Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Nousu on uusi normaali?

  • Tuossa haarukassa voisimme olla.
    Tuossa haarukassa voisimme olla.

New Yorkin pörssi tuli alas ennätysrajusti – ”Wall Streetin pelottavin päivä vuosiin” (TE 5.2.2018) on tarpeetonta kohuotsikointia. Leikkimielinen 4,6% päivälasku Dow Jones indeksissa ei pääse edes lähivuosikymmenien top kymppiin, puhumattakaan 1987 mustasta maanantaista, jolloin Dow tuli päivässä alas 22,6%.

Pitkän aikavälin trendiä tarkastelemalla (kuvaliite) voisimme olla aivan realistisesti luvussa 15 000, kun päätöskurssi oli nyt 24 345. Tästä huolimatta media revittelee mitätöntä korjausliikettä kuin se olisi maailmanloppu.

Ihminen on erikoinen eläin, se pitää nousua normaalina, ja laskua poikkeuksena, vaikka laskut ovat seurausta noususta.

Nähtäväksi jää syveneekö kuoppa, säntäävätkö sijoittajat "halvoille" ostoksille, vai kuulemmeko pian keskuspankkien uusista toimista, joilla sosialisoidaan taas tappiot. Tätä blogausta kirjoittaessa paniikki ei ainakaan ollut vielä hälvennyt.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka mielellään näkisi enemmän markkinataloutta myös osakemarkkinoilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyllä se sieltä alas tulee, kun korot nousevat riittävästi - ja tuo riittävästi ei ole paljoakaan. Riittää vain, että virta alkaa vetää korkopapereiden suuntaan.

Ja se on sitten jo kirkossa kuulutettu, mutta päivämäärää ei ole vielä kerrottu.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Osakkeiden hinnat USA:ssa ovat viime aikoina nousseet perusteettoman paljon. Hinnat ovat nousseet, koska ne ovat nousseet. Ja sama toisin päin. Ongelma tulee siitä, että nykyisin osakkeiden korjausliikkeet alaspäin näkyvät nopeasti talousdatassa. Paniikki saapuu, jos paniikista laajasti tiedotetaan. Siis epäilen, että pelkästään se, että osakkeiden hinnat USA:ssa laskevat vaikka neljänneksellä (ilman selvää syytä), vaikuttaa reaalitalouteen, vaikka mitään syytä ei olisi sen heikentyä.

Kiinassa ja jossain muualla pörssi voi menettää suurimman osan arvostaan ja se ei näy talousdatassa mitenkään. Tai nousta paljon, vaikka talous ei kiihdyttäisi.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kun osakekurssit laskee jenkeissä, niin mikä on vaikutus Eurooppaan? Jos lasku sen kuin jatkuu, niin mikä on vaikutus Euroopan talouteen, onko edessä vielä samanlainen tilanne mitä tapahtui, kun Lehman Brothers ajautui vaikeuksiin vuonna 2007 ja yrityksiä ajautuu konkurssiin niin jenkeissä kuin täällä Euroopassa? Kuinka kestävällä pohjalla ollaan nyt?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Onhan se nousu ollut poikkeuksellisen pitkäaikainen ja "kuplaa" on kertynyt. Nyt on ammattilasijoittajien aika kotiuttaa voitot ja suunnata pääomia turvaan. Korkopaperit tekevät kauppansa. Se hieman ihmetyttää, kun veronhuojennukset USA:ssa, eivät pidätelleet laskua tämän pidempään. Osingonmaksukyky on kuitenkin paranemassa ja voittojen kotiuttaminen ulkomailta helpottuu. Valkoiselle talolle tästä tulee hieman päävaivaa. Saamme varmasti kuulla hyviä selityksiä.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ay - liike, lakkoilu sun muu spedeily vaikuttaa jopa Amerikkaan asti kunnes hallitus taas pelastaa päättäväisillä (kiky)toimillaan Suomen ja maailmantaloudenkin siinä sivussa. Tai sitten joskushan ne voitot täytyy kotiuttaa, sekä ylös että alas menevillä kursseilla €£$ vilahtaa taskuun ja romahdus tekee mukavasti tilaa uudelle nousulle ts. kaikki puheenvuoron miljonääritkin odotttelevat sijoittajiensa soittoa koska taas ostaa, odotella loppuvuosi, ja kotiuttaa taasen seuraavat massit.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005553846.html

Rahvaalle sitten tulee tarjota ties mitä selityksiä etteivät vain saa ajatuksia koko bittijono-keskuspankin luoman-kuvitteellisen-velka'rahan' täydellisestä järjettömyydestä meidän oikeana ylikansallisena maailmanvaltiana ...

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Suomen Pankki varoitti eilen suomalaisia asuntolainanottajiakin. Korot voivat nousta ja eurokin vahvistuu, mitä onkaan vielä edessä? http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250523...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Jännittävä tilanne. Ollaanko nyt subprimekriisistä (2008) alkaneen rahaelvyttelyn käännepisteessä?

--

Oma skenarioni:

Keskuspankkien (Fed, EKP, BoJ, BoE) korkosupressio (=rahaelvytys) on ajanut rahat pörsseihin, erityisesti jenkkilään, jota pidetään turvallisena sijoituskohteena (safe haven).

Rahaelvytyskokeilun epäonnistuminen alkaa nyt käydä ilmeiseksi ja markkinat lopulta määrittävät korkotason keskuspankkien sijaan.

Keskuspankit todnäk pyrkivät "korjaamaan" tilanteen vanhalla lääkkellä eli lisäämällä rahaelvytystä, mikä entisestään pahentaa tilannetta.

Lopulta velkakirjamarkkinat romahtavat ja korot piikkaavat poksauttaen velkakuplan.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Taloustiede ei ole tiede vaan käppyröiden ennustelua eri ennakkokäsityksiin nojautuen (jotka vievät ihan eri tuloksiin) mutta jos joku asia on 'varma' niin ko. kupla puhkeaa vain ajankohta on epäselvä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Totta, talous on epäeksaktia tiedettä.

Ajoitus on täysin arvailua, mutta tosiaan poksahdus on väistämätön.

Globaalia rahaelvytystä ei ole koskaan aiemmin kokeiltu, enkä usko tällä ensi yrityksellä olevan mitään onnistumisen mahdollisuuksia.

Ainoa korjauskeino olisi ylivelan purku ja rahareformi, mutta niihin ei tulla ryhtymään.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Ihminen on erikoinen eläin, se pitää nousua normaalina, ja laskua poikkeuksena, vaikka laskut ovat seurausta noususta."

Aaltoileva nousu on pörssissä ikuista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Samoin erikoinen eläin, että tuudittautuu siihen valheelliseen olotilaan, jossa voi kuvitella, että velkoja ei tarvitse maksaa takaisin.

Kyllä ne maksetaan aina takaisin tavalla tai toisella, joka on aina ikävää, kun sen aika käy taas ajankohtaiseksi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tossa sun kuvassa on mielenkiintoinen 1995. mitä silloin tapahtui et alkoi nousu, silloinhan pitkä trendi muuttui.

taloussanomista äsken luin et työttömyyden alenemisen odotetaan nostavan palkkoja joka taas saa keskuspankin nostamaan korkoja.

mikä on mielestäni ihan mahdollinen skenaario, lukittuminen matalaan inflaatioon on ongelma josta olen blokannut vuosin varrella monesti.

ongelmahan lyhyesti. kysyntä ja tarjonta. firmat alkaa tuottaa enemmän kun hinnat nousee. keskuspankki näkee hintojen nousun inflaationa ja tappaa käärmeen napakalla iskulla päähän.

eli jos uskotaan kysyntä ja tarjontakäyriä taloudellisen toimeliaisuuden mittarina, meidän pitää luopua joko inflaatiotavoitteesta tai kasvusta.

tuo inflaation pelko, silloin kun sitä koroilla tuetaan on pörssille totaali romahduksen avain. tunnen aika monta kaveria jotka sijoittaa 75% velkavivulla. monilla yrityksillä on myös osinkojen maksuun otettua halpaa velkaa. miksi lisätä tuotantoa kun voi ottaa ilmaista rahaa ja sillä osinkoja maksella.

jos oletetaan että velka on kolmessa kerroksessa:
firma
sijoitusyhtiö
sijoittaja

arvaappa mitä tekee 5% koron nousu. jokainen porras on nollakorkoon tottunut ja 5% tuottoon (joka tietty vivutettuna on 15%)

väittäisin että systeemi on suhteellisen epävakaa. se tietty kestää pystyssä kun keskuspankit tuhansia miljardeja vuoteen lapioi polttoainetta mut jos setelipaino pysähtyy tai korkoa nostetaan, siirrymme jälki kapitalistiseen maailmaan.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

http://www.iltalehti.fi/talous/201802062200722540_...

Algoritmit ja robotit

Kangasharjun mukaan sijoittajien hermostuneisuus on tilanteelle yhteinen nimittäjä, mutta markkinoiden voimakkaan reaktion taustalla on kaupanteossa käytettävät algoritmit.

- Laajalle levinnyt algoritmien eli tietokoneiden ja robottien käyttö kaupanteossa voimistaa näitä liikkeitä. Kun joku kynnysarvo ylittyy tai alittuu, niin tietokone rupeaa automaattisesti myymään ja se voimistaa näitä reaktioita hirveästi, Kangasharju sanoo.

- Nyt tietokoneet rupeavat kohta sanomaan, että ostakaahan pojat takaisin ja kaikki kunnossa. Tämä on erilaista verrattuna 10-15 vuoden takaisiin aikoihin, että nämä algoritmit ja robotit ovat tulleet peliin voimakkaammin mukaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tuo on yksi merkittävä muutos entiseen.

Toinen on se että velaksi sijoittaminen (margin debt) on uudessa huipussaan jenkkilässä.

Lisäksi keskuspankkien rahaelvytysrahat lilluvat nyt ympäri planeettaa hakemassa tuottoa.

Täysin ennennäkemätön tilanne siis.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset