Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Suomi on kartellien luvattu maa

  • Näin sen liksan pitäisi nousta. Wealth of Nations, sivu 58.
    Näin sen liksan pitäisi nousta. Wealth of Nations, sivu 58.

Suomi on lähivuosina kunnostautunut erilaisisten kartellien paljastamisessa: Asvalttikartellista (Yle 20.10.2016) napsahti sanktioita 34 miljoonaa, Metsäkartellista (Yle 31.8.2017) päästiin kuin koira veräjästä, Bussikartelli (Yle 14.12.2017) maksoi 1,1 miljoona.

Vaikka kartellien paljastuminen on sinänsä positiivinen asia, huomionarvoista näissä kaikissa on se, että näistä langetetut korvaukset olivat ns. läpsy ranteelle, ja kartellien hyödyt rikollisille olivat huomattavasti korvauksia suurempia.

Vaikka Adam Smith ei aikoinaan käyttänyt termia kartelli, hän tunnisti käsitteen:

"People of the same trade seldom meet together, even for merriment and diversion, but the conversation ends in a conspiracy against the public, or in some contrivance to raise prices." (The Wealth of Nations, 1776)

Ja ehdotti erilaisia toimia ongelman minimoimiseksi.

 

Viimeaikainen uutisointi on käsitellyt toisenlaisia kartelleja, eli palkkoja:

Lappiin ei tahdo löytyä työntekijöitä Suomesta – Lauri Väisänen haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2 000 euron palkkatoiveeseen (HS 2.2.2018)

Pääkaupunkiseudun kunnilla herrasmiessopimus, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta – "Kutsun tätä palkkakartelliksi" (Yle 5.3.2018)

Jo neljännevuosisata sitten Smith ymmärsi työvoimapulan johtavan palkkojen kasvuun (kuvaliite), joka vuorostaan houkuttelee lisää tekijöitä alalle - olettaen että "herrasmiessopimuksia" ei tehdä.

 

Näkisin, että Suomi on kartellien luvattu maa, sillä rangaistukset kartelleista ovat olemattomia, ja valtakunnanmediassa voi kertoa sopineensa palkkakartellin ilman että kenkää tulee, eikä kilpailuvirasto ota asiaan minkäänlaista kantaa.

Kansalaisen välittömän tappion lisäksi eräs kauaskantoisempi seuraus kilpailun puutteesta kotimaassa on se, että yrityksemme eivät harjoittele kunnolla kansainvälistä kilpailua varten - tästä syystä ulkomailta palataan yleensä häntä koipien välistä.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tietää, että kilpailutilanne on aina kansalaisen etu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Valtion monopoleja vastaan ovat syntyneet kartellit.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Lastentarhan opettajilla on törkeän alhaiset palkat, jotain 2300 €. Koulutustaso kuitenkin korkeakoulu. Itse saan tuon summan eläkkeenä, vaikka työura ei ollut kummoinen.
Palkkasopimus tuomittavaa toimintaa. Missä ammattiliitto luuraa. Tosi surkea palkka koulutukseen nähden. Onko tuollainen sopimus edes laillinen. Kyllä työntekijällä pitää olla oikeus kilpailuttaa työpanoksensa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Kilpailulaki

1 luku
Yleiset säännökset
---
2 §
Soveltamisalan rajoitukset

Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin eikä järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita.
---

Kilpailulakia sovelletaan elinkeinotoimintaan, ei sovelleta työmarkkinoihin. Jos sovelletaisiin, niin työehtosopimuksia ei voitaisi solmia. Sen sijaan työntekijät voivat vapaasti hakea työpaikkansa. Siis turha puhua tässä yhteydessä kartelleista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyseessä on vakiintunut termi, jota käytetään myös näissä tapauksissa vaikkei kilpailulaki niihin kantaa ottaisikaan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/intialaisia-it-...

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Tuo po. ote oli Suomen kilpailulainsäädännöstä. En tunne Intian kilpailulainsäädäntöä, joten on mahdollista, että työmarkkinat kuuluvat myös kilpailulainsäädännön piiriin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #6

Kysymyshän on, että pitäisikö lainsäädännöllemme ehkä tehdä jotain?

edit: ja kysehän on kartellista, lainsäädäntö ei vaan kiellä sitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Tarkkaan ottaen pitäisi varmaan käydä katsomassa lain perusteluosat jostain, sillä rajoite ei ole ollenkaan yksikäsitteinen: "Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin eikä järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita."

Tarkoittetaanko tällä pelkästään yritysten ja ammattiliittojen välisiä työehtosopimuksia. Vai kaikkea henkilöiden palkkaukseen liittyvää. Itse asiassa pitäisi varmaan testata oikeudessa ellei ole jo jossain testattu.

Sinällään työntekijät ovat varsinkin palvelualalla tavallaan ihan yhtä lailla hankittavia tuotannontekijöitä kuin vaikkapa metsäkartellissa puut.
En vielä ihan kirkossa kuuluttaisi etteikö kilpailulailla voitaisi puuttuya työntajien yhteenliittymään tällaisessa tapauksessa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #8

Po. lain alusta, ehkä tämä selventää asiaa

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta.

Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Eipä se nyt mielestäni tuota suoraan poissulje. On olemassa osto- ja myyntikartelleja sekä niiden yhdistelmiä. Kyllä työvoiman osto voidaan jollain tavoin käsittää ostotoiminnaksi.

Turha varmaan yrittää lakitulkintaa pitävästi tehdä, asia on noussut sen verran tapetille, että eiköhän tuo selviä. Jos laki ei tätä nyt estä, niin luulen asian nousevan esille ehdotuksen muodossa.

Osin tällaiset johtavat keinotekoisiin kohtaanto-ongelmiin ja myös tarpeeseen tuoda työvoimaa ulkomailta. Luulenpa että keskustelu asiasta lämpenee vielä - erikoista että julkisen puolen johtaja meni tuommoista julkisuuteen lausumaan. Sari Sairaanhoitajan lisäksi muutama Laila Lastentarhanopettaja saattaa olla hitusen kettuuntunut.

Itsehän kirjoittelin tuosta Lapin casesta joku aika sitten.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #11

Sellaisen tapauksen muistan, kun kuntainliitto oli rakennuttamassa sairalaa. Kuntainliitto pyysi tarjoukset putkitöistä ja erotti putkiurakasta sairaalakaasuputkistot. Alan TES:en mukaan putkityöt on kokonaisuus, eikä työnantaja saa erottaa niitä eri urakaksi. Urakoitsijat eivät pystyneet antamaan tarjouksia rikkomatta TES:ta. Tästä ne ilmoittivat tilaajalle ja urakoita ei erotettu. Siis TES rajoitti kuntainliiton oikeutta jakaa urakka.

Kuntainliitto vei asian silloiseen markkinatuomioistuimeen kartellina. Tuomio oli, että po. laki ei koske työmarkkinatoimintaa. Yritin hakea tuomiota, mutta en löytänyt. Tuomio on n. 30 vuoden takainen, mutta laki ei ole siitä muuttunut.

Muistaakseni on myös toinen vastaava tapaus. Näitä tuomioita on kyllä monesti ihmetelty, mutta työmarkkimatoiminnassa yhteiset sopimukset, kuten TES on sallittu.

Muutaman päivän tapaus pysyy esillä, mutta unohtuu kun tulee jokin mediaseksikkäämpi tapaus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Voit hyvinnii olla oikeassa.. Julkinen hankintalaki on tuosta ajasta tosin muuttunut aika rajusti. Mutta en osaa sanoa - joka tapauksessa työntekijänkin pitäisi pystyä myymään osaamistaan kilpailukykyiseen hintaan ja tällainen herrasmiessopimus vai mikä nykyään nimeltään olisikaan korrektisti ei ole mielestäni eettisesti oikein. Laki määrittelee minimin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #14

Ei tuossa hankintalailla ole merkitystä. Tuo putkistojuttu koski ihan yhtä hyvin yksityisiä rakennuttajia. Siinä vaan kuntainliitolla oli juristeja viedä juttua oikeuteen. Tosin tietysti tuo urakan jakamattomuus koski vain työnantajaliittoon kuuluvia yrityksiä. Ns. villit yritykset voivat tehdä mitä vaan. Villejä sitten rankaisee työntekijäliitto saarroilla ja lakoilla.

Kyllähän tuossa työntekijä pystyy myymään osaamistaan. Hän voi mennä töihin vaikka Tuusulaan tai Kirkkonummelle, tai yksityiseen päiväkotiin, tai vaihtaa alaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Tuntematta tapausta ja pelkän kuvaamsi perusteella en nyt valitettavasti voi sanoa oikein mitään ja olen kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneen osalta aika mahdottomassa tilanteessa.

Kilpailulaissa puhutaan myös alueellisesta rajoittamisesta. Itse asiassa kuvaamasi on jo tapahtunut eli artikkelissa kerrottiin paremmin maksavan Tuusulan onnistuneen rekrytoineissaan ja saaneen runsaasti hakijoita.

Julkisella päivähoidolla lienee pääkaupunkiseudulla ns määräävä markkina-asema vai kiistätkö senkin? Tällöin sitä koskee kireämmät säädökset.

Tai vaihtaa alaa.. Vähän kuin sanoisi, ettei puun myyjän tarvitse myydä puuta sillä hänhän voi ryhtyä myymään öljyä? Paitsi ettei hänellä sitä ole. Mutta hänhän voi hankkia sitä?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #20

"Julkisella päivähoidolla lienee pääkaupunkiseudulla ns. määräävä markkina-asema vai kiistätkö senkin"?

Kilpailulain yleisperusteluista: "Kilpailunrajoituslakia sovelletaan elinkeinonharjoittajien ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien toimintaan ja sen soveltamisalaan kuuluvat lähes kaikki talouden sektorit".

Mielestäni julkinen päivähoito ei ole elinkeinotoimintaa, joten se on kilpailulain soveltamisalan ulkopuolella. Eli sillä onko julkisella päivähoidolla määräävä markkina-asema ei ole merkitystä.

Olisi tietysti ollut hyvä, jos tuo vanha tuomio olisi löytynyt. Mutta näin yleisesti siitä sanottuna siinä todettiin, että TES:lla voidaan todellisuudessa estää kilpailua esim. urakoinnissa. Esim. hankintalaissa lienee sanottu, että toiminnanharjoittajan on noudatettava alansa TES:ta, joten alipalkkausta ei voi käyttää kilpailutekijänä.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Oli kartelli tai ei, mutta tällaisessa markkinatilanteessa pitää olla henkilöllä oikeus ulosmitata työpanoksensa. Ei tällaiset sopimukset kuulu nykypäivään. Kyllähän työpaikkaa haettaessa kysytään palkkatoivomus. Miksi tässä nyt lastentarhanopettajilta evätään tämä mahdollisuus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Myös naisten täytyisi pitää oikeuksistaan kiinni, ovat palkoissa olleet aina myöntyväisempiä kuin miehet jotka lakkoilevat herkemmin. Työnantaja ei yleensä tarjoa isompaa palkkaa, sitä pitää vaatia. Nykyään taidetaan ajatella että hyvä jos on jonkinlainen työpaikka jossa vielä maksetaan palkkaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pakko sanoa, että lukaistuani tuon Ylen artikkelin, niin olen aika ymmälläni kuntien johtajien järjenjuoksusta.

Palkka on surkea ja useimmilla minimi. Samaan aikaan ihmetellään, kun hakijoita ei ole - no shit Sherlock. Sitten ihmetellään, kun 40% lastentarhanopettajista miettii alan vaihtoa - miksiköhän?

Sitten todetaan ketkä hommia tällä välin hoitavat:
"Viime syksynä Helsingissä avoinna olleista, noin 237 lastentarhanopettajan tehtävää hoitaneista sijaisista vain viidenneksellä oli vaadittava pätevyys. Espoossa taas joka ainoaa 107 lastentarhanopettajan avointa vakanssia hoiti henkilö, jolla ei ollut kelpoisuutta."

Nämä sitten varmaan halvemmalla hoitavat hommat kiertäen pätevyysvaatimukset - onko osaaminen sitten riittävällä tasolla?

Lopussa sitten päädytään mm seuraavaan suureen ongelmaan:
"Jos palkkoja nostetaan, siitä seuraa melkoinen ketjuvaikutus. Siinä täytyy rinnalla tarkastella muita, esimerkiksi päiväkodin johtajien palkkoja. Se on iso prosessi, Mattila sanoo."

Varmaan päiväkodin johtajien palkan ja lastentarhanopettajan palkan ero on se kriittinen asia.

Huhhuh.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Nämä nykyiset tasa-arvon pykälät tuovat näihin aina mutkia matkaan. Jos uusille tulijoille maksetaan korkeampaa palkkaa kuin entisille, niin entistenkin työntekijöiden palkkoja pitää sitten korottaa samalle tasolle. Saman työnantajan palveluksessa oleville, samaa työtä tekevillä tulee olla sama palkka, ellei sitten TES:en määräys anna perustetta palkkaeroille. Ilmeisesti ikälisistä on julkisella puolella päästy eroon.

Tietysti työnantaja ymmärtää sen, että palkankorotus ei tuo yhtään uutta lastentarhanopettajaa työelämään. Uusia valmistuu sitten taas jossain vaiheessa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Näissä palkankorotuksissa on aina se, että palkankorotuksiin täytyy löytyä jostain lisää rahaa.

Palvelun käyttäjä, tässä tapauksessa lapsiperhe, ei ole varmaan halukas maksamaan enempää päivähoidosta, että lastentarhanopettajille maksettaisiin isompaa palkkaa. Toinen vaihtoehto on, että korotetaan kunnallisveroa. Ei löydy vapaaehtoisia, jotka haluaisivat maksaa korkeampaa kunnallisveroa, tai ehkä sentään juhlapuheissa löytyy. Myöskään mitään kunnan menoja ei saa vähentää, entiset edut on säilytettävä.

Nyt vaan kunnan isille ja äideille rohkeutta korottaa kunnallisveroa reippaasti. Ehkä vielä kunnallisverotuksessa verotettavan tulon alarajaa voisi laskea.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tuohon osallisista Helsinki juuri päätti laskea kunnallisveroa, kun rahaa on ilmeisesti niin, että ranteita pakottaa?

Voisihan sitä kysyä kuntalaisilta lasketaanko kunnallisveroa vai taataan kunnan lapsille osaavat ja motivoituneet varhaiskasvatuksesta huolehtivat työntekijät. Vaikkei itseäni asia koske, niin valitsisin jälkimmäisen. Tämä lienee niitä kuuluisia arvokysymyksiä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä se Helsinki paljon turhempaankin rahaa polttaa. Ja rahaa me lapsiperheet tarvitsemme ihan muutenkin.

Kari Seppänen

No, kaikeksi onneksi asumme pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa emmekä vaikka jossain riistokapitalistien ja rosvoparoonien hallitsemassa Ameriikassa, jossa työläisen on tyytyminen pelkän orjan asemaan:

https://www.seattletimes.com/business/apple-google...

...eiku...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Valtion virkamiesten palkat samoissa tehtävissä ovat samat riippumatta virkamiehen asuinpaikasta. Toki pieniä eroja tekevät pääkaupukiseutulisä ja ns. Lapin lisä. Kukaan ei puhu palkkakartellista vaan palkat on sovittu virkaehtosopimuksessa.

Lastentarhanopettajien osalta osoitaisin sormellani liittoa. Sopimus on todella huono.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset