Amos Ahola Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin.

Asuntomarkkinoiden ylivoitot pitäisi jättää kahmimatta

  • Kuulostaako tutulta? Lähde: Rakennuslehti
    Kuulostaako tutulta? Lähde: Rakennuslehti

Osmo Soininvaara tuli kirjoituksessaan Mihin kaupunkia tarvitaan vuokra-asuntojen omistajana? (soininvaara.fi 3.4.2018) kertoneeksi ehkä enemmän kuin kollegansa kaupunkiympäristölautakunnassa soisivat:

"Asuntomarkkinat ovat nyt niin pahasti epätasapainossa, että se synnyttää kohtuuttomia ylivoittoja. Jos Kojamo saa nostetuksi oman pääomansa tuoton yli kymmenen prosentin rakentamalla kaupungin sille myymälle maalle vuokra-asuntoja, joiden vuokra maksetaan suurelta osin asumis- ja toimeentulotukena, minusta siinä siirtyy julkista rahaa väärään taskuun. Jos kaupunki rakennuttaisi asunnot ja vuokraisi ne markkinahintaan, ne eivät olisi olennaisesti halvempia, koska markkinahinta riippuu kysynnästä ja tarjonnasta.

Minä haluan käyttää ne voitot, joita nämä sijoittajat kahmivat, asuntotuotannon lisäämiseen Helsingissä."

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan valtasuhteet jakautuvat seuraavasti:

Vihreät

  • Anni Sinnemäki, puheenjohtaja
  • Osmo Soininvaara
  • Kaisa Hernberg
  • Tuomas Rantanen 

Kokoomus

  • Risto Rautava, varapuheenjohtaja
  • Laura Rissanen
  • Sirpa Asko-Seljavaara
  • Atte Kaleva

SDP

  • Eveliina Heinäluoma
  • Jape Lovén

Vasemmistoliitto  

  • Mai Kivelä
  • Silvia Modig 

Perussuomalaiset

  •  Nuutti Hyttinen

Näistä vihreät ja vasemmisto haluavat kahmia ylivoitot kaupungille, SDP ay-liikkeen omistamille rakennusyhtiöille kuten Kojamolle, ja Kokoomus gryndereilleen. Keskustalla ei Helsingissä ole edustusta, joten Nuorisosäätiö joutunee  pääosin nuolemaan näppejään, vaikka historiassa sekin on päässyt tiliä tekemään. (IS 27.5.2010).

Ei ole sattumaa, että kaupunkiympäristölautakunta on huutojärjestyksessä halutuin lautakunta - kaavoituksessa ja rakentamisessa liikkuu selvästi eniten rahaa eri puolueiden eturyhmien suuntaan, erityisesti siksi että niukkuuden myyminen on parasta bisnestä.

Jos tämä tuntuu agenttidekkarilta, kannustan lukemaan Rakennuslehden mainion artikkelin Polar-Sato ja Haka-VVO hallitsivat rakenteellisen korruption:

"1980-luvulla rakennusliikkeet Polar ja Haka ja asuntorakennuttajat Sato ja VVO muodostivat rakenteellisen korruption verkoston, jossa oli mukana demarit, kommunistit ja kokoomus. Esimerkiksi Haka jakoi puoluetukea kaikille kolmelle puolueelle ja sai vastikkeeksi kaavoja ja rakennusoikeuksia." (RL, muokattu 07.11.2016)

 

Vaikka korruptio on muuttanut muotoaan vähemmän ilmeiseksi, ikävä kyllä kansalaiset eivät edelleenkään kuulu yhdenkään eduskuntapuolueen eturyhmään, sillä asuntomarkkinoiden ylivoitot voisi jättää asunnonostajilta myös kahmimatta. Käytännössä tämä onnistuisi niin, että Helsinki triplaisi päätöksellään jokaisen jo rakennetun tontin rakennusoikeuden mahdollistaen ylöspäin rakentamisen. Näin säätyisivät kertaheitolla myös kaupungin merkittävät viheralueet kuten Malmi, Vartiosaari, Kivinokka ja Tali. 

Tämä metodi on hyväksi havaittu mm. Tokiossa: Want Affordable Housing? Just Build More of It (Bloomberg, 14.03.2018):

"And it hasn’t required sprawl -- all of Tokyo’s net new housing has come in the form of buildings more than three stories high. Nor has it required Tokyo’s denizens to live in smaller houses -- average floorspace per person in the city increased by about 28 percent from 1988 to 2013.

In other words, Tokyo prevented a housing shortage by building more and building up."

Valtio voisi halutessaan kannustaa tähän siirtämällä sekä asumistuen että toimeentulotuen valtiolta kuntien harteille.  

Toimeentulotukihan siirtyi Kelalle vasta vuoden 2017 tammikuussa, joka on 730 miljoonan euron vuosittainen tulonsiirto valtiolta kunnille edellisen 2 miljardin asumistuen päälle poistaen kaupungeilta kaikki kannustimet pitää asumisen hinta kurissa - ongelma tulee kasvamaan entisestään maakunta-uudistuksen myötä, jolloin kaikki sotemenot kierrätetään ilman maakuntaveroa valtion kautta (AA 17.3.2018).

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei harrasta eturyhmäpolitiikkaa.

PS. Soininvaaran tarkoitus on sinänsä jalo, mutta keinot väärät. Kuntalaisten piiloverottaminen kuntalaisten hyväksi on väärin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jo tuossa 1990-luvulla opiskellessani Teknillisessä korkeakoulussa olin kiinteistöoikeuden kurssilla, jossa Helsingin suureksi ongelmaksi kerrottiin se, että brittien tapaan monissa paikoissa ei saa rakentaa ylös vaan kerroskorkeus on tarkasti säännelty. Vaikka jotain edistysaskelia on tapahtunut, on tämä ongelna edelleen olemassa. Aina jonkun arvokiinteistön merinäköala rajoittuu tai poistuu tms. Ei ole olemassa mitään takuuta siitä, että jonkun kohteen näkymät tms pysyvät samoina maailman tappiin asti ja ei se voi olla kaiken lähtökohta.

En sitten tiedä onko liberaalien ajatus kaiken vapauttamisesta avain tähän asunto-ongelmaan. Tavoitetilanne on kaunis, mutta usein polku sinne saattaa olla aika karu monille perheille ja vähävaraisille. Jotta pääsisitte tavoitteeseenne, pitäisi kiinnittää siihen enemmän huomiota tasi se jää idealistiseksi toiveeksi. Usein markkinat korjaavat asia, mutta esim asuntojen osalta se tapahtuu jopa vuosien viiveellä.

Joskus pari vuotta sitten tapetilla oli Arhinmäen asuminen ARA-rahoitetussa osaomistusasunnossa. Sinälläänhän hän toimi lakien ja säännösten mukaisesti. Kiinnostavampi on oikeastaan laajempi ilmiö eli säännöt ovat mahdollistaneet sen, että kun kerran olet taloudellisen tilanteen yms perusteella päässyt tällaiseen asuntoon, et joudu sieltä pois vaikka kuinka tulot kasvaisivat. Tällainen kuva minulla ainakin on ja tiedän yhden johtajaksi edenneen, joka asui Helsingissä vuosikymmeniä tällaisessa vuokra-asunnossa saatuaan sen ollessaan työttömänä heti opiskelujen jälkeen.

Tällaisen mahdollisuuden vuoksi osa näistä kohtuuhintaisista poistuu kierrosta. Niiden edullisten vuokrien avulla olisi mahdollista, että itse tukea maksettaisi vähemmän. Yksi ratkaisu voisi olla, että jollain siirtymäajalla vaikkapa kahden vuoden hyvän toimeentulon kautta vuokra-asuntoa ei olisi enää mahdollista pitää. Nämä osaomistustapaukset ovatkin sitten jo hankalampia.

Katsottaessa kohtuuhintaisten ARA-tuettuen määrää väillä 2000-2015 määrä on noussut hyvin vähän. Vanhat poistuvat sääntelystä ja uusia ei tule samaan tahtiin. Homma ei toimi, lopullinen ratkaisu on yhä hakusessa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"En sitten tiedä onko liberaalien ajatus kaiken vapauttamisesta avain tähän asunto-ongelmaan. Tavoitetilanne on kaunis, mutta usein polku sinne saattaa olla aika karu monille perheille ja vähävaraisille."

Näkisin että niukkuuden poistaminen ei voi koskaan olla pois vähävaraisilta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Käsittääkseni Kelaan siirtyi vain maksatus, kunnat joutuvat edelleen vastaamaan toimeentulotuen rahoituksesta? Asumistuen rahoituksen siirto kaavoituksesta ja osin rakennuttamisesta vastaavalle taholle kyllä kuulostaisi fiksulta.

Toisaalta esimerkiksi Helsingin tapauksessa nopea lisärakentaminen voisi tulla myös kalliiksi. En tiedä onko aiheesta tuoreempaa tietoa, mutta vielä vuonna 2015 keski- ja hyvätuloisten nettovirta oli Helsingistä poispäin. Kaupungin asuntoihin taas on kymmenien tuhansien hakemusten jonot. Millainen osuus muuttavista mahtaa maksaa itse asumisensa ja tulla toimeen ilman sosiaalietuuksia?

Selvästi asumisen hintataso kuitenkin vaikeuttaa jo yritysten kasvuakin. Ammattilaisten palkkapyynnöistä saa vähentää 500€ jokaista Helsingistä poispäin siirryttyä 50km kohden..

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olet oikeassa toimeentulotuen rahoituksesta, tarkistin: https://sosiaalivakuutus.fi/toimeentulotuen-siirto...

"Toimeentulotuen rahoitus ei muutu. Myös jatkossa valtio maksaa siitä puolet ja kunnat maksavat toisen puolen."

Rakennusoikeuden lisääminen ei maksa välittömästi mitään, ja rakentamisen kustannuksista vastaisivat ne tahot jotka sitä haluaisivat käyttää.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"Kantaväestön toimeentulotuen rahoituksesta puolet tulee kunnalta ja puolet valtiolta. Pakolaisten kohdalla valtio korvaa kunnalle kaikki toimeentulotukikulut kolmen ja paluumuuttajien toimeen­tulotukikulut viiden ensimmäisen maassaolovuoden ajalta."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeentulotuki

Mutta kun kunta maksaa ehkäisevän- ja täydentävän toimeentulotuen, niin jääkö valtiolle perustoimeentulotuki. Ja kun kunnat saavat valtionosuuksia, niin saattaa olla, että ylläoleva toteamus ei olekkaan kaikissa kunnissa noin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset