Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Pitääkö terroristien kanssa neuvotella?

  • Kolmikannan aika on ohi.
    Kolmikannan aika on ohi.

SAK:n ja EK:n entiset johtajat varoittavat liiallisen uudistusinnon mukanaan tuomista virheistä (HS 10.3.2018) on hapan tilitys vallastaan kynsin ja hampain kiinni pitäviltä tahoilta:

"Meitä huolestuttaa sopimus­yhteiskunnan ja kolmikantaisen ­valmistelutyön tulevaisuus."

On olennaista ymmärtää, että laajimmillaankin tulkittuna työmarkkinajärjestöt edustavat alle puolta Suomen kansasta, ja viimeisin esimerkki tästä on Sinisten täysin perusteltu esitys ansiosidonnaisen laajentamisesta kaikkiin työttömiin:

Ay-liikkeestä tyrmäys Sampo Terholle: ”Haluaa romuttaa ansiosidonnaisen ja kassajärjestelmän” (US 26.2.2018)

Koska muutos vähentäisi työmarkkinajärjestöjen valtaa, se ammutaan alas, vaikka se yksiselitteisesti parantaisi työttömien asemaa Suomessa.

Työttömien lisäksi kolmikannassa ei istu myöskään yrittäjien edustajia, osittain sillä seurauksella että mahdollisesti laiton yleissitovuus (US 8.6.2016) koskee myös heitä. Ei siis ihme, että yrittäjät haluavat uutta kolmikannan tulkintaa (Yle 19.10.2010).

Myös opiskelijat ja eläkeläiset ovat merkittäviä ryhmiä, joiden muroihin työmarkkinajärjestöt surutta laskevat kun tilaisuus tulee.

Liberaalipuolueen yleisohjelmaan on kirjattu lause:

"Suomessa ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu eduskunta, eikä sen tule ulkoistaa valtaa muille tahoille, kuten työmarkkinajärjestöille."

Puolueohjelmassamme asia on on esitetty konkreettisemmin:

"Suomeen tarvitaan markkinaehtoisesti toimivat työmarkkinat. Liberaalipuolue kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista ja paikallisen sopimisen lisäämistä työmarkkinoiden liikkuvuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Työmarkkinoiden sääntelystä päättäminen kuuluu vaaleilla valitulle eduskunnalle – ei työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöjen erivapaudet tulee poistaa eikä niiden tule saada päättää niihin kuulumattomien työehdoista."

Ihalaisen ja Laatusen mielipide näyttää olevan, että työmarkkinajärjestöt olisi hyvä pitää mukana päättämässä ihan kaikesta. Olen vahvasti eri mieltä. Toisaalta, voi myös kysyä, että mistä lähtien Suomen tasavallan pääministeri on ollut tilivelvollinen millekään yhdistykselle:

SAK vaatii pääministeriltä selvitystä – Mikä on hallituksen rooli ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa? (Yle 9.3.2018)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jolla on ilmeisesti liiallista uudistusintoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

AA: " Koska muutos [ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen laajentaminen kaikille työntekijöille] vähentäisi työmarkkinajärjestöjen valtaa, se ammutaan alas, vaikka se yksiselitteisesti parantaisi työttömien asemaa Suomessa. "

Työttömien aseman parantuminen ehdotettujen muutosten seurauksena ei ole itsestään selvää, koska siihen sisältyy riski, että samalla työttömyysturvaa leikattaisiin tai kaikki työttömyysvakuutusmaksut muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Jälkimmäinen huonontaisi työntekijöiden ja työttömien asemaa korkean työttömyysriskin aloilla ja muillakin matalapalkka-aloilla, koska joko työttömyysvakuutusmaksut nousisivat roimasti tai työttömyysturva jäisi nykyistäkin aukollisemmaksi.

Toki voidaan antaa sinisille aikaa ja työrauhaa (sic) selvitellä asiaa ja analysoida mahdollisia konkreettisempiakin ehdotuksia.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Eikös tuo kolmikanta ole jäänne Kekkosen ajalta. Ensin Kekkonen sopi vuorineuvosten kanssa miten asiat tehdään ja sitten piti kolmikantaneuvvottelut jotta sai herrojen kanssa sopimansa asiat läpi ilman duunarien lakkoilua. Yleensä duunarit saivat palkankorotuksen ja Kekkonen devalvoi markkaa jotta rahat riittivät korotettujen palkkojen maksuun.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Toivottavasti Amos asettuu ehdolle ensi eduskuntavaaleissa.
Järjen äänelle olisi käyttöä Arkadianmäellä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Näiltä näkymin asetun, kiitoksia kannatuksesta!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Parempi olisi Ruotsin ja Saksan järjestelmä jossa työntekijöillä olisi myötämääräämisoikeus työehtoihin, mutta siihen ei Suomen EK suostu.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

"Suomessa ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu eduskunta, eikä sen tule ulkoistaa valtaa muille tahoille, kuten työmarkkinajärjestöille."

Ongelma taitaa olla siinä, ettei sitä valtaa ole ollut jota olisi ulkoistanut. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat keskenään sopineet palkkatasosta, ei eduskunta, eikä Hallitus. Ainoaksi puuttumiseksi jota voidaan kutsua ehkä on se, kun Hallitus esittää tulo- ja meno raamit valtiolle ja esittää sen toiveena, ei pakottamisena.

Eiköhön tämä ole pelkästään Työnantajien ja työntekijöiden keskinäinen ongelma, ei valtion.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola
Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Kyseessä on useamman osapuolen sopimuksesta ja heidän vaatimuksesta siitä on tehty laki, joka tunnetaan nimellä Työehtosopimuslaki. Valtio toimii vain valvojana tässä sopimuksessa.

Edelleen olen sitä mieltä, että ongelma on näiden osapuolten, ei valtion. Kyllä nämä tuli opiskeltua 30 vuotis yrittäjä kokemuksella.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Pitää terroristien kanssa neuvotella koska muuten niitä ei saa "tähtäimeen". That's the reason.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kolmikantaiseen sopimiseen on menty myös siksi, että sillä tavalla on saatu lakkoilua hillittyä. Ennen toista maailmansotaa Suomessa käytettiin työtaisteluissa myös väkivaltaa ja vahingontekoja.

Käyttäjän TapaniHeikonen kuva
Tapani Heikonen

Kolmikantainen sopimusmalli pitäisi saada riittävän auktoriteetin tarkasteluun. Ovatko sen tuloksena syntyneet sopimukset perustuslain mukaisia? Loukkaavatko ne kansalaisten tasavertaisuutta ja yhdistymisvapautta? Onko tehdyillä sopimuksilla velvoitettu sopimuksen tekoon osaa ottamattomia ryhmiä. Pitäisi mielestäni saada jonkinlainen ennakkotapaus Korkeimmasta Oikeudesta. Muu olisi politikointia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset