Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Sosiaaliturvan digitalisaatio säästää satoja miljoonia vuodessa

  • Tee perässä, Kela! (Kuva: Vero.fi)
    Tee perässä, Kela! (Kuva: Vero.fi)

Miljoona uhkaa syrjäytyä digi-Suomesta (Kasvi, Tivi 23.3.2018) koskettaa erittäin tärkeää asiaa:

"Tekniikan helppokäyttöisyys ei riitä, jos itse palvelut ovat vaikeaselkoisia. Sähköisten palveluiden kehittäminen lähtee liikkeelle palvelumuotoilusta. Jos esimerkiksi Verohallinnossa ei olisi ymmärretty tätä, täyttäisimme edelleen veroilmoituksia, netissä."

Verohallinto on käytännössä ainoana virastona ymmärtänyt sen, että loppuasiakkaan elämän helpottaminen on aina kotiin päin, joka näkyy myös tarvittavassa henkilöstömäärässä (kuvaliite).

Digitalisointi ei siis tarkoita erilaisten lomakkeiden siirtämistä digitaaliseen muotoon (tätä kutsutaan digitoinniksi), vaan niiden täyttämisen tekemistä tarpeettomaksi.

Nyt kun Kokoomuskin on herännyt sosiaaliturvauudistuksen tarpeeseen (Yle 24.3.2018), on tärkeää tiedostaa mitä se voi parhaimmillaan tarkoittaa sosiaaliturvan loppuasiakkaiden ja veronmaksajien kannalta.

Päädyttiin Suomessa sitten brittien universal credit-järjestelmään, Sinisten käänteiseen tuloveroon tai Aholan mainioon perustulomalliin, on edessä mitä toivottavimmin sosiaaliturvan loppuasiakkaille nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi maailma.

Käyttäjäystävällisin toteutus olisi niin, että sosiaaliturva maksetaan kaikkien kansalaisten tilille automaattisesti ilman että sitä pitää millään tavalla anoa, ja se rahoitetaan korkealla veroasteella ensimmäisestä tienatusta eurosta saakka. Olennaista on huomata, että tällä toteutuksella jokaisesta suomalaisesta tulisi sosiaaliturvan loppuasiakas, joka todennäköisesti johtaisi siihen, että termi vaihtuisi perusturvaksi, tai joksikin muuksi ketään leimaamattomaksi.

Mitä veronmaksajiin tulee, heillä olisi useita satoja miljoonia syitä iloita tästä uudistuksesta. Niin pitkälle kuin Kelan vuosikertomuksia verkosta löytyy (vuodesta 2001 alkaen), Kelan henkilöstö on ollut noin 6000 henkeä, mutta 2016 luku kasvoi jo 6600:een, ja 2017 lukuja vielä odotellaan nähtäväksi. Joka tapauksessa sosiaaliturvan digitalisaatio poistaa Kelan henkilöstötarpeesta varovaisestikin arvioiden ainakin kaksi kolmasosaa.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä virastot ovat olemassa kansalaisia varten, eikä päin vastoin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tämä kannattaisi lukea, että miksi ei kannata yrittää kopioida Suomeen Iso-Britannian mallia. Meidän pitäisi omat mallimme rakentaa. Aktiivimalli on yksi surkea esimerkki ottaa Tanskasta mallia vaikka eroavuuksia on kuin yöllä ja päivällä.

Ei Universal Creditille:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/1315...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

En kieltämättä ymmärrä mikä hinku on kopioida valmiita malleja yhteiskunnallisissa uudistuksissa - olennaista on kyky kokeilla, ja adjusteerata nopeasti tarvittaessa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@2. Sitä minä ihmettelen, että meillä on varmasti riittävästi tilastotietoja ja voimme rakentaa niiden pohjalta oman mallin. Ulkomailta kopioitu ei tasan tarkkaan toimi meillä, koska meillä on erilainen kulttuuri ja käytännöt.

Miksi emme osaa tehdä omaa mallia vaan otetaan joku konsulttifirma hakemaan meille ulkomaan omaa mallia? Eikö Suomelle ole sopivaa, että meidän oma malli toimii erinomaisesti ja voimme mainostaa maailmalle, että tutkimalla ja fiksaamalla toimeentuloja kaikki ihmiset voittavat?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset