*

Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Myös pankkien pitää kantaa asuntolainaamisen riskiä

  • Asuntolainakannan kasvu on luonnon laki...
    Asuntolainakannan kasvu on luonnon laki...
  • ...ainakin lyhyellä tarkasteluvälillä.
    ...ainakin lyhyellä tarkasteluvälillä.

Pankit kyttäävät miten suomalaiset innostuvat pitkistä asuntolainoista – kotitalouksien velkataakka kasvaa, parahtivat viranomaiset (Yle 8.1.2017) - mutta paljonko velkataakka kasvaa?

Suomen Pankki (kuvaliite 1) osaa kertoa, että asuntolainakannan vuotuinen kasvutahti on ollut vajaat pari miljardia, ja kaudet jolloin se ei kasva, merkitään punakynällä ja niitä kutsutaan kriisiksi (kuvaliite 2). Voisi siis kuvitella, että viranomaiset taputtaisivat käsiään pankkien innovaatiolle pidemmistä asuntolainoista, mutta todellisuus on toinen Fiva: Emme kaipaisi tätä ilmiötä (TS 8.1.2017).

Syy löytyy naapurimaistamme: Asuntojen hinnat tippuvat Ruotsissa - Tukholmassa hinnoista kadonnut kolmessa kuukaudessa 10 prosenttia (AP 14.10.2017), Asuntojen hinnat putoavat kaksinumeroista tahtia Oslossa (KL 2.1.2018).

Miksi kuohunta naapurimaissa (tai keskipitkällä aikavälillä vääjäämätön korkojen nousu) ei pankkejamme huoleta ja lainaa uskalletaan antaa jopa löyhemmin kuin aikaisemmin?

Näkisin, että syy löytyy pankkeja riskeiltä suojaavista säännöksistä, sekä 1990-luvun tapahtumista (punakynällä merkityt vuodet kuvaliitteessä), jolloin pankit eivät joutuneet virheistään tilille, vaan velalliset vedettiin kölin alta ja loppulaskun kuittasi veronmaksaja.

 

Sen sijaan että Fiva päivittelee kehitystä pidempien laina-aikojen perään, kannustan sitä vaikuttamaan lainsäätäjiimme niin, että suurempi osa asuntolainojen riskeistä voi realisoitua lainanantajille, eli pankeille.

Eräs käytännön keino on jingle mail: velallinen voisi aina halutessaan luovuttaa velan panttina olevan asunnon pankille, joka vapauttaisi hänet täysimääräisesti velasta. Termi jingle mail tulee kirjekuoressa kilisevistä avaimista.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaluutettu, jonka mielestä kasvukeskusten asunnot maksavat nykyään sen verran kuin tyhmin saa pankista lainaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Jingle mail pakottaisi pankit ottamaan kantaa asunnon todelliseen arvoon kun asuntotarjousta tehdään ja lainaa myönnetään. Juuri nyt ensiasunnon ostaja voi tarjota mitä vain välittäjän pyytämiä satumaisia summia ymmärtämättä asuntosijoittamisesta mitään, ja pankki hyväksyy tämän tarjouksen perusteella lainavakuuden joka kerta. Riskihän on vain lainanottajalla, ja pankki saa enemmän rahaa koroista, mitä enemmän velkaa otetaan.

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Keskiluokka pakotetaan omistusasunnon ostoon.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Saksalainen taloustieteilijä Michael Kumhof kertoo, miten pankit luovat rahaa tyhjästä. Sitä voisi kutsua ”enter-rahaksi”, jossa rahan luonti viimeistellään näppäimistön enter-painikkeella. Viittaan tässä Hesarissa 4.5.2017 olleeseen artikkeliin ”Pankkien rahanluonti luo riskiä”.

Kaikki sai itse asiassa alkunsa siitä, kun ”Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon irrotti dollarin lopullisesti kullasta 15. elokuuta 1971 Yhdysvalloissa valta-asemaan nousseen monetaristisen taloustieteen oppien mukaisesti. Koska dollarilla oli ollut reservi¬valuuttana maailman¬laajuinen merkitys, tämä merkitsi samalla kulta¬kannasta luopumista koko maailmassa.” (Wikipedia).

Valtio = poliitikot on kyvytön viheltämään tätä rahanluontipeliä poikki ja se tulee jatkumaan niin kauan, kunnes ”iso rytinä” alkaa. Veronmaksajan turvaa tarvitaan silloin 1990-luvun mallin mukaisesti, koska seurauksena olisi muutoin koko pankkijärjestelmän romahtaminen. Viimeksi mainittuun veronmaksajien apuun pankeissa luotetaan ja siellä ei ole huolen häivää.

”Enter, tenter, teelikka menter…”

Anne Pylkkönen

Jos jätetään kokonaan huomiotta rahan luomisen mekanismi, ja kaikki kysymykset siitä, mistä maksuvälineet saavat "voimansa", niin raha pelkistyy ihmisten väliseksi lupaukseksi ja luottamukseksi. Vaikka uudet kryptovaluutat avaavat jälleen uuden, mielenkiintoisen ja globaalin näkymän rahan perimmäiseen luonteeseen - ja vieläpä sellaisen joka ei ole perinteisesti riippuvainen hallituksista ja valuutan kelpoisuudesta minkään valtion verojen maksuvälineeksi - niin ulkopuolelle jää vielä erittäin tärkeä kysymys siitä, mitkä osapuolet tai muut tahot vedetään vastuuseen mikäli lainanottajalle myönnettyä lainaa ei makseta takaisin.

Blogisti on mielestäni (tahtomattaan?) varsin hauskasti otsikoinut kirjoituksensa: "Myös pankkien pitää kantaa asuntolainaamisen riskiä" - ainakin mikäli jos rahanlainaamista pidettäisiin normaalisti kahden täysivaltaisesti toimivan osapuolen vapaasti solmimana sopimuksena. Kuvittelisin että täysin vapaassa markkinataloudessa pankki kärsisi aina itse ja täysimääräisenä vahinkonsa, mikäli olisi lainannut rahaa henkilölle tai yhteisölle joka ei maksaisi lainaa pois. Ei poliisi, oikeuslaitos eikä veronmaksajat tulisi avuksi, vaan pankki kantaisi riskit omista päätöksistään. Toisaalta uudelleenpunnittavaksi voisi tulla myös kysymys siitä, kuinka paljon minkälasista painostusta pankki institutiona saisi käyttää omin toimin velallista kohtaan.

Poliisi ja oikeuslaitos siis toimivat nykysysteemissä pankkien "moottoripyöräkerholaisina" velanperijöinä: ne vastaavat voima- ja pakkotoimista velallista kohtaan lakien mukaisesti. Veronmaksajat puolestaan ovat tavallaan velallisen lunnaidenmaksajia silloin kun heidät vedetään yhteisvastuuseen.

Mikäli gryndausta alkaisi ilmetä enenevässä määrin joukkorahoituksena - ja vielä mahdollisesti kryptovaluutoissa, olisipa mielenkiintoista nähdä millainen vaikutus sillä olisi asuntolainamarkkinoihin :D

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset