Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Työttömyysturvaa pitää leikata vain yläpäästä

  • Ansiosidonnainen on perusturvaa suurempi meno (kuva: palkkaus.fi)
    Ansiosidonnainen on perusturvaa suurempi meno (kuva: palkkaus.fi)

Hallitus yhdisti noin 700 000 suomalaista vastustamaan aktiivimallia, antaen näin vahvan aseen vasemmiston käsiin (HS 30.12.2017). Mallin suurin virhe oli siinä, että se otti kaikilta, eikä antanut kenellekään mitään - hallituksemme ei ymmärtänyt, että työttömät eivät ole tulotasoltaan homogeeninen joukko, vaan kaksi ääripäätä ja jotain sen välissä. 

Ensimmäisessä ääripää ovat he, jotka eivät ole riittävän vahvoja vaatimaan nykyjärjestelmästämme kaiken mikä heille kuuluisi, sekä nuoret, jotka eivät ole päässeet kiinni työelämään. Tämä joukko nauttii alle tuhannen euron kuukausittaisi tukia, ja mikä tahansa työpaikka parantaa heidän elintasoaan.

Toisessa ääripäässä ovat he, jotka osaavat pelata järjestelmää tai nauttivat merkittävää ansiosidonnaista työttömyysturvaa - molemmilla keinoilla tuet nousevat yli 2000 euroon kuussa. Maksimia ei tiedä kukaan, mutta kuvaavia uutisia aiheesta on kirjoitettu, esim. Viiden tonnin kuukausipalkka ei kelvannut: "Purjehduskausikin alkaa pian" (Yle 3.6.2015)

Oma perustulomallini on rakennettu yhteistyössä ensimmäisen ääripään kanssa, ja palaute on ollut pelkästään positiivista - tuet eivät vähene, kaikesta työnteosta tulee kannattavaa, eikä TE-toimistoille tai Kelalle tarvitse selitellä enää mitään.

Toiselle ääripäälle minulta ei heru ymmärrystä - julkisen sektorin tehtävä ei ole tukea tämän yhteiskunnan hyväosaisia, jokainen yli 4000e kuukausipalkkaa nauttiva kykenee säästämään pahan päivän varalle ja muokkaamaan kulutustottumuksiaan uuden työpaikan hankkimiseen kuluvaksi ajaksi.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tietää että:

Hajota ja hallitse (lat. Divide et impera) on strategia, jossa hankitaan ja ylläpidetään valtaa hajottamalla valtakeskittymät useampaan osaan, jotta niillä olisi yksinään vähemmän vaikutusvaltaa kuin yhdessä. Rooman valtakunta käytti menetelmää hallitakseen imperiumia. (Wikipedia)

 

PS. tulonjaon trendi on ollut hyväosaisia työttömiä suosiva jo tovin, esim: Perusturvan outo rahanjako: köyhimmät työttömät saavat jotain, hyväosaisimmat moninkertaisesti (SK 8.5.2012)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ihmettelinkin, etteikö kukaan nosta tätä näkökohtaa esiin.

Kenties pahin yksittäinen mätäpaise suomalaisessa yhteiskunnassa on nimenomaan ansiosidonnaisjärjestelmämme.

Mätäpaise, jonka vakuutuslogiikka menee siten, että ne joiden ongelmaa koitetaan korjata, maksavat "vakuutus"maksuillaan vain n. 5 % järjestelmän kokonaiskustannuksista. Ei siis järin suuri kannustin pienentää riskien ja ongelmien realisoitumista.

En ole vielä riittävästi perehtynyt ns. aktiivimallin yksityiskohtiin, mutta vaikuttaa siltä, että siinä on hiukan tyritty, ehkä vain tehty jotain vuoden takaisen kirjauksen mukaisesti.

Voisin kuvitella, että paljon järkevämpää olisi ollut ottaa vastaan kaikki tähän mennessä aktiivimallin tiimoilta tullut kritiikki siitä hyvästä, että ansiosidonnaisetuudet olisivat menneet reilulla kädellä leikkuriin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mielestäni hallituksessa on istuttu pelisilmän päällä - pieni kuristus ei ansiosidonnaista nauttivia aja töihin, mutta pienituloisimpia se kirpaisee oikeasti.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

23.02.2015
KL
Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu kaikille!

Monelta saattoi jäädä huomaamatta julkinen keskustelu siitä, että kaikki palkansaajat saisivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Tämä olisi oikeudenmukaista ja demokraattista!
-Kyse on epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä muita palkansaajia kohtaan.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksajina ovat
-työnantajat 40 prosentilla ja
-valtio yli 50 prosentilla.
Kaikki palkansaajat osallistuvat myös ansiosidonnaisen maksuun:
työnantaja pidättää sen palkasta ja tilittää eteenpäin.

Mite nuo maksajat on tuon noin epäoikeudenmukaisesti päättäneet?
Taitaa olla iso potti joka on säästynyt mihin lie?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #26

lainaus:
-valtio yli 50 prosentilla.
Eli veronmaksajat myös palkansaajat maksaa tuosta 60% .Valtiollahan ei ole rahaa vaan ne kerätään veroilla ja on kansan rahoja.
Palkansaajalta veroja n.30%+Alv 24%+ työttömyysvakuutusmaksu joka tilistä .

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #26

Marja-Liisa se täällä suoltaa vähintäänkin vääristelevää informaatiotaan siitäkin huolimatta, että hänelle niitä oiottu moneen otteeseen on.

Suoraan ay-kassojen jäsenmaksuista kustannetaan ainoastaan n. 5 % ansiosidonnaisjärjestelmän kustannuksista. Siis niiden jäsenmaksuilla, jotka ainoina mahdollisesti hyödyn järjestelmästä ovat saadakseen.

Melko hyvää vakuutusbisnestä, eikö?

Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR) kustannetaan se noin 40 % järjestelmän kustannuksista. Yli 50 % TVR:n rahoituksesta tulee työnantajilta perityistä työttömyysvakuutusmaksuista, noin 25 % sote-ministeriöltä ja alle 25 % palkansaajilta perityistä työttömyysvakuutusmaksuista.

Budjettirahoituksena (veronmaksajat) kustannetaan yli 50 % järjestelmän kustannuksista. Erittelemättä tarkemmin verotulojen kertymää voinee kuitenkin todeta, että hyvin pieni osuus Suomen valtion verokertymästä muodostuu palkansaajien maksamista ansiotuloveroista, ja niistäkin jyrkän progression vuoksi huomionarvoisen suuri osuus suurituloisilta palkansaajilta.

Marja-Liisan selostus on siten jokseenkin tarkoitushakuisen vääristelevää.

Niin ja kun viittaat tuohon alkuvuoden 2015 keskusteluun, mitä arvelet, miksi palkansaajajärjestöt ottivat seuraavan kannan ehdotukseen ansiosidonnaisen ulottamisesta kaikille:

Palkansaajajärjestöt: "Ansiosidonnaista ei voi ulottaa koskemaan kaikkia"

Voisikohan syynä olla palkansaajajärjestöjen huoli vakuutusbisnesmielessä niille edullisen ansiosidonnaisjärjestelmän kautta kerättyjen miljardiomaisuuksien hupenemisesta? :)

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen

Ihan tiedoksi, että aina tilanne ei ole niin, että ansiosidonnaisella oleva saa korkeampaa turvaa, tosin moni on siitäkin maksanut vuosikymmeniä jäsenmaksuina. Ajattelumaailmasi on siinä mielessä pielessä, että kuvittelet jokaisen työllistyvän ansiosidonnaiselta suht lyhyessä ajassa, elävän säästöillään, kunnes pääsee töihin. Aika suppea käsitys ja koskee vain tiettyä ryhmää. Kaupan alan matalapalkkaiset naiset eivät esimerkiksi koskaan saa isoa ansiosidonnaista, puhumattakaan omasta esimerkistäni, jossa jäin pinelle ansiosidonnaiselle 12 vuoden työn jälkeen. 500 päivää "lusittuani, putosin työmarkkinatuelle, josta jonkin ajan päästä ponnistin palkkatuettuun työhön vuodeksi, josta ei kuitenkaan ollut tarjolla kuin 30h/viikko. Arvaapa, miten käy ansiosidonnaiselle sellaisen tuntimäärän jälkeen pienipalkkaisesta toimistotyöstä? Ansiosidonnainen on vieläkin pienempi, vain vähän parempi kuin työmarkkinatuki, mutta sen verran, ettei sinulle anneta muita tukia, esim. asumistukea tai toimeentulotukea, kitkuttelet sitten 800 eurolla kuukausi ja yrität maksaa asuntoa, ei toimi!

Ja miksi näin? Kun satut täyttämään 50, alkaa ikäsyrjintä ja näin pääsee monelle käymään, menetät vuosia kerryttämättä eläkettäsi ja tulet olemaan pienituloinen eläkeläinenkin vielä. Terveisin satoja hakemuksia täytellyt.

Vain paperimiehillä kai on enää "hyvä" ansiosidonnainen ja sekin enää vain 400 päivää, tässä yhteiskunnassa ja työttömyydessä se kuluu äkkiä!

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #37

"..tässä yhteiskunnassa ja työttömyydessä se kuluu äkkiä!"

Niin kun se pointti onkin oikeudenmukaisuuden (kaupan kassoilla ja insinööreillä sama työttömyyskorvaus, palkasta riippumatta) lisäksi saada yhteiskuntaamme reippaasti halvemmaksi, jotta ne työpaikat hiljalleen alkaisivat palautumaan Suomeen.

Juha Hämäläinen

Jos kuvittelet, että 4.000€ euron bruttopalkka tai eläke on kaikille riittävä eikä enempää tarvitse säästääkseen niin tästä voimme päätellä, että kokemuksesi elämästä on hyvin suppea.

Isälläni oli 50.000€ verotettavaa eläkettä hänen kuollessaan 100v iässä viime talvena. Hänen koko eläkkeensä paloi hänen ja äitini elinkustannuksiin ja hoitokuluihin. Tilillä oli 87€ hänen kuoltuaan. Hän oli tässä mielessä varaton.

On myös tajuttava, että monet eivät halua asua vuokralla kaksiossa ja liikkua julkisilla tai viettää lomiaan siirtolapuutarhassa. Ihmisillä on suurempia odotuksia elämältä ja työn motivaatio syntyy aivan toisista summista. Suomi ei olisi näinkin vauras valtio, jos meitä olisi motivoitu kehittämään maata parin kolmen tonnin palkoilla. Olisimme kehitysmaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jokainen tehköön palkallaan mitä haluaa, ja palkat olkoon sillä tasolla kuin työntekijän ja työnantajan välillä on sovittu, mutta en oleta että sinä tai kukaan muukaan kustantaa minulle tuhansien eurojen ansiosidonnaisen jos jään työttömäksi.

edit: ja Juha, kommenttisi sylkee niiden päälle joiden tulotaso on alle 1000e kuussa, heitäkin on tässä maassa satoja tuhansia.

Juha Hämäläinen

Et puhu tulotasosta vaan tukitasosta. Toisekseen tukiin on laskettava mukaan vuokratuki ja kaikki muut tuet. Pääkaupunkiseudulla tuo tuki on käytännössä aina yli tonnin.

Terveen työikäisen ei tarvitse tyytyä alle tonnin palkkaan nykyään edes Kiinassa, jossa ei mitään työttömyysturvaa. Säälin sairaita ja eläkeläisiä. Mutta kuten tiedämme heille maksetaan asunto ja muut elinkustannukset sekä sairaanhoito. Tietenkin kulutusvaraa on erittäin vähän.

Olemme tässä jamassa sen takia, että suomalaisten työn tuotos on liian pieni. Meillä on heikko tahto ponnistella paremman eteen ja riskejä vältetään viimeiseen asti. Olen katsonut vuosikymmenet eri yksilöiden kehitystä. Täysin riippumatta kotioloista ne kaverit, jotka tehneet elämänsä eteen jotain kunnolla, ovat kaikki pärjänneet hyvin riippumatta koulutuksestakin.

Mukavuutta hakevat lököilijät eivät ole. He ovat nykyään kateellisia niille, joilla jotain on, täysin ymmärtämättä syytä sille miksei heillä ole.

Tuossa olin juuri kahvilla lapsuuden kaverin kanssa. Hän on ollut Hesan katurakennus- ja putkihommissa monttutasolla. Hänellä on eläke lähes 3.500€ kuussa. Hän teki pitkää päivää puolet iästään ja on eläkkeensä ansainnut. Hän olisi voinut pitää rokulia, saada potkut välillä ja juoda tilinsä kapakoissa. Häntä pyydettiin takaisin töihin nyt 64v iässä, kun nuoret eivät pärjää. Enää ei lähtenyt.

Teidän nuorten homma on tienata paljon ja maksaa paljon veroja. Muuten tämä systeemi rojahtaa. Se ei pysy pystyssä kahden tonnin tienesteillä. Minä olen myös osuuteni tehnyt yhteiskunnan hyväksi enkä ole latiakaan työttömyystukia nostanut. Töiden perässä olen mennyt neljä kertaa vuosiksi ulkomaille. Ei se ole ollut helppoa tai kivaa aina. Nuorten käsissä homma nyt ja opittava antamaan eikä vain vaatimaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #8

Eikös Juha tässä ketjussa paljolti kritisoidakin mainitsemaasi vaatimista?

Ansiosidonnaisjärjestelmämme kun on aikanaan esitettyjen vaatimusten pohjalta pystytetty ja nykyisillä vaatimuksilla siilipuolustettu.

Muutoin allekirjoitan ainakin suurelta osin tämän kommenttisi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #8

"Hän on ollut Hesan katurakennus- ja putkihommissa monttutasolla. Hänellä on eläke lähes 3.500€ kuussa."

Mahdatkohan ymmärtää, että harva nykynuori unelmoi edes tuollaisista palkkatuloista. Samaan aikaan hän maksaa neljänneksen alle kahden tonnin tuloistaan eläkemaksuja lapsuudenystäväsi hyväksi.

"Teidän nuorten homma on tienata paljon ja maksaa paljon veroja."

Parhaani teen, mutta sopii miettiä kuinka kohtuullista on vaatia samaa koko ikäluokaltani, ja itseäni nuoremmilta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #14

Ketkähän nuorten sosiaaliturvan ja koulutuksen on maksanut veroillaan kehdosta lähtien? Aina siihen asti kunnes olette työelämässä ja alatte maksaa itse veroja.
Ketkä nytkin maksaa eläkkeistä veroja,Alv ja maksaa veroluonteisia maksuja?
Jos n.yli miljoonan eläkeläisen kulutus olisi pois olisi moni PK-yritys ja palkansaaja olisi työtön.

Suomen AA luottoluokituksen takaajaa on työeläkettä saavien eläkerahat.
Muuten olisi edessä Kreikan-tie.
Eli yhä me osaltaan pidetään yhteiskuntaa yllä. Alkakaa tehdä töitä 15v kuten isoikäpolvi aloitti työnteon. Ei tarvitsisi tyytyä Takuueläkkeeeseen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Oletko samaa mieltä myös Kelasta tulojen päälle maksettavista ansiosidonnaisista Kela-etuuksista?

Entä yrittäjien työttömyyskassan maksamista ansiosidonnaisistapäivärahoista?

Vai närästääkö vain palkansaajien työttömyys-Turva jonka tarkoitus on turvata elanto työttömyyden varalle.

Kun ansiosidonnaiselta putoaa työmarkkinatuelle ,alkaa saamaan toimeentulo-asumistukea,terveyspalvelut,lasten toimeentulotuen .kk elantoon.

Ansiosidonnaista saava ei tarvitse noita edm.koska tuo riittää elantoon .

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #27

Eikö Marja-Liisa välitä ollenkaan, mitä hänelle muualla vastataan? Pääasia lienee vain, että saa spämmäillä ketjussa kuin ketjussa vääristelevää informaatiotaan?

Yrittäjät kustantavat jäsenmaksuillaan omavastuuosuutena 30-40 % järjestelmänsä kustannuksista siinä missä palkansaajat kustantavat ylempänä mainitun n. 5 %.

Ei sillä: Itse kannatan kummankin tahon osalta 100 % kustanusosuutta, mikäli ansiosidonnaista työttömyysvakuutusturvaa hamuaa. Valtion tulee mielestäni rahoittaa yhteenlaskettuina tukina (ml. mahdolliset asumisen tuet jne.; pl. esim. lapsilisät) ainoastaan max. 800-900 euroa kuussa.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen Vastaus kommenttiin #27

Eipä ole ihan näin Marja-Liisa, unohdatte kaikki, että ansiosidonnaisella on paljon eritasoisia tukia, haitari on suuri!
Jopa työssäkäyvätkin nykyisin joutuvat anomaan toimeentulotukea, kun palkat ovat pieniä, pätkiä tai osa-aikaisia, niistä ei tienata 3000-4000 eläkkeitä koskaan!

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Voisiko J. Hämäläinen vähän avata ajatuskulkuaan tämän kommenttinsa osalta eli miten näet sen liittyvän blogistin esiinnostamaan ansiosidonnaiskysymykseen?

Juha Hämäläinen

Blogisti totesi, ettei ns hyväpalkkainen tarvitse korkeampaa ansiosidonnaistaan, koska 4.000€ palkka on riittävä, jotta voi säästää pahan päivän varalle. No tuo väittämä on puppua.

Eli tässä tuo linkki oli.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #6

Ok, nyt ymmärrän ainakin sen, mistä pointtisi kumpusi.

Ongelma vain on siinä, että sen jälkeen kun 4.000€ tienaavan työt loppuu, hän ei enää tienaa 4.000€ kuukausipalkkojaan eikä siten ole enää hyväpalkkainen.

Töidensä loputtua (niin kauan kuin hänellä ei uutta työtä ole) hän ei mitenkään itseisarvoisesti toimi yhteiskunnassa tavalla, jolla olisi tuo 4.000€ tai ko. palkan mukaisen ansiosidonnaiskorvauksen arvo kuukaudessa yhteiskunnalle.

Mistä päästään kysymykseen, onko yhteiskunnan järkevää maksaa 4.000€ kuukausituloista sopeutettua korvaustakaan henkilön työttömyydestä.

Muistaen, että alunperin meillä on ollut tilanne, jolloin työttömyyden perusteella ei ole saanut yhteiskunnalta mitään korvausta. Kelan peruspäivärahat yms. ovat siinä mielessä jo itsessään ylellisyyttä.

Eri asia sitten, jos vakuutusyhtiöt tarjoaisivat markkinaehtoisesti ansiosidonnaisia työttömyysvakuutuksia. Niitä vakuutusmaksuja yksilöt saisivat puolestani vapaasti maksaa mielensä (ja kyseisten vakuutusehtojen) mukaan.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #7

Ansiosidonnainen laskee progressiivisesti. Eli jotta saa hyvän ansiosidonnaisen on palkan pitänyt olla erittäin korkea.

Itse ajattelen, että veroilla, jotka itsellänikin olleet melkein koko ikäni 50% huteilla, voi saada vähän tasoitusta.

Hyvätuloisen elinkustannuksia on vaikea laskea äkkiä totaalisti mm asuntolainojen takia. Ja hyvätuloiset ovat yleensä lyhyen aikaa työttömänä, heillä ei varaa siihen lainkaan. Menee muuten kaikki asunnot muijaa myöten. Onhan noita nähty. Isku on pienituloiseen työttömään verrattuna kova, vaikka saatat epäillä.

Tällaisen selityksen annan. Ei ole parempaa, mutta se on totta. Jo eläkkeelle jääminen kovilta ansioilta on jonkin sortin shokki, usko tai älä. No eläke juoksee hautaan asti, ansiosidonnainen vissiin 400 päivää. Eli ei valiteta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #10

"Itse ajattelen, että veroilla, jotka itsellänikin olleet melkein koko ikäni 50% huteilla, voi saada vähän tasoitusta."

Tähän ajatukseen kiteytyy suomalaisen yhteiskunnan turmio - koska kaikki ovat mielestään maksajia, kaikki ansaitsevat minkä saavat, ja enemmänkin.

Lopputuloksena maailman korkempia veroasteista, ja matala ostovoima.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #13

2.5.2014
HS: Palkansaajat maksavat yritysjohtajien lisäeläkkeitä vuoteen 2060 saakka
Suomalaiset palkansaajat maksavat hyvätuloisten, kuten toimihenkilöiden ja johtajien, vanhuusturvaa vielä vuosikymmeniä, uutisoi Helsingin Sanomat.

Verovaroista maksetaan myös yrittäjien ja viljelijöiden eläkkeitä n.1 Mrd/vuodessa.

Myös Takuueläkettä maahamuuttaja vanhuksille ja niille kellä ei ole työeläkettä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #10

"Hyvätuloisen elinkustannuksia on vaikea laskea äkkiä totaalisti mm asuntolainojen takia. Ja hyvätuloiset ovat yleensä lyhyen aikaa työttömänä, heillä ei varaa siihen lainkaan. ... Isku on pienituloiseen työttömään verrattuna kova, vaikka saatat epäillä."

Henkilön on lähtökohtaisesti lainaa ottaessaan huomioitava myös mahdolliset laskut tulotasossa - ei olettaen tasainen tai nouseva käyrä niissä.

Laina siis vasta sitten kun on suunnitellun lainan mukainen määrä säästetty sukan varteen. Toki asiakkaat ja pankit voivat pankkialan säädösten puitteissa solmia millaisia lainaehtoja tahansa, mutta riskit jääköön samoin heille.

Suurituloisuuden ei pidä oikeuttaa oletusta, että suurten tulojen nauttimisen ~ensimmäisestä päivästä lähtien investoinnit lainan avulla voivat jo lähtökohtaisesti tarkoittaa esim. ökyasunnon hankkimista - koska tulojen mukainen ansioturva, jossa riski sälytetty todella suurelti veronmaksajille.

Yhteiskuntaamme halvemmaksi saadaksemme meidän pitää voida myös sälyttää riskejä nykyisestään enemmän valtiolta yksilöille.

Ansiosidonnaisjärjestelmän, talouden kulta-aikojen ilmeisestikin jonkinlaisessa perspektiiviharhassa ja vauhtisokeudessa luodun sellaisen, lakkauttaminen olisi hyvin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen toimenpide.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen Vastaus kommenttiin #25

Ja höpö höpö, lakkautetaan yritystuet ensin, niin saadaan köyhillekin tukea!

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #39

Täsmentäisitkö vielä, mikä kommentissa oli höpöhöpöä ja miksi?

Kannatan itse myös mm. yritys- ja maataloustukien leikkaamista ja veikkaan, että aika moni muukin esim. ansiosidonnaisjärjestelmän remonttia kannattava niin tekee - kyseiset asiat kun eivät sulje toisiaan pois.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ostan kyllä ajatuksen. Toisaalta järjestelmään pitäisi lisätä elementti jolla myös pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset jne yms saadaan mukaan rakentamaan yhteiskuntaa, viime kädessä vaikka väkisin. On typerää maksaa korkeita ansiosidonnaisia mutta samalla on moraalitonta edellyttää veronmaksajia elättämään määrättömän kauan ilman mitään vastinetta.

Koko yhteiskunnan peruskivi on se että vaihdossa kokevat hyötyvänsä molemmat osapuolet. Systeemiä jossa yksi vain häviää ja toinen vain voittaa ei pitäisi hyväksyä. Yhteiskunnan tulee olla yhteistyötä eikä hyväksikäyttöä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Itse näkisin että kaikkia koskettavaa järjestelmää ei kannata rakentaa vaikeimman prosentin, tai edes viiden prosentin takia (yhteensä joitakin kymmeniä tuhansia ihmisiä/700 000).

Paljon tärkeämpää on toteuttaa järjestelmä, joka kannustaa 650 000+ henkeä.

Jos joku on valmis 630 eurolla kuussa valmis loppuelämänsä elämään eikä halua tikkua laittaa ristiin, hyväksyn sen ja olen valmis oman osani hänen elättämisestä maksamaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mä luulen että nuorten kohdalla tuo kepittäminen on aika tärkeää. Työttömyysaste on korkea ja työttömyyden kroonistumisen riski on iso. Jonkinlaisesta laitostumisesta on kyse jo ainakin parillakymmenellä prosentilla ikäluokista. Vaikka tämä on koko työvoiman määrästä pieni osa, tällä on ratkaiseva merkitys tulevaisuudessa.

Perustulo toiminee yksille ja aktiivinen "työvoimapalvelu" toisille. Passivoitumisen merkitystä ei kannata vähätellä, ei yksilölle eikä yhteiskunnalle.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

Nuorten osalta samaa mieltä, joskin näkisin että kepinkin voi muotoilla porkkanaksi:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-p...

"Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin."

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Maailmalla on valtava joukko ihmisiä, joille 630 euroa kuussa ja keskuslämmitetty asunto olisi unelmien täyttymys. Pohjoismainen "hyvinvointivaltio" Suomi taitaa kaatua, kun sitä hyvää tahtoa on ylitse maksukyvyn.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #17

630 euroon sisältyy tuo asunto, eli kovin suuresta suffelista ei ole kyse.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola Vastaus kommenttiin #18

Sinun mallillasi ei pienituloisilla olisi asiaa pääkaupunkiseudulle. Nythän tukitaso asumisen tuen kanssa taitaa olla lähes tupla. Luultavasti tervehdyttäisi rakenteita ja säästäisi rahaa, mutta epäilen päättäjiemme valmiutta. Kertarysäyksellä toteutettuna aiheuttaisi kaaoksen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #19

Vaatii muutaman vuoden siirtymäajan asumistukien osalta - vastaisuudessakin voisi tuella asua jos on valmis jakamaan asuntoa kämppiksen kanssa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #20

Voi jäädä haaveeksi.Tuskin nuo suostuu muuhun järjestelyyn eikä porvaripuolueet ole sitä halunnetkaan muuttaa.

Asumistuki valuu rikkaimpien taskuun!
Mst
Kansalaisten perusturvaa parantava asumistuki on kääntynyt vapaassa markkinataloudessa heikommassa asemassa olevien köyhdyttämisvälineeksi sekä rikkaimman tuloluokan rahastusautomaatiksi.

Rikkaimman tuloluokan taskuihin on siirtynyt vuokrasäännöstelyn purkamisen jälkeen miljardeja euroja ja kuka tietää josko osa myös veroparatiiseihin.

Vuokrasäännöstelyn purkamisen jälkeen on yhteisistä verovaroistamme kustannettua asumistukea maksettu yli 17 miljardia euroa, josta tulonjakotilastojen mukaan yli puolet on ohjautunut ylimmälle tuloluokalle, ”piiloteltuna” ja hiljaisena tulonsiirtona.

Toisen köyhyys on toisen rikkaus.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen Vastaus kommenttiin #20

Just joo, perheellisetkö klaitetaan kämppiksien kanssa asumaan, lapset hoitaa sitten kämppis vai? Uskomatonta potaskaa, ei perhepolitiikasta tietoakaan, ne asumistuet menevät nytkin asuntosijoittajille, tehdään tarpeeksi yhteiskunnan toimesta halpoja vuokra-asuntoja, niin tukia ei enää tarvita ja yksityiset sijoittajat eivät maksata kämppiään veronmaksajilla, jotka osallistuvat asumistukienkin maksuun, myös työttömät, sillä maksavat veroja 20%

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"– Palkka olisi ollut viisi-kuusi tuhatta euroa. Hän vastasi, että ei mun kannata. Ensin on irtisanomispaketti, sen jälkeen alkaa ansiosidonnainen ja pian alkaa purjehduskausikin."

Irtisanomispaketti ei ole yhteiskunnan tuki ja se tulee könttänä tilille jolloin verotuksellisesti työnteko ei varmaan innosta kun maksat maksimiveroa palkastasi ajalta johon paketti on maksettu, paketista jo jokatapauksessa menee enemmän veroa koska se on könttäsumma.

Muistaakseni minimi ansiosidonnaisen prosentti on 45% palkasta kun palkka on ollut tarpeeksi korkea ja siihen päälle vuosi sitten 5% nostettu 25% vero ansiosidonnaisesta (jep 5% leikattiin vuosi sitten ja nyt toinen lisää).

Vaikka korkeatuloisten tukeminen tuntuu hölmöltä jos heille sattuu tippuminen pois työelämästä kesken kaiken niin samasta turvasta hekin maksavat kuin pienituloiset. Kyse on kuitenkin muutosturvasta ettei elämä romahda jos ei olekkaan niitä säästöjä.

Aktiivimalli on vastaava simputuksen kanssa, rangaistaan kaikkia koska muutamia ei kiinnosta työnteko, aikana jolloin työtä ei yksinkertaisesti ole kaikille.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olet oikeassa irtisanomispaketista, sen maksaa firma, eli mikässiinä.

Ansiosidonnaisen maksaa 95%:sesti valtio - jos suurituloinen maksaa samasta turvasta kuin pienituloinen, eikö ole suotavaa että hänelle kuuluu sama turva.

Enkä näe huonona sitäkään, että suurituloiset opettelisivat pitämään parin kuukauden puskuria omistaan.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Esimerkkinä vaikka asuntolaina jossa isotuloisen lainanlyhennys voi olla tonneja kun pienituloisella muutamia satasia. Vaikka Nokian tehtaan sulkeminen Salossa jossa paljon entisiä isotuloisia on jumissa kalliin asuntonsa kanssa kun ketään ei halua ankkuroida itseään kuolevaan kaupunkiin.
Muutaman kuukauden puskuri ei riitä mihinkään ja asialle ei voi mitään ellei tienannut oikein kunnolla.

Se elämän kulujen muuttaminen ei aina ole omissa käsissä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

Lyhennysvapaata kunnes uusi duuni löytyy, jos ei löydy niin kämppä myyntiin.

Salon esimerkki toki erikoistapaus, kunta voi halutessaan tukea, mutta valtiolle tämä ei mielestäni kuulu.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #24

Eikös eduskunta ole päättänyt mitä velallisen käteen on jätettävä kuukaudeksi ulosotossa? Vielä näyttää olevan toimeentulotuen verran kuten -94 500e.
Liekö tuo koskee rikkaimpia ? Elo kun on ollut huomattavasti kalliimpaa ennen velkojen perimistä kuin tavallisella tallaajalla..

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen Vastaus kommenttiin #24

ei niitä kämppiäkään noin vain myydä, eikä varsinkaan tappiolla, missähän mahdat itse asua, kun et ymmärrä edes asuntopolitiikasta?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha (myös ansiosidonnainen työttömyysturva) on osa sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa työttömyysvakuutusta.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäiväraha taso perustuu työttömyyttä edeltäneeseen palkkatasoon.

lainaus:
työttömyysvakuutusta

Jota maksat kuten koti -tai henkivakuutusta työttömyyden varalle.
Ja johon on hallitus tehnyt pienellä ehdot kuten vakuutusyhtöillä on tapana.
Et saakkaan korvauksia työttömyyden takia .

Käyttäjän JuhaKuusama kuva
Juha Kuusama

Olet työlläsi ansainnut hyvän elintason. Hyvä niin. Tämän elintason ylläpito elämäntilanteesi muuttuessa ei kuitenkaan kuulu yhteiskunnalle. Ei ole mitenkään perusteltavissa että eläkemummo osallistuu diplomi-insinöörin asuntolainan maksuun. Kun yhteiskunta maksaa ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta 95%, asia on juuri näin.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen

Ja höpö höpö, ansiosidonnaisesta ei maksella enää asuntolainoja, kyllä se kuule menee korkojen maksuun ja lyhennysvapaita on otettava, insinöörejä on vähän, suurin osa on pienipalkkaisia 2000-2500,- tässä maassa, joiden elämää ei voi romahduttaa kertalaakista, kuka maksaa mielenterveysongelmat, itsemurhat, alkoholiongelmat, mitä ajattelustanne seuraisi, hohhoijaa, muutakaa amerikkaan, jos haluatte toisenlaisen yhteiskunnan!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset