi huonompi kuin Singaporen järjestelmä jossa tuetaan rakentamista.

Järjestelmässämme yhdistyy markkinatalouden ja suunnitelmatalouden huonoimmat puolet, eli erittäin suuret julkiset menot, joista hyötyvät vain vuokranantajat, sekä niukille asuntomarkkinoille rakentavat yksityiset rakennuttajat.

Näin voitot yksityistetään, mutta menot sosialisoidaan.

Tässä olisi mielestäni suomalaisille vasemmistopuolueille näytön paikka - vaatikaa siirtymistä asumistukijärjestelmästä julkiseen rakentamiseen. Mieluiten niin, että singaporelaista totalitarismia ei tarvitse leipoa järjestelmään mukaan.

Puhtaasti markkinaehtoisia ratkaisuja ongelmaan on vaikea löytää, mutta kaavoitusmonopolista luopuminen auttaisi paljon. Jokaisen maanomistajan pitäisi saada kaavoittaa maansa kunnallistekniikan hinnalla, niin että kaupungit eivät pääse käyttämään kaavoitusmonopoliaan piiloverotuksen muotona tähän tyyliin:

Espoo suunnittelee 5 000 ihmisen kerrostalolähiötä keskelle metsää, 1–2 kilometrin päähän lähimmästä bussipysäkistä – ”Jos ihan suoraan sanon, se on pelkästään ahneutta” (HS 07.09.2017)

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on oikeistolaisuudestaan huolimatta valmis käyttämään vasemmistolaisia ratkaisuja, silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Paras ja oikeastaan ainoa keinoa laskea pk-seudun asuntojen hintoja on romahduttaa kysyntä eli luoda houkuttimet poismuutolle ja tehdä sisäänmuutto vähemmän houkuttelevaksi. Aivan kuten kaikkialla muuallakin maassa muuttotappioalueilla tapahtuu. Ensimmäisenä tulee mieleen työpaikkojen laajamittainen poissiirto pk-seudulta esimerkiksi verohoukuttimin. Tämä taas tuskin kelpaisi kenellekään, vaikka kalliista asumistasosta on koko ajan puhuttu eivät ainakaan asunnonomistajat halua asuntojensa arvon laskevan. Eivätkä pankit, eivätkä poliitikot.

Kaavoitukseen ja uudisrakentamiseen asumiskulujen tasaajana en usko alkuunkaan siitä yksinkertaisesta syystä, että uudet neliöt ovat aina ja poikkeuksetta kalliimpia kuin vanhat vastaavat.

Olen Amoksen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että nykyinen asuntojen hintataso ja sitä kompensoiva asumistuki on järjetön. Mutta eipä siihen asiaan tunnu olevan halua puuttuakaan keinoilla, jotka oikeasti vaikuttaisivat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos pientaloille syrjemmälle syntyisi vuokramarkkinat, ainakin itse siirtyisin mielellään Helsingistä muualle. Valuutta ei riitä ostamiseen. Tämähän on selvä hyvinvointitappio kun tulijoita ja lähtijöitä kyllä olisi. Molemmat saadaan mitä ei haluta.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"Paras ja oikeastaan ainoa keinoa laskea pk-seudun asuntojen hintoja on romahduttaa kysyntä eli luoda houkuttimet poismuutolle ja tehdä sisäänmuutto vähemmän houkuttelevaksi"

Kaupunkien johtajat tekevät parhaansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Huomattava osa pk-seudun asukkaista on jo sosiaaliturvan varassa asuvia maahanmuuttajia, eikä tämän kehityksen pysäyttämiseksi aiota tehdä mitään.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Asuntotuotannon tarkoitus on tuoda gryndereille ja peltojen omistajille rahaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kaavoitusmonopoli on valtava korruptiopesä. Asunnon vuokratulot pitäisi olla verovapaita muillekin kuin AY-liikkeelle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Puhtaasti markkinaehtoisia ratkaisuja ongelmaan on vaikea löytää, mutta kaavoitusmonopolista luopuminen auttaisi paljon".

Tuota kannattaisi kyllä kokeilla. Jos tonttipula on vuosikymmenestä toiseen pullonkaulana maassa, jossa väestötiheys on 18 asukasta neliökilometrille, jossakin on mätää. Eikä maapula kelpaa selitykseksi edes Helsingin seudulla, kun koko Suomen väestö pystyttäisin asuttamaan 40 km säteelle Senaatintorista Helsingin nykyisellä asukastiheydellä. Oikeastaan ei voida sanoa, että markkinaehoisia ratkaisuja on vaikea löytää, kun niitä ei ole edes kokeiltu.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Nykyasunnoista tehdään jo niin pieniä (15 - 25 m2), että ostohinta tai vuokra saadaan näyttämään siedettäviltä, mutta todellisuus on, että neliöhinta tai neliövuokra hipoo taivaita!

Erilaisten asumismuotojen tarve kasvaa. Yhteisöllisyys pitäisi saattaa kunniaan. Kaupungeissa elää jo massiivinen yksiasujien määrä. Onko siis järkeä maksattaa yhteiskunnalla jokainen yksinasuva, jolla on tuloin nähden ylisuuri vuokra?

Asuminen on ehdottomasti otettava seuraavien vaalien teemaksi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Suunta on todellakin huono. Joskus viime vuosituhannella kaupunkisuunnittelun tunnuslause oli: valoisampaa, väljempää, viihtyisämpää. Ja sitä se oli vielä tämän vuosituhannen alkuvuosinakin. Muutaman viime vuoden aikana se on näköjään muutettu muotoon: ahtaampaa, ankeampaa, kalliimpaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Tässä olisi mielestäni suomalaisille vasemmistopuolueille näytön paikka - vaatikaa siirtymistä asumistukijärjestelmästä julkiseen rakentamiseen."

Kannatan lämpimästi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kaavoitus monopolin purku ei ainakaan ratkaise sellaisenaan ongelmia. Tonttien kaavoittamisen ja myymisen lisääminen ei lisää välttämättä rakentamista. Rakennusliikkeet varmasti ostavat tontit pois, jos niitä halvalla saavat. Yhtään taloa ei kuitenkaan nouse ns reserviin. Taloja rakennetaan vain, jos on varmuus ostajista tai vuokralaisista.

Sellaista tilannetta ei tule ja ei ole järkevääkään päästää tulemaan, että esim pääkaupunkiseudulla olisi tuhansittain tyhjiä asuntoja oikeissa paikoissa. Silloinhan liberaalien mukaan markkinat toimisivat. Ihmiset voisivat vaihtaa asuntonsa edullisempaan ja kiinteistö/maapohjaverot eivät vaikuttaisi suoraan asumisen hintaan.

Nopeampi reagointi ehkä olisi tarpeen ja hyvä saada helpommaksi.

Asumisen kalleuden taustalla ovat yhtenä tekijänä ainakin rakentamiseen sekä asumiseen liittyvät verot. Puolet uuden asunnon hinnasta on erilaisia veroja. Kaikkeen muuhunkin asumiseen liittyvään kasataan koko ajan lisää veroja. Tätä kierettä paikkaillaan esim asumistuella.

Tätäkin kokonaisuutta olisi noinkin fiksun porukan syytä miettiä.

Julkinen puoli rakentajana on pelkkä vitsi. Siitä vasta kallista tulisi. Ehkä rahoittajana. Tosin tuskin sekään toimisi. Eivät politiikot ole nähtävästi nytkään onnistuneet ohjailemaan rakentamista. Joten miten sitten sellaisessa julkisessa rakentamisessa kävisi. Varmaankin asunnot nousisivat johonkin vihreien valtuustoryhmän hyvänä pitämään paikkaan, jonne ei pääsisi kuin raitsikalla ja raitsikan päätepisteessä ei olisi mitään.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kaavoitusmonopoli estää esim. minua rakennuttamasta kerrostaloa - saattaisin hyvinkin tuohon lähteä jos tontti olisi raideyhteyksien varrelta.

Se, että rakennusliikkeet panttaavat tontteja on tietysti ongelma, niitä ei pidä kaavoittaa/myydä lainkaan ilman rakennusvelvollisuutta -> jos ei rakenna niin tontti huutokaupataan.

Verotus tietysti selittää kustannuksia osittain, mutta koska uudisrakennusten hinta on pääkaupunkiseudulla tuplat muuhun Suomeen verrattuna, niin sitä osaa se ei selitä.

Julkinen rakentaminen voi olla hyvää tai huonoa, linkittämäni esimerkin rakentaminen huonoa (koska väärässä paikassa).

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Tässä olisi mielestäni suomalaisille vasemmistopuolueille näytön paikka - vaatikaa siirtymistä asumistukijärjestelmästä julkiseen rakentamiseen

"Vaatikaa" sdp 34,vas 12 yht.46-154 porvaripuolueen kansanedustajia tulemaan mukaan tuohon vaatimukseen.
Edes kepu,kok ja rkp. Jotta olisi enemmistö "vaatimassa".
-03-19 porvarien johtamat hallitukset.Porvarienemmistö eduskunta.
Ja kun ympäristöministeri (asunnot) vihr./kepulla ja Stvm (asumistuet) on ollut koko kepu/kok
niin mistäköhän tuo ongelma johtuisi?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja kun hallitus tehtailee lisää työttömiä ja köyhiä leikkauksilla ,hintojen korotuksilla tulee asumistuki pajatso jatkossakin antamaan rikkaille tulonsiirtoja sosiaaliturvasta.
Näinhän tämä on laskettu. Nyt jo 17 Mrd köyhimpien kustannuksella -05-16.
lähde:
MST/KL

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos Singaporeen verrataan, on helppo ymmärtää, että Suomen rakennuskustannustaso on luontojaan ainakin kaksinkertainen sikäläiseen verrattuna. Suomessa joudutaan rakentamaan arktisia olosuhteita varten. Singaporessa puolestaan lämpötila ei koskaan putoa alle 20 asteen, ei edes "talven" aamuyötunteina.

Singapore ei joudu kustantamaan verovaroin kallista infrastruktuuria laajalle maa-alalle, kuten Suomi, jossa erämaataivalten halki joudutaan rakentamaan ja kunnostamaan valtateitä. Eikä Singaporessa tarvita talvikunnossapitoa, aurausta, j.n.e. Siksi myös verovarat voidaan käyttää paljon tehokkaammin.

Singaporessa on myös huomattavasti enemmän halpaa työvoimaa saatavissa lähialueilta.

Toisin sanoen vaikka blogistin ajatukset asunmistuen muuttamisesta rakentamisen tueksi saattaisi olla harkittavissa (jos nyt tukia yleensä markkinataloudessa pitää ylläpitää), niin päätelmän siitä tulee perustua jollekin muulle faktalle kuin vertailulle Singaporeen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Muutit maalin koko maahan. Amos puhui helsingistä. Siihen se on parempi vertailun kohde. Verothan on rakennuskustannuksisra noin puolet. Sitten palkkoja, joista osa on jo noissa veroissa. Eristäminen tietenkin on täällä hieman työläämpää. Lämmitys on kuitenkin singaboressa jonkinlainen myöds ja varsinkin taistelu lämpöä ja ulkoapäin tulevaa kosteutta vastaan. Jotain eroja varmasti on. Eivät ne selitä 2-4 kertaisia hintoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen hiukan eri mieltä tuosta tarkastelualueen maantieteellisestä laajuudesta.

Helsinki kuuluu samaan valtionverotusalueeseen kuin "muu Suomikin" ja joutuu "kärsimään" muun Suomen aiheuttamista kustannuksista, toisin kuin Singapore, jolla ei ole moista taakkaa. (Toivottavasti kukaan ei ala nyt vängätä siitä, että asia on päinvastoin, koska kyse ei ole siitä arvokeskustelusta, vaan tässä katsotaan asiaa nyt tarkoituksellisesti Helsingin näkövinkkelistä.)

Mainitsit yllä, että verot ovat rakennuskustannuksista noin puolet. Ja tämä nimenomaan koskee Suomea. Singaporessa ei ole samoja infrastruktuurikustannuksia, kuten jo aiemmin totesin, eikä myöskään lähestulkoonkaan samanlaista kallista sosiaaliturvajärjestelmää byrokratioineen kuin Suomessa. Siellä on pakko pärjätä työnteolla.

Kun tuo verotuksen vaikutus kustannuksiin huomioidaan yhdessä sen rakennuskustannusten luontaisen halvemmuuden kanssa (josta erosta voi toki hiukan kiistelläkin, mutta eroa kuitenkin on), niin nämä yhteensä merkitsevät paljon. Kun Singaporessa asuu yhdessä pinta-alaltaan noin Helsingin kokoisessa kaupungissa koko Suomen väkimäärän verran porukkaa, niin rakennusala on toimintona myös tehokkaampaa. Tässä tullaan vaikeahkosti määriteltäviin "massatuotannon etuhin".

Jos vertailukohtia etsii Suomen päätöksenteon pohajksi, niin kyllä ne sitten pitäisi etsiä vaikkapa Ruotsista tai Baltiasta. Myös USA ja Kanada kelpaisivat osin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #14

Tai muu suomi, jossa hintataso on helsinkiä matalampi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Sama koskee suurkaupunkien asuntojen hintoja muuhun maa-alueeseen verrattuna myös esimerkiksi Ruotsissa. Tässä kohden asiaan vaikuttaa nimenomaan kysyntä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #18

"Tässä kohden asiaan vaikuttaa nimenomaan kysyntä."

Ruotsissa ja Tukholmassa kysyntää luo varsinkin maahanmuuttajat.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä pari käytännön ratkaisua.

Hieno idea ja sen toteutus, mutta edelleen turhan korkea vuokra (500 euroa/kk), näin pääkaupunkiseudulla.....:

https://yle.fi/uutiset/3-9918920

Kirjoitin aiemmin blogin pientaloista (Tiny houses - Attefallshusen), joista on tullut fiksu ja uusi trendi. Ruotsissa esimerkiksi tämä Höganäs-pientalo maksaa valmiina noin 7500 euroa (http://www.caboden.se/hem/stugor-fritidshus/hoganas/):

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219608-pien...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Siirtyminen perustuloon, mikä sisältäisi nämä asumistuet, helpottaisi vuokrakuplaa kummasti, kun ihmiset alkaisivat laskea, kuinka paljon kannattaa vuokraa maksaa. Nythän monille on yksi hailee, minkä suuruinen vuokra on (tiettyyn rajaan saakka), kun asumistuki seuraa perässä ja lopun saa toimeentuloturvasta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tämä on totta, perustuloon siirtyminen auttaisi paljon, sillä se luo kannustimet asua tiiviimmin ja/tai kauempana.

Käyttäjän RailiLeino kuva
Raili Leino

"Puhtaasti markkinaehtoisia ratkaisuja ongelmaan on vaikea löytää, mutta kaavoitusmonopolista luopuminen auttaisi paljon. Jokaisen maanomistajan pitäisi saada kaavoittaa maansa kunnallistekniikan hinnalla, niin että kaupungit eivät pääse käyttämään kaavoitusmonopoliaan piiloverotuksen muotona tähän tyyliin:

Espoo suunnittelee 5 000 ihmisen kerrostalolähiötä keskelle metsää, 1–2 kilometrin päähän lähimmästä bussipysäkistä – ”Jos ihan suoraan sanon, se on pelkästään ahneutta” (HS 07.09.2017)"

Mitä tämän blogin kirjoittaja nyt siis oikeasti tavoittelee? Alussa hän toivoo kunnan rakennuttamia asuntoja, mutta sitten 5000 asukkaan lähiön rakentaminen keskelle Espoota onkin ahneutta? Eikö yksi syy asuntojen kalleuteen ole niiden niukkuus, jolloin 5000 uutta asuntoa parantaisi tilannetta ihan mukavasti? Viittaus nykyisten bussipysäkkien etäisyyteen on aivan absurdi. Bussipysäkit sijaitsevat yleensä siellä missä on asutustakin. Jos tulee asutusta, tulee bussipysäkkejäkin. Köyhempää argumenttia vastustaa uutta asuinaluetta en ole ikinä nähnyt - mutta täydestä sekin näköjään menee!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Siinä vaiheessa kun kaavoituksen sanelee se, kuka maat omistaa, ei varmasti kaavoiteta maantieteellisesti parhaaseen sijaintiin.

Kannustan kyselemään T&T:n toimituksessa mielipidettä seuraavasta hajatelmasta:

Jos rakennat tiheää, rakenna raideyhteyksien viereen.

Jos rakennat raideyhteyksien viereen, rakenna tiheää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jos tarkastellaan erikseen valtion rakennuttamispolitiikkaa ja asumistukia, olisiko ihanneratkaisusi se, jossa asumistuista luovuttaisiin, vai se, jossa asumistuista luovuttaisiin, ja lisäksi valtio rakentaisi asuntoja, jotka se myisi ihmisille tuettuina, niiden todellista hintaa halvemmalla? Eli oletko pehmennyt sosialismiin, vai käytkö vain kauppaa vasemmiston kanssa niin, että yksi paha korvataan toisella, vähän vähemmän pahalla? :-)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Asumistuista luopumisen lisäksi riittävä rakentaminen on turvattava tavalla tai toisella - jos markkinaehtoisia ratkaisuja ei löydy, olen valmis käyttämään sosialismia.

Nykyinen asumistukijärjestelmä (valtio maksaa tuet) nimenomaan kannustaa kaupunkeja olemaan rakentamatta, siinä missä asumistukien siirtäminen kunnille kannustaisi ne kaavoittamaan ja tarvittaessa rakentamaan.

Mutta kokonaisuuden kannalta olisi toki parempi jos asumistuista luovutaan kokonaan, mutta tällöin kaupungeilta häviää kannustin rakentaa.

Ei lainkaan triviaali tämä ongelma.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Minua häiritsee tuossa vähän se ajatus, että (kaikissa noissa esitetyissä skenaarioissa) Helsinkiin rakentamista haluttaisiin kannustaa valtion rahoja käyttäen enemmän kuin mitä vapaat markkinat haluaisivat Helsinkiin rakentaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #27

Jos asumistukien kustannukset siirretään valtiolta kunnille, niin kunnat rakentavat omalla rahallaan, ei valtion.

Tämä on olennaista, en kannata tulonsiirtoja aluerajojen yli, oli kyse sitten kuntarajoista tai maakuntarajoista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #28

Turhien tulonsiirtojen vähentäminen on tietenkin järkevää. Tämä ei kai poista sitä yleistä tulonsiirtomallia, jossa rikkaat suomalaiset maksavat osan köyhempien suomalaisten menoista (yli aluerajojenkin), eikä sellaisia, jotka tasapainottavat monopolisoitumisen haittoja (voi sisältää hyvin perusteltua aluepolitiikkaakin), eikä ehkä valikoituja erikoistapauksiakaan (vaikkapa saariston asuttuna pitämistä kulttuurisista syistä).

Hain vähän sitäkin, että liberaalina voisit helposti ottaa sen kannan, että markkinoiden löytämä tasapaino rakentamiselle olisi parempi kuin yksin tai toisin tukiaisin johonkin suuntaan väännetty.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #29

Hyvin perusteltu aluepolitiikka on oksymoroni : )

Niin kauan kuin asumiskulut nousevat enemmän kuin reaaliset syyt (säätelyn kiristyminen, verotuksen kasvu, raaka-aineiden tai työvoiman kallistuminen jne) niin markkina ei ole kilpailtu.

Se pitää saattaa kilpailtuun tilaan keinolla millä hyvänsä, vaikka sitten sosialismilla jos muu ei auta.

Tähän perustuu mielestäni sekä vasemmiston että Kokoomuksen ajatusvirheet - vasemmisto haluaa kaiken tuotettuna julkisesti ilman kilpailua, Kokoomus (kaverikapitalistit) taasen saman yksityisten monopolien tai kartellien toimesta ilman kilpailua.

Molemmissa tapauksissa kansalainen kärsii, ensimmäisessä tehottomuutena, toisessa ylihinnoitteluna ja tehottomuutena.

Rakennusalan kartellin mahdollistaa julkinen kaavoitusmonopoli, joka estää uusien toimijoiden tulemisen markkinoille, eli tässä on kyse epäpyhästä allianssista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

> Hyvin perusteltu aluepolitiikka on oksymoroni : )

Voisi sanoa, että yritin edellä kehittää aluepolitiikalle uutta määritelmää, joka viittasi monopolisoitumisen haittojen vähentämiseen.

> Se pitää saattaa kilpailtuun tilaan keinolla millä hyvänsä, vaikka sitten sosialismilla jos muu ei auta.

Asuntomarkkinat voisi kai (teknisesti helpoiten) saattaa normaaliin kilpailtuun tilaan poistamalla asumistuet. Poliittisestä tämä voi tietenkin olla hieman vaikeampaa, ja voit tarvita noita valtion rakentamisen sisältäviä lehmänkauppoja saavuttaaksesti sovinnon vasemmiston kanssa. Helsinkiläisten poliitikkojen kanssa pääset parhaiten yhteisymmärrykseen vaatimalla valtion tukiaisia (=aluepolitiikkaa) missä tahansa muodossa, joko asumistukina tai valtion tukemina rakennushankkeina. :-)

> vasemmisto haluaa kaiken tuotettuna julkisesti ilman kilpailua

Ja tuettuna suurkapitalisteilta kerätyillä verorahoilla. :-)

> Kokoomus (kaverikapitalistit) taasen saman yksityisten monopolien tai kartellien toimesta ilman kilpailua

No jaa. Kokoomus voi olla myös kilpailuttamisen kannalla, mutta kulisseissa voi olla (kokoomusta kannattavia, mutta myös muita puolueita kannattavia) kaverikapitalisteja, jotka nojaavat henkilökohtaisista syistä monopolien ja kartellien suuntaan. Päätöksiin vaikuttavat siis myös lobbarit, ja ihmiset itse johtavilla paikoilla, ohi puolueohjelmien.

> Molemmissa tapauksissa kansalainen kärsii, ensimmäisessä tehottomuutena, toisessa ylihinnoitteluna ja tehottomuutena.

Molemmissa tapauksissa molemmat virheet. Itse uskon siihen, että tehokkainta olisi hallittu ja harkittu tasapaino markkinatalouden ja valtion ohjauksen/toteutuksen välillä.

> Rakennusalan kartellin mahdollistaa julkinen kaavoitusmonopoli, joka estää uusien toimijoiden tulemisen markkinoille, eli tässä on kyse epäpyhästä allianssista.

Julkiselle kaavoitusmonopolille ei oikein löydy luontevaa vaihtoehtoa, sillä jonkun on ehkä hyvä kontrolloida vaikkapa sitä, että tehtaat tulevat vasemmalle ja asunnot oikealle. Tuohon monopoliin liittyvä korruptio, vahvojen lobbareiden suosiminen ja kartellisoituminen ovat tietenkin ongelmia.

Viittasin edellä jo pari kertaa monopolien purkamiseen. Mielestäni monopolien, kartellisoitumisen ja myös turhan keskittymisen (!) vastustamisen tulisi kuulua vakituisena elementtinä valtion politiikkaan. Pitäisi siis tunnustaa se, että kaikilla aloilla, elinkeinoelämän lisäksi myös hallinnossa, ja firmojen ja hallinnon sisälläkin, keskittyminen on luonnonlaki, joka ei aina tuota parhaita tuloksia. Siksi kannatata aina vetää kevyesti köyhiä suosivaan, pieniä firmoja suosivaan, ja myös syjäseutuja suosivaan suuntaan. Muussa tapauksessa kaikki tapaa keskittyä enemmän kuin kokonaisuuden tai yksilöiden intressi vaatisi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #31

"Voisi sanoa, että yritin edellä kehittää aluepolitiikalle uutta määritelmää, joka viittasi monopolisoitumisen haittojen vähentämiseen."

Mitä tarkoitat monopolisoitumiselle tässä kontekstissa?

"Asuntomarkkinat voisi kai (teknisesti helpoiten) saattaa normaaliin kilpailtuun tilaan poistamalla asumistuet."

Tämä auttaisi olemassaolevien asuntojen osalta, mutta se ei vaikuta uusien asuntojen rakentamiseen.

"Julkiselle kaavoitusmonopolille ei oikein löydy luontevaa vaihtoehtoa, sillä jonkun on ehkä hyvä kontrolloida vaikkapa sitä, että tehtaat tulevat vasemmalle ja asunnot oikealle."

Eräs ratkaisu on se, että maanomistaja voi pakottaa kaavoittamaan maansa kunnallistekniikan hinnalla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #32

> Mitä tarkoitat monopolisoitumiselle tässä kontekstissa?

Samaa mitä yritin laajennettuna kuvata viimeisessä kappaleessa, eli kaikkia niitä ongelmia, joita liiallinen viidakon lakien varaan jättäytyminen, ja siitä seuraava luonnollinen keskittymiskehitys ja vahvojen vahvistumiskehitys voi aiheuttaa.

> Tämä auttaisi olemassaolevien asuntojen osalta, mutta se ei vaikuta uusien asuntojen rakentamiseen.

Jos markkinat eivät halua rakentaa asuntoja, se olisi kai luonteva tila markkinoiden kannalta. En ole sen sortin uskovainen, että uskoisin Helsingin kaupungin koon ja tiheyden kasvattamisen olevan ihmiskunnan ja Suomen kehityksen kannalta välttämätöntä. Helsinki ja Suomi toimisivat tidennäköisesti hyvin, vaikka Helsinkiä ei tiivistettäisi.

> Eräs ratkaisu on se, että maanomistaja voi pakottaa kaavoittamaan maansa kunnallistekniikan hinnalla.

Ei hyvä siksi, että maanomistaja saisi tuossa aivan turhaan ansiotonta arvonnousua. EI siis tarvitse taata mitään erityisiä voittoja sille maanomistajalle, jonka tontin viereisele tontille joku muu on keksinyt rakentaa automarketin. Mieluummin vain käypä raakamaan (tai menetetyn peltomaan) hinta korvauksesksi maanomistajalle. Uskon siis enemmän suunnitelmalliseen kaavoitukseen kuin villiin länteen, jossa jokainen rakentaa aivan mitä haluaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #33

"Samaa mitä yritin laajennettuna kuvata viimeisessä kappaleessa, eli kaikkia niitä ongelmia, joita liiallinen viidakon lakien varaan jättäytyminen, ja siitä seuraava luonnollinen keskittymiskehitys ja vahvojen vahvistumiskehitys voi aiheuttaa."

Ok, olemme osittain samoilla linjoilla.

"Jos markkinat eivät halua rakentaa asuntoja, se olisi kai luonteva tila markkinoiden kannalta."

Markkinatoimijat pyrkivät aina monopoliin, ja jos se ei onnistu niin kartelliin - julkisen vallan tehtävä on estää tämä.

"En ole sen sortin uskovainen, että uskoisin Helsingin kaupungin koon ja tiheyden kasvattamisen olevan ihmiskunnan ja Suomen kehityksen kannalta välttämätöntä. Helsinki ja Suomi toimisivat tidennäköisesti hyvin, vaikka Helsinkiä ei tiivistettäisi."

Mitä et mielestäni ymmärrä on se, että kaavoitus ja rakentajien kartelli (tai oman käsitteesi mukaan monopolisoituminen) hidastaa tätä kehitystä, joka olisi positiivista Suomen ja suomalaisten kannalta.

"Ei hyvä siksi, että maanomistaja saisi tuossa aivan turhaan ansiotonta arvonnousua."

Sen voi toki aina ulosmitata kiinteistö/maaverolla jos siltä tuntuu.

"Uskon siis enemmän suunnitelmalliseen kaavoitukseen kuin villiin länteen, jossa jokainen rakentaa aivan mitä haluaa."

Kaavoitukseen pakottaminen ei luo villiä länttä, se vaan poistaa niukkuuden. Kaavoittaja voisi edelleen päättää mitä kaavoittaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #34

> Mitä et mielestäni ymmärrä on se, että kaavoitus ja rakentajien kartelli (tai oman käsitteesi mukaan monopolisoituminen) hidastaa tätä kehitystä, joka olisi positiivista Suomen ja suomalaisten kannalta.

Kartelli, monopolisoituminen, suurimpien vahvistuminen, ylikansallisten dominointi, turha maantieteellinen keskittyminen, ovat kaikki saman asian eri näkökulmia.

Kavoituksen ja rakentajien kartellin ei tarvitse välttämättä olla sidoksissa toisiinsa. Voi olla myös kaavoitusta ilman kartelleja (ainakin tähän tulisi pyrkiä).

Jos tarkoitit sivumerkityksenä sitä, että Helsingin tiivistäminen olisi selvästi "kehitystä, joka olisi positiivista Suomen ja suomalaisten kannalta", tuota en voi allekirjoittaa.

> Sen voi toki aina ulosmitata kiinteistö/maaverolla jos siltä tuntuu.

Siirtyminen malliin, jossa asunnot olisivat asuntojen rakennuskunstannusten ja tontit taajamien ulkopuolella olevan maan hintaluokassa, voisi olla hyvä ajatus. Mutta tietenkin aika hankala toteuttaa, koska kaikki säännöt muuttuisivat, ja myös nykyisten omistusten arvo. Tarvittaisiin siirtymäaikaa ja tosi tiukkaa siirtymäajan kontrollia.

> Kaavoitukseen pakottaminen ei luo villiä länttä, se vaan poistaa niukkuuden.

Viittaat tuolla ehkä taas Helsingin tilanteeseen. En tosiaan katso, että olisi tarve mitään erityistä tarvetta tiivistää (poistaa niukkuutta?). Muutta jos halutaan tiivistää, kunnilla taitaa olla jo nyt riittävät valtuudet tarvittaessa vaikkapa pakkolunastaa alueita.

Villillä lännellä viittasin tilanteeseen, jossa kaavoitusta ei olisi, vaan maanomistajat päättäisivät.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #35

"Kartelli, monopolisoituminen, suurimpien vahvistuminen, ylikansallisten dominointi, turha maantieteellinen keskittyminen, ovat kaikki saman asian eri näkökulmia."

Turhuus on subjektiivista - uskon että sinullakin on joku idealogia tai itseisarvo ajattelusi takana, mutta en tiedä mikä.

"Kavoituksen ja rakentajien kartellin ei tarvitse välttämättä olla sidoksissa toisiinsa. Voi olla myös kaavoitusta ilman kartelleja (ainakin tähän tulisi pyrkiä)."

Rakennusalan kartellit voidaan estää riittävällä kaavoituksella, kyllä.

"Jos tarkoitit sivumerkityksenä sitä, että Helsingin tiivistäminen olisi selvästi "kehitystä, joka olisi positiivista Suomen ja suomalaisten kannalta", tuota en voi allekirjoittaa."

Itse voin, mikset sinä?

"Viittaat tuolla ehkä taas Helsingin tilanteeseen. En tosiaan katso, että olisi tarve mitään erityistä tarvetta tiivistää (poistaa niukkuutta?). Muutta jos halutaan tiivistää, kunnilla taitaa olla jo nyt riittävät valtuudet tarvittaessa vaikkapa pakkolunastaa alueita."

Kunnalla on, mutta se ei tee niin, koska kannustimet (valtion asumistuki) ovat päinvastaiset.

"Villillä lännellä viittasin tilanteeseen, jossa kaavoitusta ei olisi, vaan maanomistajat päättäisivät."

Sallisin kyllä esim. kiinteistöjen käyttötarkoitusmuutoksen ilmoituksella - mutta sen villimmäksi lännen ei tarvitse mennä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #36

> Turhuus on subjektiivista - uskon että sinullakin on joku idealogia tai itseisarvo ajattelusi takana, mutta en tiedä mikä.

Käytän termiä "turha keskittäminen" siksi, että Suomessa tuntuu nykyisin olevan muodissa sellainen ajattelutapa, että kaiken kasvun keskittäminen suurimmille paikkakunnille olisi ainoa järkevä tie eteenpäin (taloudellisesti ja/tai ihmisten hyvinvoinnin kannalta). Tuo on mielestäni perusteeton ajatus. Keskittämisellä on joitain etuja joissain asioissa, mutta myös haittansa. Tuo termi on siis tarkoituksellnen kapula Helsinki-patrioottien rattaissa.

> Itse voin, mikset sinä?

Minulla on lukuisia syitä. Yksi näkökulma voisi olla se, että Helsinki on täysin joutava paikka Brysselin rinnalla, ja siksi kaikki tulisi keskittää Brysseliin :-) . Minulle se on itsestäänselvyys, että suuret kaupungit, niiden johtajat, niiden yrittäjät ja niiden asukkaatkin tyypillisesti haluavat keskittää valtaa, rahaa ja alaisia itselleen ja lähelleen. Tämä koskee niin Pihtiputaan keskustaa kuin Joensuuta, Espoota, Helsinkiä, Pietaria ja Brysseliä. Ja sama sääntö koskee rikkaita ja mahtavia ihmisiä noissa kaupungeissa. Se että jokin kehityksen suunta on luonnonlain omainen ei saa minua ajattelemaan, että tuollainen kehitys olisi tavoiteltavaa. En pidä Helsingin kasvua automaattisesti tavoitelavana samasta syystä kuin en pidä jo muodostuneiden monopolien vahvistumista tavoiteltavana.

Ihminen ajattelee helposti, että suurempi mutteritehdas on tehokkaampi kuin pienempi. Teknisissä suorituksissa, kuten mutteritehtaassa, tässä on jotain perääkin, mutta kun puhutaan yhteiskunnan kehityksestä yleisemmin, tuo selitys ei toimi. Suurilla organisaatioilla, ja erityisesti sellaisilla, jotka ovat päässeet kilpailijoiden yläpuolelle, on vahva taipumus lahota paikalleen. Siksi hallittu tasaveroisten kilpailu on parempi kuin kaiken keskittyminen yhdelle. Näen yhteiskunnan mieluummin niin, että suuruuden ja keskittämisen etuja voi hyödyntää hallitusti joissain kohdissa, mutta pääsääntönä kannattaa pitää yhteiskuntaa, joka koostuu tasaisemmasta, hieman pienempien yksiköiden hedelmällisestä yhteiselosta. Optimi ei ole monopolityylinen rakenne, vaan sopiva ja riittävän leveä jakauma pieniä ja vähän suurempia pelureita, niin kuntia kuin yrityksiä. Uusille yrityksille pitää jättää tilaa, eikä pidä antaa monopolien ja kartellien tappaa niitä. Tuota kasvutilaa ja -mahdollisuutta on hyvä olla myös pikkukunnissa. Ei ole Suomen talouden kannalta perusteltua tuomita puolta Suomea vanhusten hoitopaikoiksi. Vai onko sinulla joku peruste siirtää kaikki aktiivisuus niistä Helsinkiin? Olisivatko lukuisat maakuntien pienyrittäjät Helsingissä tehokkampia vai mitä?

Helsinkiä voi tarvita siihenkin, että joku saa asua toivomustensa mukaisesti massiivisessa betonikeskustassa. Mutta tämäkin tarve on rajallinen, eivätkä kaikki ole kiinnostuyneita tuollaisesta, vaikka haluavatkin nousta yhteiskunnan pyramidissa ja siksi hakeutuvat vallan ja rahan liepeille (Helsinkiin ja Brysseliin tietenkin).

Keskustelimme tästä jo joskus aiemminkin. Helsingissä ilmeistä keskittämishyötyä voisi ajatella olevan eniten yliopistojen liepeillä siksi, että niissä runsaahko opiskelijamassa tukee tieteellisen keihäänkärjen muodostumista, ja yleisestä pöhinästä yliopistojen ympärillä voi muodostua joitain start-upejakin. Perusteita sille, että tavallisia Matti Meikäläisiä (joista monet myös viihtyisivät asumisviihtyvyysmielessä paremmin muualla) siirrettäisiin suurin määrin Helsinkiin, ei juuri ole. Metallimies ei muutu tehokkaammaksi Helsinkiin siirtämällä, ja poromies vielä vähemmän.

> Sallisin kyllä esim. kiinteistöjen käyttötarkoitusmuutoksen ilmoituksella - mutta sen villimmäksi lännen ei tarvitse mennä.

Tuo voisi tapahtua nykyisen kaavoituksen puitteissa. Jos kaavoittaja katsoo tuollaisen kehityksen toivotuksi tietyillä alueilla, eikä kyse ole lahjasta nykyiselle omistajalle, niin siitä vain.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #37

"Käytän termiä "turha keskittäminen" siksi, että Suomessa tuntuu nykyisin olevan muodissa sellainen ajattelutapa, että kaiken kasvun keskittäminen suurimmille paikkakunnille olisi ainoa järkevä tie eteenpäin (taloudellisesti ja/tai ihmisten hyvinvoinnin kannalta). Tuo on mielestäni perusteeton ajatus. Keskittämisellä on joitain etuja joissain asioissa, mutta myös haittansa. Tuo termi on siis tarkoituksellnen kapula Helsinki-patrioottien rattaissa."

Uskallan väittää, että kyse ei ole keskittämisestä, vaan keskittymisestä. Tämä siitä syystä, että sama tapahtuu maailman kaikissa valtioissa.

" Se että jokin kehityksen suunta on luonnonlain omainen ei saa minua ajattelemaan, että tuollainen kehitys olisi tavoiteltavaa."

Tuulimyllyjä vastaan taisteleminen on todella kallista, siinä voi hidastaa vääjäämätöntä luokkaa kymmenen vuotta, hintalappu miljardeja vuosi. Kallis hintalappu jälkipolville maksettavaksi.

"Vai onko sinulla joku peruste siirtää kaikki aktiivisuus niistä Helsinkiin?"

Ei - minulla on peruste olla räpiköimättä vastaan kun niin tapahtuu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #38

> Uskallan väittää, että kyse ei ole keskittämisestä, vaan keskittymisestä. Tämä siitä syystä, että sama tapahtuu maailman kaikissa valtioissa.

Olen samaa mieltä siitä, että pääasiassa kyse on keskittymisestä (jota vain säestetään ja tuetaan sillä nyt muodissa olevalla mantralla, että kaikki keskittäminen olisi hyödyksi). Samaa mieltä myös siitä, että tätä tapahtuu kaikkialla. Kyse on luonnonlaista - samaan tapaan kuin (viidakon lakien vallitessa) monopolisoituminen ja vahvimpien selviytyminen hengissä on luonnonlaki.

> Tuulimyllyjä vastaan taisteleminen on todella kallista, siinä voi hidastaa vääjäämätöntä luokkaa kymmenen vuotta, hintalappu miljardeja vuosi. Kallis hintalappu jälkipolville maksettavaksi.

Tuolla logiikalla rikkaiden progressiivinen verottaminen tai verottaminen ylipäätään olisi tuulimyllyjä vastaan taistelemista, ja kävisi kalliiksi. Samoin demokratiaan pyrkiminen olisi tuulimyllyjä vastaan taistelemista jne.

Minusta on selvä, että ihminen toimii järkensä avulla nimenomaan niin, että ohjaa yhteiskuntaa luonnonlakien ja viidakon lakien vastaisesti haluamaansa huolella harkittuun suuntaan. Yhteiskunta keksii vaikkapa vankilatuomioita murhaajille, vaikka tämä aiheuttaa selvästi ylimääräisiä hallintokuluja ja vaivaa. Yhteiskunnan tehtävä on luoda hyvät säännöt noudatettaviksi. Ja noita sääntöjä tarvitaan nimenomaan niillä alueilla, joilla kehitys ja ihminen voi pyrkiä luonnostaan toiseen suuntaan.

> Ei - minulla on peruste olla räpiköimättä vastaan kun niin tapahtuu.

Ja minun perusteluni oli siis se, että kaiken keskittyminen vahvimmille on luonnonlaki, jota vastaan kannatta taistella. Monopolien, kartellien ja progressiivisen verotuksen lisäksi tämän logiikan toimivuutta kannattaa miettiä myös tilanteessa, jossa yksi paikkakunta vie kaiken kasvun (ja usein valtion avustuksetkin) muilta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #39

Valtion avustukset olisi syytä lopettaa täysin, ja katsoa mitä tapahtuu - oletko samaa mieltä?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #40

Suunnasta olen samaa mieltä. Kaikkia avustuksia (ja muuta valtion ohjausta) ei ehkä voi lopettaa, mutta yhteiskunta toimisi ehdottomasti paremmmin, jos nykyistä avustusviidakkoa yksinkertaistettaisiin, ja monia jo totuttuja etuuksia (=vaikeasti purettavia saavutettuja etuuksia) purettaisiin. Edut palaisivat kaikille toista tietä (tai ainakin lähes kaikille, ehkä poislukien ne, jotka ovat rakastuneet toisten rahoilla elämiseen ja/tai sääntöviidakossa keinotteluun).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #41

Tämä johtaisi muuttoliikkeen vahvistumiseen, tekisitkö sen silti?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #42

Muuttoliikkeen vahvistuminen riippuu siitä, mitä tukia ja ohjausta jätetään.

Yksi heti mieleen tuleva tukimuoto on maataloustuet, joita Suomi saa sekä EU:sta, että joutuu maksamaan itse suoraan. Jos tavoitellaan nykyistä omavaraisuusastetta, niistä tai jostain vastaavasta tuki-/ohjausjärjestelmästä ei oikein pääse eroon.

Kuntien valtionosuudet ovat osa tulontasausta rikkailta köyhille. Niistä ei oikein pääse eroon muuetn, kuin luopumalla tulontasaustavoitteista (tai vääntämällä valtion ja kuntien vero- ja kustannuskäytännöt kokonaan uuteen uskoon).

Koko maata yhdistävien liikenneväylien ylläpitokin on ehkä syytä säilyttää.

Mitä muita sellaisia tukia näet, jotka voisivat vaikuttaa merkittävästi muuttoliikenteeseen?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #43

Näkisin että kaikki yo. tuet pitäisi siirtää valtiolta maakuntatasolle.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #44

Pääsääntö lienee se, että kaikki Suomen rikkaat kunnat, maakunnat, yritykset ja ihmiset haluaisivat vältellä rikkaille koituvia muita kovempia yhteisistä menoista koituvia maksuvelvoitteita. :-)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset